Lakiin yrittäjien eläkelaista on esitetty muutoksia 1.1.2023 alkaen. Muutokset liittyvät yrittäjien eläkevakuutusmaksujen (YEL) määrän laskemiseen käytettävän laskennallisen työtulon määrittämiseen sekä sen seurantaan. Lakimuutos tulee koskemaan myös kaikkia YEL-velvollisia kääntäjiä ja tulkkeja yritysmuodosta riippumatta, myös laskutuspalveluiden käyttäjiä, toiminimiyrittäjiä ja verokortilla toimivia freelancereita kuten kirjallisuuden kääntäjiä. Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto seuraa lakimuutoksen etenemistä ja tiedottaa asiasta jäsenille lisää, kun uutta tietoa saadaan ja kun lakimuutos astuu voimaan.
YEL-uudistukseen liittyvä hallituksen esitys on tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä. Hallituksen esitys on valmisteltu virkatyönä sosiaali- ja terveysministeriössä (STM), ja valmisteluun ovat osallistuneet Akava, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Eläketurvakeskus, Kansaneläkelaitos (Kela), KT Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat, STTK ry, Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK, Suomen Yrittäjät ry ja valtiovarainministeriö.
Tarkoituksena on parantaa yrittäjän sosiaaliturvaa ehkäisemällä alivakuuttamista
Esityksen tavoitteena on STM:n mukaan parantaa yrittäjien eläketurvaa ja eläkeaikaista toimeentuloa muun muassa ehkäisemällä yrittäjien alivakuuttamista. Alivakuuttamisella tarkoitetaan sitä, että yrittäjä ei maksa käytännössä toteutuvan ansiotasonsa mukaisia eläkevakuutusmaksuja, jolloin aikanaan maksettava eläke jää ansiotasoon suhteutettuna pienemmäksi samoin kuin muukin työtulon mukaan mahdollisesti jo työikäisenä maksettava sosiaaliturva. Eläkevakuutusmaksuja maksetaan eläkevakuutusyhtiöissä yrittäjän oman työtuloilmoituksen mukaan arvioidun ja säännöllisesti tarkistetun työpanoksen mukaisesti.
Finanssivalvonnan mukaan yrittäjien alivakuuttaminen näyttää yleistyneen ja työtulon keskiarvo laskeneen viime vuosina. Tähän on varmasti monia syitä: varsinkin luovan alan yrittäjistä suuri osa on hyvin pienituloisia, jolloin he maksavat oikeutetusti alinta mahdollista YEL-maksua. On kuitenkin tiedossa, että moni yrittäjä maksaa vain vähimmäismäärän eläkevakuutusmaksuja, vaikka hänen ansiotasonsa olisi korkeampikin. Uudessa laissa säädettäisiin työtulon säännöllisestä seurannasta ja tarkistamisesta, jolloin yrittäjälle vahvistettava työtulo vastaisi nykyistä paremmin lain jo nykyään edellyttämää todellisen työtulon tasoa. Jos yrittäjä on tähän mennessäkin maksanut todellisen tulotasonsa mukaista YEL-maksua, hänelle ei ole odotettavissa suuria muutoksia YEL-maksuihin. Jos yrittäjä sen sijaan on alivakuuttanut toimintansa eli maksanut tulotasoonsa nähden liian matalaa YEL-maksua, YEL-uudistus voi nostaa hänen eläkemaksujaan.
Työuran jälkeisen eläkkeen lisäksi monien muidenkin yrittäjille maksettavien etuuksien taso määrittyy YEL-työtulon perusteella, joten yrittäjän on niitä ajatellen hyvä maksaa asianmukaista, realistiseen tulotasoon perustuvaa YEL-maksua. YEL-vakuutus turvaa toimeentulon esimerkiksi työkyvyttömyyden varalta loppuiäksi sekä määrittää eläketurvan lisäksi yrittäjillä mm. sairausvakuutusmaksun, vanhempain- ja sairauspäivärahan suuruuden.
