Tekijänoikeuslakiuudistus etenee – vielä tarvitaan lakimuutos kääntäjillekin tärkeälle e-aineistojen lainauskorvaukselle

23.2.2022

Suomessa on valmisteltu laajaa tekijänoikeuslain uudistusta EU-direktiivien mukaisesti. EU:ssa vuonna 2019 hyväksyttyjen DSM-direktiivin ja verkkolähetysdirektiivin tavoitteena on ollut tekijänoikeuslainsäädännön modernisointi ja yhdenmukaistaminen EU:n tasolla, oikeudenhaltijoiden aseman parantaminen sekä yhdenmukaisten toimintamahdollisuuksien takaaminen digitaalisilla markkinoilla EU:ssa. Direktiivit olisi tarkoitus myös implementoida Suomen lainsäädäntöön. Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton kanta on, että uuteen lakiin olisi tärkeää saada mukaan lainauskorvaus e-aineistoista, kuten e- ja äänikirjoista. Tällä hetkellä voimassa olevan tekijänoikeuslain mukaan lainauskorvausta maksetaan vain lainattaessa kirjastoista fyysisiä teoksia. Valmisteilla on uusi kansallinen e-kirjasto ja e-lainauskorvausasia olisi tärkeä saada kuntoon ennen digikirjaston valmistumista.

Valmistelu etenee – e-lainauskorvaus puuttuu esityksestä 

 

Uuden tekijänoikeuslakipaketin valmistelu etenee keväällä 2022 opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) valmistelusta eduskunnan käsittelyyn, mutta lainauskorvaus, joka olisi kääntäjillekin tärkeä asia, ei ole toistaiseksi mukana esityksessä. Viemällä e-aineistojen lainauskorvauksen osaksi uutta tekijänoikeuslakia voitaisiin vaikuttaa alan tekijöiden asemaan. 

 

Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto osallistui OKM:n kuulemistilaisuuteen 15.2.2022, jossa kulttuuriministeri Antti Kurvinen kertoi, että olisi kaikkien etu, että taiteilijan työllä pystyy elämään. Tekijänoikeusjärjestö Sanaston mukaan lainauskorvaukset ovat yksi keino pitää kirjallisuuden tekijät mukana arvoketjussa. Ministeri Kurvisen mukaan tavoitteena on tuoda direktiivin implementoinnin lisäksi myös kansallinen tekijänoikeuslakipaketti valmisteluun tällä vaalikaudella, joko syksyllä 2022 tai keväällä 2023. SKTL on huolissaan siitä, ennättääkö hallitus valmistella tekijänoikeuslakipaketin ajoissa – vai onko vaarana, että e-aineistojen lainauskorvaus on jäämässä pois lakipaketista? 

 

 

Osa lausuntopalautteesta otettu huomioon 

 

Ei niin huonoa, ettei jotain hyvääkin: tekijänoikeuslakiuudistus sai paljon lausuntopalautetta syksyn 2021 lausuntokierroksella, ja lausuntopalautetta on ministeriössä myös kuultu. Esimerkiksi DSM-direktiivin 3 luku on otettu kuulemistilaisuudessa esitetyn tiedon mukaan esitykseen ja sen myötä lausuntopalautetta on kuultu esimerkiksi artikloja 18–23 koskien. Tarkoituksena on parantaa tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden asemaa muun muassa asianmukaisen ja oikeasuhtaisen korvauksen osalta. Uutta lakiesitystä ei ole vielä missään nähtävänä, mutta ministeriöltä saadun tiedon mukaan esitystä olisi viety enemmän niin sanotusti "Ruotsin mallin" suuntaan. 

 

Tekijänoikeusjärjestö Kopioston mukaan uuteen lakiesitykseen on odotettavissa parannuksia. ”Lausuntopalaute on rakentavalla tavalla ohjannut jatkovalmistelun direktiivien tavoitteiden sekä sanamuotojen kannalta oikeaan, pohjoismaiseen tekijänoikeustraditioon nojaavaan suuntaan. On hyvä, että uudistus on jaettu nyt useampiin osiin eikä tähän muutokseen ole otettu sellaisia esityksiä, joista ei ole tehty kunnollista valmistelua eikä myöskään tehty riittäviä vaikutusarviointeja. On perusteltua, että osa syksyn 2021 tekijänoikeuslain muutosesityksistä siirretään pois tämän lainsäädännön uudistuksesta ja otetaan uuteen ja/tai jatkovalmisteluun”, kertoo Kopioston toimitusjohtaja Valtteri Niiranen

 

 

Eduskunta kannattaa lainauskorvausta e-aineistoista 

 

Eduskunta hyväksyi jo syyskaudella 2021 yksimielisesti lausuman e-kirjojen ja e-äänikirjojen lainauskorvauksen puolesta: 

 

”Eduskunta edellyttää, että lainauskorvausmäärärahan tasoa korotetaan vastaamaan pohjoismaista korvaustasoa ja että e-kirjojen ja e-äänikirjojen lainaaminen saatetaan mahdollisimman pian lainauskorvauksen piiriin e-aineistojen kaupallisen markkinan toimintaa vaarantamatta.” 

