Tulkkauspalveluista tullut markkinarako kielitaitoisille

21.4.2016

Uusimpana tulokkaana henkilöstönvälityspalvelu Barona on lanseerannut vertaistulkkipalvelu Túlkan, jonka kautta se markkinoi ilmaista puhelintulkkausta mikropalveluna tilanteeseen kuin tilanteeseen. Tulkeille ei aseteta osaamisvaatimuksia, saati eettisiä velvoitteita, mutta näitä tarjotaan käytettäväksi elintärkeissäkin tilanteissa virastoista lääkäriin. Tulkit toimivat vapaaehtoisina antaen myös ”vertaistukea”, mikä on ”enemmän kuin tulkkausta”. Tulkin esteellisyyttä ei ole mahdollisuutta tutkia, ja vertaistuen antamisella suorastaan kehotetaan hoitamaan asioita tavalla, joka ei ainakaan tue asiakkaan tasavertaisuutta tai itsenäisyyttä suhteessa toiseen osapuoleen. Myöskään asioiden salassapitoa ei voida taata, koska puhelimeen ensimmäisenä vastaava vertaistulkki saattaa istua vaikkapa täpötäydessä bussissa. Missä tällöin on yksilönsuoja, kun videopuhelulla asiakas on kaikkien paikalle sattuvien nähtävillä?

Monissa Euroopan maissa tulkkaus nähdään jo tärkeänä yhteiskunnallisena palveluna, jota on tarpeen säädellä. Tästä syystä Euroopan unioni antoi vuonna 2010 direktiivin, joka tosin rajoittui oikeustulkkaukseen, ja direktiivi on Suomessakin täytäntöönpantu asianmukaisin laein. Oikeustulkkaus on ilmeinen säätelyn kohde, mutta myös muissa viranomaiskohtaamisissa, joissa kyse on henkilön terveydestä, toimeentulosta, koulutuksesta tai muusta ihmis- tai perusoikeuksien suojaamasta oikeudesta, myös viranomainen tarvitsee takeet siitä, että hän voi tehdä päätöksiä luotettavasti välittyvien tietojen varassa. Tätä tarvetta varten koulutetaan asioimis- ja oikeustulkkeja, joiden ammattitaitoon kuuluu perusteltujen, tiukkojen eettisten periaatteiden noudattaminen ja viranomaisprosessien ymmärtäminen.

Suomessa on koulutettu tulkkeja jo pitkään yliopistoissa ja korkeakouluissa. Opetushallituksen hallinnoimilla ammatti- ja erikoisammattitutkinnoilla varmistetaan, että tulkilla on ammattitaito, joka palvelee tarkoituksenmukaisella tavalla niin asiakasta kuin viranomaistakin. Ammattilaisten yhteisöt ovat korostaneet ja pitäneet esillä tulkkien ammattieettisiä sääntöjä korostaen salassapitovelvollisuutta ja muita viranomaistoiminnassa keskeisiä arvoja kuten esteettömyyttä ja puolueettomuutta. Ellei tulkki näitä tunne ja kunnioita, viranomaisen toiminta on vaarassa vesittyä ja yksilön yksityisyydensuoja vaarantuu.

Vertaistulkit saattavat soveltua yksinkertaisiin, vain vähäisiä vastuita sisältäviin arjen tehtäviin, mutta on suorastaan vastuutonta tarjota epäammattimaisia ratkaisuja tilanteisiin, joissa yksilö asioi yhteiskunnan valvomien ja säätelemien rakenteiden kanssa. Viimeistään viranomaisten itsensä tulisi kieltäytyä toimimasta sellaisten palveluntarjoajien kanssa, jotka eivät voi mitenkään todentaa osaamista tai palveluntarjoajan sitoutumista eettisiin periaatteisiin.

 

Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto

Liisa Laakso-Tammisto
varapuheenjohtaja

Laura Minkkinen
tulkkijaoston puheenjohtaja