Tulotasotutkimuksesta apua hinnoitteluun

26.9.2017

Taulukko 1
Taulukko 2

SKTL teetti Wicon Oy:llä koko jäsenistöä koskevan tulotasotutkimuksen. Tutkimus toteutettiin internet-kyselynä kesä-heinäkuun aikana. Kysely oli laajin koskaan toteutettu jäsenkysely, jossa oli sekä yhteiset osiot kaikille vastaajille että omat osiot jokaiselle jaostolle. Yhteisessä osiossa käytiin läpi jäsenistön taustatiedot ja kokonaisansiot. Jaostojen omissa osioissa kysyttiin, mitä ja miten jäsenet laskuttavat asiakkaitaan. Näistä laskutustiedoista toivotaan olevan apua niille jäsenille, jotka aloittavat uraansa tai miettivät oikeaa hintatasoa.

Kaiken kaikkiaan jäsenistö vastaili aktiivisesti kyselyyn ja tietoa saatiin todella paljon. Kiitos kaikille vastaajille ja onnitellut arvonnan voittajalle!

Tutkimuksen taustaa

Kysely lähetettiin 1700 jäsenelle, ja siihen saatiin 421 vastausta. Vastausprosentti oli siis 24,8, mikä on kohtuullinen ottaen huomioon ajankohdan ja kyselyn pituuden.  Vastaajien sukupuolijakauma oli 20/80 % naisten hyväksi, ja suurin osa vastaajista oli 40—60 -vuotiaita. Alle 30 vuotiaita oli todella vähän, alle 5 % vastaajista. Pääkaupunkiseudulla oli iäkkäämpiä kääntäjiä ja tulkkeja, kun taas ulkomailta vastasi selvästi enemmän alle 30-vuotiaita. Puolet kotimaan vastaajista tuli pk-seudulta.

Vastaajista 34 % on toiminut alalla yli 20 vuotta. Keskimäärin alalla on oltu 4,5 vuotta. Päätoimisesti käännös- ja tulkkausalan töitä teki 76,5 % vastaajista, sivutoimisesti 16,6 % ja lopuista vastaajista pääosa oli eläkeläisiä. Päätoimisista suurin osa eli 181 oli yrittäjiä, 57 freelancereita ja 76 työnantajan palveluksessa.

 

Asiatekstinkääntäjät

Asiatekstinkääntäjät Hintatietoja ilmoittaneista asiatekstinkääntäjistä 36 % käänsi englannista suomeen, 22 % suomesta englantiin. Seuraavaksi suurin ryhmä olivat suomen ja ruotsin välillä kääntävät, yhteensä 11 %, kun molemmat suunnat otetaan huomioon. Seuraavana järjestyksessä tulivat saksa, venäjä ja ranska suomen ollessa kieliparin toinen kieli. Lisäksi ilmoitettiin joukko muita kieliä, joiden kielikohtaiseksi prosenttiosuudeksi tässä tutkimuksessa jäi 2 tai vähemmän.

Kyselyn teknisistä ominaisuuksista johtuen monet olivat vastanneet hintatiedusteluihin valitsematta kieliparia. Tarkimmat hintatiedot saatiin kielipareissa englanti-suomi ja suomi-englanti.

Suurin osa vastaajista käytti joko sana- tai tuntiveloitusta, ja vasta kolmanneksi yleisin oli sivuveloitus (sivu sis. 1560 merkkipaikkaa). Enimmäkseen aikaveloitusta käytettiin toisen henkilön tekemän käännöksen tarkastamisessa tai oikoluvussa. Odotetusti hinnoissa oli jonkin verran eroa sen perusteella, oliko tilaaja ns. suora asiakas vai toimisto.

Taulukossa 1 (klikkaa taulukko suuremmaksi otsikon alta) on esitetty suuntaa-antavat esimerkit hieman yksinkertaistettuina. Kustakin hintakategoriasta on annettu alin ja ylin hinta, keskiarvo (ka.) sekä moodi (M), joka ilmaisee, mikä summa esiintyi vastauksissa useimmin. Englanti-suomi ja suomi-englanti kielipareissa sarakkeessa Sivuhinta suorilta asiakkailta moodin antaminen ei ollut mahdollista, sillä mikään hinta ei esiintynyt vastauksissa useammin kuin kerran. Siksi näissä kahdessa kohdassa on annettu vain keskiarvo. Toimistoilla tarkoitetaan tässä yksittäisen kääntäjän alihankkijana tekemiä töitä, olipa toimeksiantajana käännöstoimisto tai esimerkiksi viestintä- tai markkinointialan yritys.

