Selkokeskus on julkaissut uuden, monipuolisen tietopaketin selkokirjojen tekijöille.
Miten kirjoittaa selkokielistä kauno- tai tietokirjaa? Millainen on selkokirjan ulkoasu? Mikä on selkokäännös? Kuka on selkomukauttaja? Mitä selkokirjojen kustannus- tai käännössopimuksissa pitää huomioida? Missä vaiheessa kääntäminen tulee mukaan selkokirjan tekemisen prosessiin?
Tietopaketti sisältää uusia ohjeita selkokirjojen kirjoittajille, kuvittajille, kääntäjille ja kustantajille. Samalla myös Selkokeskuksen vanhoja ohjeita on päivitetty. Kääntäjän roolia on avattu uusissa ohjeissa entistä selkeämmin. Ohjeissa esitellään tärkeimpiä selkokirjoihin liittyviä termejä, polkua selkokirjailijaksi ja selkokirjan tekemisen prosessia (ml. kääntäjän rooli). Saat neuvoja myös selkokirjojen kirjoittamiseen ja erilaisten julkaisumuotojen toteuttamiseen sekä kustannus- ja käännössopimusten laatimiseen.
Ohjeissa käsitellään muun muassa seuraavia aiheita:
- selkokirjoihin liittyvät termit
- polku selkokirjailijaksi
- selkokirjan tekemisen prosessi (ml. kääntäjän rooli)
- selkokirjan kirjoittaminen ja taittaminen
- selkokieliset e- ja äänikirjat
- selkokirjojen kustannussopimukset ja käännössopimuksen huomioiminen.
Osan ohjeista Selkokeskus on laatinut yhteistyössä monen eri toimijan kanssa: Finlands svenska författareförening, Saavutettavuuskirjasto Celia, Selkokirjailijat ry, selkokirjatyöryhmä, Suomen Kirjailijaliitto, Suomen Kustannusyhdistys, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto, Suomen tietokirjailijat ja Yle Selkouutiset. Mukana on ollut myös kustantajia ja selkokirjojen tekijöitä.
Tutustu ohjeisiin selkokirjojen tekijöille täällä.