Vantaan, Helsingin ja Keravan kaupungit sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ovat kilpailuttamassa 36 miljoonan arvoiset tulkkauspalvelunsa. Tulkit ovat huolestuneet hankinnasta ja vaativat kilpailutuksen keskeyttämistä.
Ammattikunta katsoo, että kilpailutus ratkaistaan käytännössä yksin hinnan perusteella. Laatuvaatimukset ovat vähäiset ja lähes näennäiset. Kilpailutus ei myöskään vastaa hankintalain henkeä tai tarkoitusta. Tarjouspyynnön sisältämät ehdot käytännössä sulkevat keinotekoisesti alan pk-yrityksiä pois palveluntarjoajien joukosta, huomauttavat tulkkeja edustavat Kieliasiantuntijat ry ja Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto. Pelkona on, että hankinnan myötä yksi yritys saa Etelä-Suomessa aseman, jonka turvin se pystyy käytännössä sanelemaan tulkkien sopimusehdot, mikä entisestään kurjistaa jo pitkään vaikeuksissa ollutta tulkkausalaa. Asetetut referenssivaatimukset ovat sellaiset, että yhteistarjouksellakaan alan pk-yritysten on vaikea täyttää niitä.
Hankinta on jaettu kahteen osa-alueeseen. Ensimmäisessä osa-alueessa kilpailutetaan läsnäolotulkkaus ja erityisryhmien tulkkauspalvelut (kuulo- ja kuulonäkövammaisten ja puhevammaisten tulkkaus). Toisessa osa-alueessa kilpailutetaan etätulkkaus, pikatulkkaus ja ilmoitustulkkaus, ja kyseisen osa-alueen hankinnan yhteisarvo on yli 30 miljoonaa euroa.
Järjestöt ovat vaatineet kilpailuttavia organisaatioita keskeyttämään kilpailutusprosessin ja laatimaan sen uudelleen.
”Tulkkaus on vaativaa asiantuntijapalvelua jota ei tulisi hankkia tai arvioida vain hinnan perusteella. Ainoastaan hinnalla kilpailtaessa on vaarana, että tulkkaustoimeksiantojen laatu kärsii ja kaikkien osapuolten oikeusturva vaarantuu. Toimeksiannoissa tulisi ensisijaisesti käyttää koulutettujen ammattitulkkien palveluja silloin kun heitä on saatavilla. Laatua painottamalla ja asiantuntijatyöstä reilun korvauksen turvaamalla varmistetaan muun muassa asiakkaan oikeusturva, viranomaistyön laatu sekä huolellisuusvelvoitteen täyttyminen”, sanoo Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton va. toiminnanjohtaja Jenni Kavén.
Järjestöjen näkemyksen mukaan julkishallinnolla on vastuu hankkia tulkkauspalvelut kaikkien osapuolien kannalta kestävästi. Tulkkausalalla on ollut jo pitkään ongelmia tulkkien työ- ja sopimusehdoissa, ja vuosia kestänyt holtiton hintakilpailu on johtanut siihen, että työn saattaa päätyä tekemään epäpätevä, mutta hinnaltaan halvempi tulkki.
Tulkit ovat erityisen heikossa asemassa työmarkkinoilla: heillä ei ole tosiasiallista neuvotteluvaltaa omiin sopimusehtoihinsa, palkkoihinsa tai palkkioihinsa, oli kyseessä sitten toimeksianto- tai työsuhde. Keväällä 2021 järjestöjen toteuttaman tulkkien ansio- ja työoloselvityksen mukaan noin puolet vastaajista ei pysty vaikuttamaan omiin sopimusehtoihinsa tai neuvottelemaan palkkiotasostaan. 55 % vastaajista oli joutunut tyytymään mielestään huonoihin sopimusehtoihin. Käytännössä siis toimeksiantajat ovat vahvemmassa asemassa ja sanelevat yksipuolisesti ehdot, joilla töitä tehdään. Koska tulkkien on käytännössä vaikeaa tai jopa mahdotonta parantaa omaa tilannettaan, 52 % tulkeista pohtii alan vaihtoa tai siirtymistä muihin tehtäviin. Määrä on poikkeuksellinen ja huolestuttava.
”Ilman kunnollista laadun arviointia kilpailutuksessa päädytään jälleen kerran kilpailemaan yksin hinnalla. Tämä kurjistaa entisestään tulkkausalaa eikä sen vuoksi tilaajalle voida tuottaa hyvää lopputulosta pitkällä aikavälillä. Kyseessä oleva kilpailutus on tulkkausalalla arvoltaan ja volyymiltään suuri ja siksi merkittävä. Tästä syystä myös kilpailuttajan pitää ottaa vastuuta tulkkausalan elinvoimaisuuden edistämisestä eikä siirtää sitä vain palveluntuottajien kontolle”, sanoo Kieliasiantuntijat ry:n toiminnanjohtaja Hanna Gorschelnik.
Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton va. toiminnanjohtaja Jenni Kavén on kirjoittanut myös kilpailuttaville hankintayksiköille osoitetun kannaoton otsikolla "Tulkkauspalvelut kilpailutettava uudelleen vastaamaan hankintalain henkeä: ehdoissa painotettava laatua – oikeusturva ei saa vaarantua". Kannanoton voit lukea täältä.