Tarkemmat tulokset julkaistaan SKTL:n verkkosivulla jaostokohtaisesti. Merkille pantavaa oli, että kun suomen parina oli ruotsi, saksa tai ranska, hajonta oli pienempää kuin englannin ja suomen välisissä käännöksissä. Tämä todentui siten, että alimmat ilmoitetut hinnat, varsinkin sivuhintojen osalta, olivat selvästi korkeammat. Auktorisoituja käännöksiä teki vastanneista 21 % ja heistä yli puolet laskutti niistä enemmän kuin muista käntäjän töistään. Osa ilmoitti lisälaskutuksen perusteeksi leimaamisen, jotkut korottivat sanahintaa. Alennuksista ja lisistä kerromme SKTL:n verkkosivulla

 

Kirjallisuuden kääntäjät

Kirjallisuuden kääntäjillä aikuisten proosa ja tietokirjallisuus olivat eniten käännetyt aihealueet. Yleisin veloitusperuste oli 1000 merkkiä, jota käytti noin 80 prosenttia vastaajista. 1000 merkin veloitusperuste oli alimmillaan 9—11 euroa, ylimmillään 60 euroa lasten ja nuorten proosassa sekä tietokirjallisuudessa. Aikuisten proosan ylin hinta oli 19 euroa.  Useimmiten veloitus oli 13 euroa. Könttäsummissa oli laaja hajonta riippuen kirjallisuuden lajista. Runoista sai 50 euroa kun taas aikuisten proosasta ja tietokirjallisuudesta ylimmillään jopa 10—20 000 euroa. E-kirjakorvaukset olivat keskimäärin 75—100 euroa, äänikirjakorvaukset keskimäärin yli 2 000 euroa.

Muita kustantajan tilaamia palveluita olivat kirjan mainostamiseen liittyvät palvelut, tiedotteiden kääntäminen ja puhujapalkkiot. Matkat korvattiin tarvittaessa.

 

Av-kääntäjät

Av-kääntäjistä noin puolet kuuluivat Yhtyneet-sopimuksen piiriin. Veloitusperusteista yleisimmin käytettiin seuraavia: poimintalisä korvakuulolta poimittaessa, ohjelmaminuutti, liuska ja tekstityksen ajastaminen. Tekijänoikeuskorvausta töistään sai 70 % vastanneista, mutta osalla oikeudet olivat siirtyneet käännöstoimistolle tai niitä ei ollut haettu. Yli puolet hinnoitteli ykkös- ja kakkoskäännökset eri lailla. Ilmoitetut hinnat koskevat ohjelmaminuutteja. Ykköskäännösten vaihteluväli oli 5 ja 10 euron välillä. Kakkoskäännöksissä se oli 3—9 euroa, kun taas dubbauskäännöksen hinnaksi yksi vastaaja ilmoitti 10 euroa. Suorilta asiakkailta ja toimistoilta veloitettavissa hinnoissa oli suuria vaihteluita kaikissa veloitusperusteissa. Esim. poimintalisä korvakuulolla poimittaessa vaihteli 5 ja 50 euron välillä. Vastaajamäärät tosin olivat pieniä, joten yksittäiset vastaukset korostuvat.

 

Tulkit

Tulkeista 90 % ilmoitti hinnoittelun olevan sama kieliparista ja -suunnista riippumatta. Tulkkaukseen valmistautuminen sisältyi lähes kaikilla palkkioon eikä siitä saanut erillistä korvausta. Asiakasjako toimistoihin tai suoriin asiakkaisiin tai molempiin meni tasaisesti – kaikkia oli noin yksi kolmasosa.

Konferenssitulkeista suurin osa velottaa päiväperusteella. Suurin osa konferenssitulkeista sai matkakulut, majoituskustannukset tai päivärahat toimeksiannoistaan. Asioimistulkeista ja oikeustulkeista lähes kaikki käyttävät tuntihintaa veloitusperusteena. Heillä työpäivän pituus ja tulkkaustuntien määrä per päivä olivat pidemmät kuin konferenssitulkeilla. Kaikki vastaajat kertoivat saavansa matkakulut, mutta vain puolet saa majoituskustannuksia ja viidennes päivärahoja. Asioimistulkit tulkkasivat yleensä yksin, mutta joskus oikeudenistuntoon tarvittiin pari, jos tulkattavia oli 2—3. Kuluja suorilta asiakkailta veloitettiin hieman enemmän kuin toimistoilta. Ks. taulukko 2 (klikkaa taulukko suuremmaksi otsikon alta).

Kirjoittaja:

Satu Wivolin, Wicon Oy:n toimitusjohtaja

 

Tämä artikkeli on tiivistelmä tutkimuksen tuloksista. Jaostokohtaiset tulokset julkaistaan lokakuun aikana kunkin jaoston omilla sivulla jäsenosiossa.