Liian matala YEL-maksu eli alivakuuttaminen vaikuttaa hintatasoon niin käännös- ja tulkkausalalla kuin muilla luovilla aloilla. Jos yrittäjä nipistää omasta eläketurvastaan, hän pystyy siten tekemään toimeksiantajalle alan työsuhteisen työntekijän palkkaan suhteessa olevaa alhaisemman tarjouksen, mutta voittaja on silloin käännös- tai tulkkauspalvelun ostaja, joka voittaa eläkemaksun verran. Yrittäjä itse menettää eläketuloa ja sosiaaliturvan tasoa. Tämä saattaa osaltaan vaikuttaa hintatason kurjistumiseen. YEL-uudistuksessa on otettava huomioon, että monilla luovan alan yrittäjillä on, varsinkin näin koronan kuritettua alaa, ollut varsin hankala työtilanne. Tämän lisäksi luovien alojen itsensätyöllistäjien ei ole aina kovin helppoa neuvotella palkkiotasostaan, joten äkillisesti nouseva YEL-maksu voisi myös johtaa talousvaikeuksiin monien itsensätyöllistäjien osalta. Esimerkiksi kirjallisuudenkääntäjien palkkiot ovat SKTL:n kirjallisuuden kääntäjien palkkiokyselyn (2021) mukaan tällä hetkellä keskimäärin samalla tasolla kuin kuutisen vuotta sitten. Nousua ei juuri ole tapahtunut.
Työtuloon vaikuttavat jatkossa sekä tilastotiedot että oma ilmoitus
Suurin muutos YEL-uudistuksessa lienee se, että kun aiemmin yrittäjä on itse voinut ilmoittaa eläkevakuutusyhtiölle oman työtulonsa ja päättää siten eläkevakuutussummansa, jatkossa eläkevakuutussumma ei enää määrity pelkästään yrittäjän oman ilmoituksen perusteella. Hallituksen esityksen mukaan yrittäjän työtuloa ja YEL:iä määritettäessä tullaan käyttämään hyväksi sekä tilastotietoja että yrityksen tosiasiallisia tietoja liikevaihdosta.
Mediassa on ollut liikkeellä virheellistä tietoa siitä, että yrittäjien työtulo määritettäisiin pelkästään tilastoihin perustuvan palkansaajien mediaanipalkan mukaan, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Yrittäjien työtuloa ei tulevaisuudessa ole tarkoitus määrittää vain tilastomediaanipalkan mukaan, vaan yrittäjälle jäisi tulevaisuudessakin mahdollisuus ilmoittaa YEL-vakuutusta ottaessaan omat tosiasialliset tietonsa, kuten yrityksensä liikevaihto, toiminnan kausiluonteisuus ja työkokemus. Vaikka työtulo määritettäisiin tietylle tasolle, työtulon suuruutta lienee silti mahdollista muuttaa takautuvastikin, jos tulotaso muuttuu paljon vuoden aikana. Työtulo voitaisiin vahvistaa esimerkiksi yrityksen laskutuksen perusteella.
Se, miten omien tietojen ilmoittaminen eläkevakuutusyhtiölle tehdään, jää käytännössä eläkevakuutusyhtiöiden suunniteltavaksi. Yrittäjän kannattaakin olla asiasta yhteydessä omaan eläkevakuutusyhtiöönsä saadakseen lisätietoja viimeistään lakimuutoksen tultua voimaan.
