Ammattimaisia asioimistulkkeja on ollut vähän tarjolla joissakin maahanmuuttajakielissä jo jonkin aikaa, mikä on huolestuttavaa ihmisoikeuksien kannalta. Suomen käännöstoimistojen liiton puheenjohtaja nosti mielipidekirjoituksessaan Helsingin Sanomissa 22.6. esille koulutuksen puutteen, ja peräänkuulutti valtion vastuuta tulkkien kouluttamisessa.
Tulkkeja edustavien järjestöjen on helppo yhtyä tähän näkemykseen. Asioimistulkit toimivat viranomaisten ja yksityishenkilöiden, esimerkiksi maahanmuuttajien, kohtaamisissa. Näissä tilanteissa viranomaisten edustajilla on tietty asiantuntemus ja koulutus, joiden nojalla he ratkaisevat asiakkaittensa kohtaloita. Paitsi asiakkaalla, myös viranomaisilla tulee olla oikeusturvansa, jossa oikein välittynyt viesti on avainasemassa. Ammattimaisen tulkin avulla taataan viranomaisen mahdollisuus tehdä päätöksiä oikein perustein.
Asioimis- ja oikeustulkin ammattikriteereiden ja koulutuksen tulee olla valtion vastuulla ja viranomaisten määrittelemä asia, kuten muidenkin vastuullisissa ammateissa toimivien eikä sitä voi sälyttää yritysten tehtäväksi.
Suomessa on koulutettu asioimistulkkeja jo pitkään ja ammattitutkinnon suorittaneita tulkkeja on maassamme satoja. Tulkkien saatavuus on silti ongelma, koska liian usein tulkin ammatti on vain välietappi matkalla muihin ammatteihin. Jotkut joutuvat vaihtamaan alaa työtilaisuuksien epäsäännöllisyyden vuoksi. Monet taas vaihtavat ammattia alhaisen palkkiotason ja heikkojen työehtojen vuoksi.
Kilpailutus on tarjonnut mekanismin hintojen vuosia jatkuneeseen syöksykierteeseen, mutta tulkkeja edustavien järjestöjen käsitys on, että valtion yhteishankintayksikkö Hansel on tulevaa kilpailutusta valmistellessaan pyrkinyt monin keinoin edistämään sekä tulkkauksen laatua että alan kehittymistä aidoksi asiantuntija-alaksi.
Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto, SKTL ry.
puheenjohtaja Heikki Karjalainen
Käännösalan asiantuntijat KAJ ry.
puheenjohtaja Hanna Boman