Käännösalan työmarkkinat

Käännös- ja tulkkausalalle on tyypillistä, että yleissitovat työehtosopimukset puuttuvat; ainoastaan av-käännösalalla on tehty myös freelance-työn vähimmäispalkkioita koskevia työehtosopimuksia. Tästä seuraa se, että ei ole olemassa sitovia työsuhteiden ehtoja, joita jokaisen työantajien tulisi noudattaa solmiessaan työsuhteita. Alalla vallitsee laaja sopimusvapaus.

Käännösalan työpaikat ovat vuosien saatossa voimakkaasti vähentyneet. Monilla yrityksillä ei enää ole omia työsuhteisia kääntäjiä, vaan käännöstyöt teetetään talojen ulkopuolella. Asiakkaat ostavat käännöspalvelut mieluiten yrittäjiltä. Sen takia valtaosa kääntäjistä toimii nykyisin (pien)yrittäjinä.

Koska alalla ei ole yleissitovia sopimuksia ja yrittäjyys on tavallisin työskentelyn muoto, on jokaisen kääntäjän ja tulkin itse oltava taitava sopimusneuvottelija. On tunnettava alan hyvät käytännöt, jotta ei tekisi huonoja sopimuksia. SKTL luo ja kehittää näitä hyviä toimintamalleja ja sopimuksia sekä kouluttaa jäsenistöään niiden soveltamisessa.

SKTL teettää säännöllisesti jäsenistönsä keskuudessa tutkimuksia alan työympäristöstä ja työskentelyehdoista. Keväällä 2013 valmistui viimeisin tutkimus tulkkien alalta. Tutkimustuloksiin voi tutustua jäsensivuilla.

Koska yrittäjä vastaa pitkälti itse omasta sosiaaliturvastaan ja sen kustantamisesta, on tärkeää tuntea YEL:n sisältöä. Yrittäjille ei makseta esim. ansiosidonnaista päivärahaa samoin kuin työsuhteisille. Ammattiliittoon kuuluminen ei yrittäjälle ole työttömyysturvan kannalta oleellista. Työsuhteiset voivat hoitaa työttömyysturvansa kuntoon kuulumalla johonkin työttömyyskassaan.