Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton Mikael Agricola -palkinto myönnettiin vuonna 2025 Martti Anhavalle ja J. A. Hollon palkinto Ulla Lempiselle. Käännöspalkinnot jaettiin lauantaina 12.4.2025 SKTL:n 70-vuotisjuhlan yhteydessä. Liiton juhlavuoden kunniaksi käännöspalkinnot jaetaan tästä vuodesta alkaen 12 000 euron suuruisina. Palkinnot rahoitetaan Kopioston keräämistä tekijänoikeuskorvauksista.
Mikael Agricola -palkinto Martti Anhavalle
Mikael Agricola -palkinto jaetaan vuosittain tunnustuksena merkittävän kaunokirjallisen teoksen erinomaisesta suomennoksesta. Vuoden 2025 palkinnon saa Martti Anhava Fjodor Dostojevskin teoksen Riivaajat (Otava) suomennoksesta. Alkuteos on venäjänkielinen.
Mikael Agricola -palkintolautakunnan perustelut:
Fjodor Dostojevskin järkälemäinen romaani Riivaajat vuodelta 1872 ilmestyi Martti Anhavan uutena suomennoksena 2024. Venäläisen kulttuurin tuntijana ja kokeneena kirjallisuuden suomentajana Anhava liikkuu Dostojevskin parissa varmoin ottein. Riivaajia on luonnehdittu aateromaaniksi ja poliittiseksi satiiriksi, ja se kattaa inhimillisen kanssakäymisen moninaiset muodot herttaisen kuhertelevasta julmaan ja traagiseen. Ihmismielen luotaajana ja yhteiskunnallisten kehityskulkujen kartoittajana Dostojevski on pysyvästi ajankohtainen. Huolimatta teoksen synkästä pohjavireestä kirjailijalla on alinomaa hymynkare silmäkulmassa – milloin hyväntahtoinen, milloin viiltävän pureva. Suomentajana Anhava tuo 1800-luvun Venäjän ihmiset, aatteellisen kuohunnan ja historiallisen miljöön nykylukijan ulottuville pakottomasti ja rennosti. Eri kansankerrokset ominaispiirteineen asettuvat luontevasti osaksi laajaa kuvakudosta, jossa tunnelmat vaihtelevat rahvaanomaisesta juoruilusta tulisieluiseen kiivailuun.
Vuolassanaisen kirjailijan hengessä suomentaja tuhlailee sanoja, sanontoja ja sutkauksia – kaihtamatta omintakeisia ratkaisuja kääntäessään tekijän paikoin hyvinkin värikästä kieltä. Kokonaisuus takaa väkevän, vaikuttavan lukuelämyksen. Lukijan iloksi Anhava on elvyttänyt monesti jo aikansa eläneeksi koetun suom. huom. -alaviitteiden perinteen ja varustanut tekstin tuiki tarpeellisilla selityksillä. Suomentaja on myös kirjoittanut teokseen seikkaperäiset jälkisanat, jotka hän päättää Dostojevskin hengessä toteamukseen: "Kaikki riivaajat eivät sittenkään menneet sikoihin. Eivätkä kaikki siat ole menneet järveen, vieläkään."
Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto (SKTL) jakaa Mikael Agricola -palkinnon yhteistyössä Suomen Kirjasäätiön kanssa. Palkinto on perustettu Mikael Agricolan muistovuonna 1957. Kiertopalkintona kulkee Ben Renvallin veistos Talonpoika.
J. A. Hollon palkinto Ulla Lempiselle
J. A. Hollon palkinto jaetaan vuosittain tunnustuksena edellisvuoden aikana ilmestyneestä korkeatasoisesta tietokirjasuomennoksesta tai pitkään jatkuneesta ansiokkaasta tietokirjallisuuden suomentamistyöstä. Vuoden 2025 palkinnon saa Ulla Lempinen Merlin Sheldraken teoksen Näkymätön valtakunta. Miten sienet muokkaavat maailmaamme, mieliämme ja tulevaisuuttamme (Gummerus) suomennoksesta. Alkuteos on englanninkielinen.
J. A. Hollon palkintolautakunnan perustelut:
Biologi Merlin Sheldraken teos Näkymätön valtakunta on toisenlainen sienikirja ja siksi sen suomentamisessa on ollut yllin kyllin haastetta. Jo teoksen alaotsikosta "Miten sienet muokkaavat maailmaamme, mieliämme ja tulevaisuuttamme" voi päätellä, että kyseessä ei ole mikään yhden asian opus. Kirjassa liikutaan edestakaisin satojen miljoonien vuosien aikajanalla ja kuljetaan sademetsistä laajoihin maanalaisiin verkostoihin, kansainvälisistä tutkimuslaboratorioista lahoavien puulastujen sekaan. Ulla Lempinen siirtyy hallitusti – myös alan terminologian osalta – Sheldraken mukana tyylistä ja tunnelmasta toiseen, mykorritsojen viestiliikenteestä haisusienen Charles Darwinin Etty-tyttäressä aiheuttamaan kuvotukseen. Sujuvan käännöksen tunnistaa siitä, että unohtaa lukevansa käännöstä ja tekstiä lukiessa kokee kuulevansa kirjoittajan äänen.
Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto (SKTL) jakaa J. A. Hollon palkinnon yhteistyössä Suomen arvostelijain liiton ja Suomen tietokirjailijat ry:n kanssa. Kiertopalkintona kulkee Johannes Rantasalon lasiveistos Ydin.
Vuoden 2025 Mikael Agricola -palkintolautakunta:
- suomentaja Kristiina Drews, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry:n nimeämä edustaja
- toimittaja ja kriitikko Pasi Huttunen, Suomen arvostelijain liitto ry:n nimeämä edustaja
- väitöskirjatutkija ja kriitikko Sofia Blanco Sequeiros, Suomen arvostelijain liitto ry:n nimeämä edustaja
- professori Liisa Tiittula, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry:n nimeämä edustaja.
Vuoden 2025 J. A. Hollon palkintolautakunta:
- tietokirjailija Markus Hotakainen, Suomen tietokirjailijat ry:n nimeämä edustaja
- suomentaja Kari Koski, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry:n nimeämä edustaja
- kriitikko ja tietokirjailija Merja Leppälahti, Suomen arvostelijain liitto ry:n nimeämä edustaja
- suomentaja Anu Partanen, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry:n nimeämä edustaja
- kriitikko Maaria Ylikangas, Suomen arvostelijain liitto ry:n nimeämä edustaja.
Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton 70-vuotisjuhlassa jaettiin myös liiton av-kääntäjien jaoston Repla-palkinto Leena Vallisaarelle ja opettajien ja tutkijoiden jaoston Tiedon helmi -palkinto Outi Paloposkelle sekä Tarja Roinila -stipendit.
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Maarit Laitinen
SKTL:n viestintäasiantuntija
044 3445 111
maarit.laitinen@sktl.fi