Suomessa oikeustulkkirekisteriä selvittämään asetettiin opetus- ja kulttuuriministeriöön hallitusneuvos Virpi Korhosen johtama työryhmä, jossa Suomen kääntäjien ja tulkkien liittoa (SKTL) edusti puheenjohtaja Kristiina Antinjuntti. Työryhmä jätti muistionsa opetus- ja kulttuuriministeriölle 29.8.2014.
Oikeustulkkirekisterin tulisi työryhmän näkemyksen mukaan olla viranomaisille ja muille oikeustulkkeja tarvitseville tahoille apuväline, jonka kautta voi hankkia tulkkeja, joilla on riittävä ammattitaito. Työryhmän mielestä ammattitaitovaatimusten puolesta tarvittava tulkin pätevyys on vain oikeustulkin erikoisammattitutkinnon suorittaneilla sekä alan korkeakoulututkinnon suorittaneilla, joiden tutkintoon sisältyy riittävä määrä oikeustulkkauksen opintoja.
Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto SKTL katsoo, että työryhmän enemmistön päätelmä johtaisi erittäin suppean rekisterin luomiseen ja on siksi jättänyt täydentävän mielipiteen työryhmän loppupäätelmiin.
SKTL:n näkemys on, että työryhmän enemmistön suosittelema oikeustulkkirekisteri ei vastaa käyttäjien todellisiin tarpeisiin vielä vuosiin, koska tulkkeja, jotka täyttävät muistiossa asetetut kriteerit, on Suomessa vain kourallinen. Oikeustulkin erityisammattitutkinnon suorittaminen ei vielä ole mahdollista, eikä tutkintoon valmistava koulutuskaan ole toistaiseksi alkanut. Lisäksi on huomattava, että kun oikeustulkin erikoisammattitutkinto tulee suoritettavaksi, tutkintokielten määrä on väistämättä aluksi suppea. Rajatessaan pätevän oikeustulkin kriteerit liian kapeiksi, työryhmä on, epäilemättä tahtomattaan, antanut direktiivin tavoitteille siirtymäajan.
Kun rekisteriin otettavien oikeustulkkien pätevyys on rajattu työryhmän enemmistön esittämällä tavalla, on vaarana, että monet niistä kielistä, joissa tulkkien tarve on suuri, jäävät vielä vuosiksi järjestelmän ulkopuolelle. SKTL:n käsityksen mukaan direktiivin tavoite voisi toteutua ja rekisteri voisi tosiasiallisesti edistää oikeustulkkauksen laatua ja tulkkien tehokasta saatavuutta, mikäli rekisteriin otettaisiin edes siirtymäajaksi tietyin, tarkasti määritellyin kriteerein, myös muita kuin työryhmän enemmistön esittämiä tulkkeja.
SKTL:n näkemyksen mukaan asioimistulkin ammattikorkeakouluopinnot hyväksytysti suorittaneilta sekä asioimistulkin ammattitutkinnon suorittaneilta voidaan koulutuksensa ja suoritettujen tutkintojen perusteella edellyttää tiettyä kieli- ja tulkkaustaitoa sekä poliisitoimen ja oikeuslaitoksen tuntemusta. Koulutettuja ja tutkinnon suorittaneita asioimistulkkeja on jo hyvin useissa niistä kielistä, joissa oikeustulkkeja tarvitaan. Myös koulutetut konferenssitulkit jäisivät työryhmän enemmistön ehdottaman rekisterin ulkopuolelle, ellei heillä ole täydentäviä oikeustulkkausopintoja.
Yllä todettujen asioimistulkkien ja konferenssitulkkien ottaminen rekisteriin, vähintään siirtymäkaudeksi, antaisi todellisen vaihtoehdon täysin ammattitaidottomien tulkkien käyttämiselle, mikä valitettavasti tällä hetkellä sangen usein on tilanne. Heidän ottamisensa rekisteriin parantaisi sellaisten tulkkien saatavuutta, jotka todennetusti hallitsevat tulkkausviestinnän.
Ehdotettua kattavampi koulutettujen tulkkien rekisteri korjaisi sitä eriarvoista asemaa, johon joidenkin kieliryhmien edustajat rekisterin kriteerien takia ovat joutumassa ja tarjoaisi käytännön välineen oikeustulkkauksen laadun kehittämiseen. Mikäli rekisteristä tulee liian poissulkeva, se kattaa vain pienen eliitin alalla toimivista ja nykyinen villi tilanne jatkuu vielä pitkään.
Lisätietoja: Puheenjohtaja Kristiina Antinjuntti, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto kristiina.antinjuntti@sktl.fi; puh. 0400 504 234.
SKTL:n täydentävä lausunto oikeustulkkirekisterin perustamista selvittävän työryhmän muistioon
Oikeustulkkien rekisterin perustamista selvittävän työryhmän muistio