 

Tämä eduskunnan lausuma luo toivoa siitä, että Suomeen olisi vihdoin mahdollista saada teknologianeutraali lainauskorvaus. Kääntäjienkin – kuten muidenkin kirjallisuuden tekijöiden – kannalta olisi hyvä, että lainauskorvaus tuotaisiin osaksi Suomessa nyt valmisteilla olevaa tekijänoikeuslain uudistusta. Vastaava, lähes 40 kansanedustajan allekirjoittama lakialoite (LA 9/2021) on jo olemassa.  

 

SKTL:n jäsen, suomentaja Laura Jänisniemi, joka toimii Sanaston kirjallisuuskummina ja SKTL:n edustajana Sanaston hallituksessa, ilmaisee myös huolensa asiasta: 

 

”Uskomatonta, ettei kirjallisuuden tekijöiden oikeuksia pantu vieläkään kuntoon, vaikka eduskunta on jo ilmaissut voimakkaan tukensa ja kansallista e-kirjastoa toteutetaan täyttä vauhtia. Tämä on tahdon asia ja periaatekysymys: ei kirjailijoiden ja suomentajien työtä voi ottaa lainaan ja sanoa, että korvauksista huolehditaan joskus hamassa tulevaisuudessa, ehkä ensi vaalikaudella. Asiat oikeaan järjestykseen: ensin laki korvauksista, vasta sitten teokset käyttöön!”  

 

 

E-kirjojen suosio suurta – tekijät eivät kuitenkaan saa e- ja äänikirjoista lainauskorvausta 

 

Tekijänoikeusjärjestö Sanaston mukaan e-kirjojen lainaaminen Suomen yleisissä kirjastoissa on lisääntynyt vuosina 2015–2020 lähes 500 prosenttia. Sanastosta kerrotaan, että e-kirjojen lainaamisen suosion odotetaan nousevan entisestään. Suomessa valmistellaan myös kaikille yhteistä e-kirjastohanketta, jonka käynnistämiseen valtio on myöntänyt tukea. Tämä e-kirjasto on tarkoitus avata vuosien 2023 ja 2024 aikana. Kansalliselle e-kirjastolle on valtion vahva tuki.

 

On tärkeää muistaa, että kirjallisuuden tekijät tuottavat sisältöä lukijoille ja esimerkiksi käännöskirjallisuutta luetaan Suomessa paljon. Tekijöiden lainauskorvaukset eivät saisi unohtua. SKTL toivoo, että opetus- ja kulttuuriministeriö tekee lakimuutoksen pikaisesti ja ottaa huomioon alan tekijöiden ja tekijänoikeusjärjestöjen kannan. Lakimuutos tulisi tehdä ennen kansallisen e-kirjaston käyttöönottoa. Myös lainauskorvauksen määrärahaa tulee korottaa pohjoismaiselle tasolle. 

 

 

Tekijänoikeuskorvaukset tärkeä toimeentulon lähde kääntäjille 

 

Mikäli e-aineistoista ei saisi jatkossa lainauskorvausta, ne kääntäjät, joiden teoksia julkaistaan vain e-muodossa, olisivat epäreilussa asemassa niihin kollegoihinsa nähden, joiden teoksia julkaistaan fyysisinä kappaleina. Lainauskorvaus ei saa olla formaattisidonnainen. Lainauskorvauksena maksettava tekijänoikeuskorvaus on monelle kääntäjälle tärkeä osa toimeentuloa. Tekijänoikeudet vaikuttavat monien kääntäjien toimeentuloon merkittävästi. Tekijänoikeudet ovat kirjallisuuden kääntäjien toimeentulon perusta. Kääntäjä myy kustantajalle nimenomaan oikeuden käyttää kääntämäänsä teosta, kun kustannussopimus tehdään. Siksikin lainauskorvauksen saaminen e-aineistoista on kääntäjille tärkeä. Lainauskorvaus tukee siten myös kirjallisuuden alan itsensä työllistäjien asemaa. Ilman tekijöitä ei kirjastoissa ole materiaalia lainattavana.  

 

SKTL tapasi joulun 2021 alla sivistysvaliokuntaa. Tapaamisessa liiton puheenjohtaja Sirpa Alkunen painotti, että tekijänoikeusdirektiivi on implementoitava asianmukaisella tavalla ja että on tärkeää saattaa ääni- ja e-kirjat lainauskorvauksen piiriin: ”Toivomme, että myös kirjallisuuden kääntäminen säilyy alana, joka houkuttelee taitavia tekijöitä, jolla on mahdollista tulla toimeen ja jolla voidaan luoda korkeatasoisia teoksia kaikkien kansalaisten saataville." 

 

Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto toivoo, että tämä toive tulee eduskunnassa kuulluksi, kun tekijänoikeuslain muutosesitys sinne huhtikuussa etenee. 

 

Teknisesti kyse ei olisi suuresta muutoksesta esityksessä. ”Lakiin tarvitaan vain pieni tekninen muutos, jotta lainauskorvausten maksaminen e-aineistoille mahdollistuu”, kommentoi Sanaston toiminnanjohtaja Anne Salomaa järjestön verkkosivuilla

 

Teksti: Jenni Kavén

Kirjoittaja on SKTL:n va. toiminnanjohtaja.