Uusi tekijänoikeuslaki uhkaa jäädä e- ja äänikirjojen lainauskorvausten osalta tyngäksi

24.11.2023

Sivistysvaliokunta on antanut mietintönsä e- ja äänikirjojen lainauskorvausta koskevasta tekijänoikeuslain uudistuksesta. Mietinnössään sivistysvaliokunta ei esitä muutoksia hallituksen esitykseen toivotuissa kääntäjille ja muillekin kirjallisuuden tekijöille tärkeissä kysymyksissä.

Hallituksen esityksessä (HE 46/2023 vp) esitetään muutettavaksi tekijänoikeuslakia. Esityksen mukaan lakiin lisättäisiin säännökset yleisissä kirjastoissa ja korkeakoulukirjastoissa tapahtuvan e- kirjojen ja äänikirjojen yleisölle välittämisen korvaamisesta. Kyseessä olisi korvaus e-kirjojen ja äänikirjojen kirjastokäytöstä.

Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto on kannattanut lausunnossaan korvauksen laajentamista korkeakoulukirjastoihin. Tämä on toteutumassa, mutta vain osittain, sillä korkeakoulujen verkkokirjahyllyistä maksettava lainauskorvaus ollaan jättämässä lain ja korvausoikeuden ulkopuolelle. Tässä muodossaan lakiesitys ei kohtele kaikkia kirjallisuuden tekijöitä yhdenvertaisesti. Sen sijaan korvausoikeuden piiriin ollaan tuomassa uusi korvauksen edunsaajaryhmä, äänikirjanlukijat. Heille esitetty korvausoikeus poikkeaa kirjastokäytön aiemmasta käytännöstä.

SKTL:n kanta on, että myös verkkokirjahyllyt tulee ottaa muun kirjallisuuden e-käytön ohella mukaan e-aineistojen käytön korvaamisen piiriin. SKTL on myös esittänyt, että äänikirjalukijoiden oikeus korvaukseen tulee poistaa esityksestä, sillä valtion talousarviossa korvaus kirjastokäytön korvaamisesta on osoitettu suojattujen teosten tekijöille, ei kirjallisten teosten suullisille esittäjille. Kirjallisuuden tekijöiden (kirjailijoiden ja kääntäjien) työpanos on eri asemassa äänikirjan lukijoiden työpanoksen kanssa.

”Kaiken luovan työn perustana ovat tekijänoikeudet. Jo painettujen aineistojen lainauskorvaus on kääntäjille tärkeä osa toimeentuloa, mutta myös e-kirjojen lainauskorvaus on alun perin ollut tarkoitus ohjata kirjailijoille ja kääntäjille, ei äänikirjanlukijoille”, muistuttaa SKTL:n toiminnanjohtaja Jenni Kavén. ”Hallituksen esitys on ristiriidassa jopa nykyisen Suomen hallitusohjelman kanssa, jossa kerrotaan kiinnitettävän erityistä huomiota freelancereiden asemaan ja huolehdittavan taiteen vapaudesta, tekijöiden hyvinvoinnista, osaajien riittävyydestä ja työmarkkinan toimivuudesta. Kirjallisuuden tekijöiden asemaa esitys kuitenkin pahimmillaan rapauttaa.”

Ehdotetun lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2024. Ennen lain voimaantuloa hallituksen esitys pitää kuitenkin vielä hyväksyä eduskunnassa. Osa sivistysvaliokunnan jäsenistä on jättänyt mietintöön vastalauseen.