YEL-työtulon määrittämisen avuksi on tulossa laskuri
Työtulon määrittäminen ei ole kääntäjä- tai tulkkiyrittäjän kannalta kovin yksinkertaista. Se ei tarkoita samaa asiaa kuin työstä lähetetyn laskun loppusumma tai työstä sovittu palkkio, vaan työtulo on arvio henkilön työpanoksesta ja sen tulisi vastata sellaista palkkaa, joka maksettaisiin tehtävään palkattavalle työntekijälle. Yrittäjän eläkelaissa yrittäjän käsite ei ole sidottu yrityksen juridiseen yritysmuotoon, vaan toiminnan harjoittamiseen yrittäjänä, jolloin yrittäjä-käsite kattaa myös kaikki itsenäiset ammatinharjoittajat, kuten itsensä työllistäjät ja laskutuspalveluilla työnsä laskuttavat ns. kevytyrittäjät.
Tähän saakka yrittäjä on voinut saada apua Eläketurvakeskuksen julkaisemasta yrittäjän työtulo-oppaasta. Se on uudistuksen myötä jäämässä historiaan, ja sen tulee korvaamaan työtulosuosituksen laskentapalvelu eli ”työtulolaskuri”, jonka avulla yrittäjä voi arvioida omaa työtuloaan. Laskuri auttaa erityisesti aloittavien yrittäjien YEL-työtulon arvioinnissa.
Monella eläkevakuutusyhtiölläkin on omia laskureita, joita voi käyttää hyväksi YEL-vakuutuksen laskemisessa.
YEL-uudistus on toteutettava tarkoituksenmukaiseksi
YEL-uudistuksen tarkoitus on parantaa yrittäjän sosiaaliturvaa. Uudistus on paikallaan, mutta on myös kaikkien edun mukaista, että uudistus rakennetaan huolella ja tarkoituksenmukaiseksi. Sen laadinnassa ja käytännön toimissa tulee ottaa huomioon myös itsensätyöllistäjien tilanne. Vähintäänkin siirtymäaika, ellei jopa hallituksen esityksen tarkempi valmistelu, olisi tarpeen, jotta itsensä työllistäjät, joita suuri osa käännös- ja tulkkausalalla toimivista on, ehtivät valmistautua uudistukseen ja jotta uudistuksesta tulee tarkoituksenmukainen. Suomalainen yhteiskunta ei tule toimeen ilman itsensä työllistäjiä, joilla on merkittäviä niin suoria kuin epäsuoria vaikutuksia Suomen talouteen. Suomen eläkejärjestelmän tulisi kohdella tasapuolisesti yrittäjiä ja palkansaajia.
Käännös- ja tulkkausalan yrittäjistä ja freelancereista (yritysmuodosta riippumatta) muodostuu yhteensä valtava joukko toimijoita, jotka kannattelevat montaa yhteiskunnalle merkittävää toimintoa: mm. laativat viranomaisasiakirjojen käännöksiä avioliitto- ja syntymätodistuksista yritysten vuosikertomuksiin, mahdollistavat turvapaikkaprosesseja ja varmistavat sosiaaliturvan toteutumista tulkkaamalla, toimittavat televisio-ohjelmien käännös- ja ohjelmatekstityksiä sekä tuottavat monen lukijan lempiromaanien käännöksiä ja paljon muuta.
Yrittäjän eläkkeen taso olisi uudistuksessa reilua sitoa yrittäjän todelliseen tulotasoon aivan kuten palkansaajillakin. Jos yrittäjän on mahdollista tilittää esimerkiksi arvonlisäveroa verottajalle toteutuneen laskutuksensa mukaisesti, voisi kuvitella, että yrittäjän eläkemaksukin olisi mahdollista laskea todellisen tilanteen mukaan. Tällöin pienyrittäjä ei joutuisi maksamaan tuloihinsa nähden liian suurta eläkemaksua. Uudistus tulee valmistella huolella, jotta itsensä työllistäjät eivät joudu kohtuuttoman hankalaan tilanteeseen.
