Tulkkausta eri tilanteissa

Kuinka monta tulkkia tarvitaan?

Erilaisissa tulkkaustilanteissa tarvittavien tulkkien määrä riippuu tilaisuuden kestosta ja tulkattavien kielten määrästä, ei erikielisten osallistujien määrästä. Yleensä tulkki voi tulkata yksin korkeintaan tunnin kerrallaan ja kahden kielen välillä. Jos tilaisuus kestää pidempään tai käytössä on useampia kieliä, tarvitaan vähintään kaksi tulkkia. Tulkit auttavat mielellään tilaisuuden tulkkitarpeiden selvittelyssä ja neuvovat käytännön järjestelyissä. Lue lisää tulkin ammattisäännöstöstä.  
 

Konferenssitulkkaus

Kansainvälisten konferenssien, seminaarien ja kokouksien tulkkaus toteutetaan yleensä simultaanitulkkauksena, mutta joskus myös konsekutiivitulkkauksena. Tulkit tulkkaavat joko yhdestä tai useammasta vieraasta kielestä vain äidinkieleensä päin tai usein myös äidinkielestään yhteen vieraaseen kieleen. Tilaisuuden luonteesta riippuen tulkattavana voi olla sekä pitkiä puheita ja esitelmiä että vilkkaita keskusteluja.

 

Neuvottelutulkkaus

Erilaisissa liike-elämän tilanteissa voidaan tarvita neuvottelutulkkausta, jossa tulkkaus tapahtuu kulloinkin tarpeen mukaan joko konsekutiivi- tai kuiskaustulkkauksena.
 

Oikeustulkkaus

Oikeuden istunnossa, poliisikuulusteluissa ja muissa juridisissa yhteyksissä tarvitaan kansainvälistymisen myötä yhä useammin tulkkausta. Oikeustulkkausta tehdään useimmiten konsekutiivi- ja kuiskaustulkkauksena. Tulkit tulkkaavat äidinkielensä ja yleensä yhden vieraan kielen välillä kumpaankin suuntaan. Oikeuskäsittelyissä tilaisuuden kulku, siis myös tulkkaus, usein nauhoitetaan.
 

Asioimistulkkaus

Esimerkiksi sosiaali-, terveydenhuolto- ja kouluviranomaisyhteyksissä tarvitaan usein tulkkausta ainakin kahden kielen välillä. Asioimistulkkaustilanteet ovat luonteeltaan yksityisiä, ja niissä on yleensä läsnä vain muutama ihminen. Asioimistulkkauksessa käytetään useimmiten  konsekutiivi- ja kuiskaustulkkausta. Asioimistulkkia saatetaan tarvita myös muussa kuin viranomaisten kanssa tapahtuvassa asioinnissa.
 
Tulkkaus voidaan toteuttaa joko kasvokkain tai ns. etätulkkauksena, jolloin tulkki osallistuu tilanteeseen puhelin- tai videoyhteyden välityksellä. Etätulkkauksen etuna on se, että tulkin ei tarvitse matkustaa tulkkauspaikalle, mutta toisaalta vuorovaikutus tilanteessa saattaa kärsiä, kun tulkki ei ole fyysisesti läsnä. Teknisten laitteiden puutteet ja esimerkiksi puheen huono kuuluvuus saattavat myös heikentää tulkkauksen toimivuutta.
 

Linkit

Vammaisten tulkkipalvelut

Viittomakielen tulkit, kirjoitustulkit ja puhevammaisten tulkit eivät kuulu Suomen kääntäjien ja tulkkien liittoon, vaan heillä on omat järjestönsä: Kieliasiantuntijat ry, Suomen kirjoitustulkit ry ja Suomen Puhevammaisten Tulkit ry.