Suomessa valmisteltiin pitkään laajaa tekijänoikeuslain uudistusta EU-direktiivien mukaisesti. Tavoitteena on ollut tekijänoikeuslainsäädännön modernisointi, jotta se vastaisi paremmin digitaalisen yhteiskunnan vaatimuksia. Tavoitteena on ollut myös lainsäädännön yhdenmukaistaminen EU-tasolla sekä oikeudenhaltijoiden aseman parantaminen. Uudistuksella on implementoitu direktiivit Suomen lainsäädäntöön.
Miten uudistus eteni?
- • 2019: EU:ssa hyväksyttiin DSM-direktiivi tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla ja verkkolähetysdirektiivi.
- • Syksy 2021: lakiesitys OKM:stä lausuntokierroksella, myös SKTL antoi lausuntonsa
- • Kevät 2022: hallituksen esitys tekijänoikeuslaista eduskunnalle
- • Syksy 2022: täydentävä hallituksen esitys
- • 2022–2023: käsittely eduskunnan valiokunnissa
- • 27.2.2023: laki hyväksyttiin eduskunnan täysistunnossa
- • 3.3.2023: tasavallan presidentti vahvisti lain
- • 3.4.2023: tekijänoikeuslain uudistus tuli voimaan
Seuraavaksi tekijänoikeuslakia tulisi vielä uudistaa kansallisten tarpeiden osalta. Kääntäjien näkökulmasta on tärkeää, että esimerkiksi e- ja äänikirjojen lainauskorvaus kirjataan lakiin. Lainauskorvausta voidaan vuonna 2023 kuitenkin jo maksaa yleisten kirjastojen e-kirjojen ja e-äänikirjojen lainoista ilman lakiin kirjausta erillisestä määrärahasta.
Lisätietoa:
-
• Tekijänoikeuslaki muuttuu (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2.3.2023)
-
• Tekijänoikeuslakia uudistettiin – luovan alan tekijöiden oikeudet vahvistuvat (Kopiosto, 2.3.2023)
-
• Tekijänoikeuslakia päivitettiin DSM-direktiivin mukaisesti (Sanasto, 10.3.2023)
-
• Tekijänoikeuslakiuudistus etenee – vielä tarvitaan lakimuutos kääntäjillekin tärkeälle e-aineistojen lainauskorvaukselle (SKTL, 22.3.2022)
Teksti: Jenni Kavén
Kirjoittaja on SKTL:n toiminnanjohtaja.