Tulotaso saattaa esimerkiksi käännös- ja tulkkausalan itsensä työllistäjillä vaihdella kuukausittain huomattavastikin. Jos YEL:iä maksettaisiin todellisten tulojen mukaan, yrittäjä ei itse joutuisi ennustamaan tuntematonta tulevaisuutta monen kuukauden päähän. Tämä on eläkevakuutusyhtiöille kuitenkin iso pala purtavaksi, koska ne joutuvat miettimään, miten ratkaista asia käytännössä yrittäjänkin kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Muutos tulee vaatimaan lisää työvoimaa eläkevakuutusyhtiöihin, jotka käsittelevät yrittäjien YEL-selvityksiä. On hyvin tärkeää, että eläkevakuutusyhtiöissä ymmärretään luovan työn erityinen luonne ja merkitys sekä itsensä työllistäjien tilanne, työn erityispiirteet ja ansiotaso. Jos kääntäjä- tai tulkkiyrittäjällä on eläkevakuutusyhtiön kanssa erimielisyyttä todellisesta ansiotasosta, on tarkasteltava oikeita työtuloja. Kaikilla aloilla ei ole olemassa tilastomediaanipalkkoja, joten oman yrittäjätulon määrittelemiseen sellaisen mukaan ei tule suostua, mikäli oma ansiotaso poikkeaa siitä. Tähän eläkevakuutusyhtiöiden tulee varata tarpeeksi resursseja ja käsittelijöitä.
Hallituksen esitykseen voi perehtyä tarkemmin eduskunnan verkkosivuilla.
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen kirjoittaa sosiaali- ja terveysministeriön blogissa aiheesta lisää.
Jenni Kavén, toiminnanjohtaja, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto
Mikä TyEL, YEL ja MYEL?
Työeläkejärjestelmässä työsuhteisille työntekijöille ja yrittäjille on omat eläkelakinsa. Työsuhteiset vakuutetaan pääsääntöisesti työntekijän eläkelain (TyEL) mukaan ja yrittäjät sekä freelancerit yrittäjien eläkelain (YEL) mukaan. Yrittäjä on itse velvollinen huolehtimaan eläkemaksuistaan. Tällä hetkellä yrittäjä on YEL-velvollinen, kun hän on täyttänyt 18 vuotta, työskentelee omassa yrityksessään tai kevytyrittäjänä, yritystoiminta on jatkunut neljä kuukautta ja työtulon arvo on vähintään 8 261,71 € (2022) vuodessa. Osa kirjallisuuden kääntäjistä kuuluu puolestaan apurahansaajina MYEL:in eli maatalousyrittäjien eläkelain piiriin. Jos 18–68-vuotias kääntäjä on saanut Suomesta myönnetyn apurahan vähintään neljä kuukautta kestävään tieteelliseen tai taiteelliseen työskentelyyn (työskentelyapuraha) ja jos se on määrältään vuotuiseksi työtuloksi muunnettuna vähintään 4 032 euroa (2021), apurahansaajan on maksettava siitä eläkevakuutusta. Monilla luovan alan yrittäjillä eläkkeet voivat jakautua TyEL:in, YEL:in ja MYEL:in kesken.
Kun palkansaajan eläkemaksua maksavat sekä työnantaja että työntekijä, yrittäjä joutuu huolehtimaan eläketurvastaan itse. Palkansaajana työntekijä maksaa nykyisin eläkemaksua iästään riippuen 7,15–8,65 % palkastaan, ja työnantaja maksaa loput työntekijän eläkemaksusta (eli TYEL:istä) eli 25,85 %. YEL-maksun suuruus taas on 24,1–25,6 % luokkaa, aloittelevalla yrittäjällä 18,80–19,97 % luokkaa työtulosta riippuen.
Osa yrittäjistä maksaa YEL:iä ja sijoittaa sen lisäksi vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen. Sijoitustoiminta vaatii kuitenkin perehtymistä, ja huonoilla sijoituspäätöksillä yrittäjä voi jopa hävitä eläkesäästönsä. YEL-vakuutus on lakisääteinen ja verotuksessa vähennyskelpoinen, mutta sijoitusten hankinnat eivät.
Mikä on YEL? Suomen Yrittäjien verkkosivut.