- 1. Kääntäjien ja tulkkien ammattimaisia työskentelyolosuhteita edistetään
- Kääntäjien ja tulkkien merkitykseen suomalaisessa yhteiskunnassa ja työelämässä on kiinnitettävä enemmän huomiota. Kääntäjien ja tulkkien, erityisesti itsensä työllistäjien, sosiaali-, työttömyys- ja eläketurvaa sekä apurahajärjestelmiä on kehitettävä.
- 2. Apurahajärjestelmiä kehitetään
- Kirjailija-kääntäjäapurahan tasoa on korotettava, valtion taiteilija-apurahojen määrää lisättävä ja eri kirjallisuudenlajien epätasa-arvoista kohtelua korjattava. Kääntäjät on nostettava tukijärjestelmissä tasavertaiseen asemaan muiden kirjallisuuden tekijöiden kanssa. Taiteilijaeläkkeiden ja taiteilijaprofessorimäärärahojen määrää on korotettava.
- 3. Kääntäjien ja tulkkien tekijänoikeuksia kehitetään
- Tekijänoikeuksien ansiosta luovalla alalla voi ansaita ja tehdä liiketoimintaa. Kääntäjän ja tulkin tulee saada työstään kohtuullinen korvaus. On varmistettava, että taiteilijoiden ja kääntäjien asema vahvistuu uuteen tekijänoikeuslakiin tehtävillä muutoksilla, DSM-direktiivin ja verkkotallennusdirektiivin tarkoittamalla tavalla. Toimiva tekijänoikeuslaki ja sujuva sopimusjärjestelmä ovat kääntäjien työn edellytyksiä.
- 4. E-lainauskorvaus kirjataan lakiin
- Kirjallisuuden tekijöille varmistetaan e- ja äänikirjoista maksettava teknologianeutraali lainauskorvaus (e-lainauskorvaus), joka on kirjattava myös lakiin. Lainauskorvaus on Suomessa nostettava pohjoismaiselle tasolle.
- 5. Laaditaan Suomeen historian ensimmäinen kirjallisuuspoliittinen ohjelma
- Kirjallisuusalalla on meneillään suuri toimialan ja lukemisen murros, johon yhteiskunnallisen päätöksenteon on reagoitava. Valtion on tarkasteltava kirja-alaa tulevalla hallituskaudella omana kokonaisuutenaan ja laadittava selvitys kääntäjien keskeisten työskentelyedellytysten turvaamisesta ja keskeisiin kirjallisuuden tuottamiseen ja levitykseen liittyvistä seikoista kuten tuotannon tuesta, vienti-investoinneista ja kirjastojen toiminnasta.
- 6. Kehitetään kääntäjien ja tulkkien koulutusta
- Joidenkin kielten ammattikääntäjien ja -tulkkien osalta Suomessa vallitsee kohtaanto-ongelma: ammattilaisia ei aina ole saatavilla. Kielten, kääntämisen ja tulkkauksen koulutukseen on varattava riittävät resurssit. Laadukasta käännös- ja tulkkaustoimintaa edesauttaa laadukas koulutus ja monipuolinen kieltenopetus jo varhaisilla luokka-asteilla.
- 7. Kehitetään viranomaistulkkauksen sääntelyä ja rekisterijärjestelmää Suomessa
- Alan toimintaedellytyksiä on tarkasteltava ministeriörajat ylittäen. Selvitetään, voidaanko ammattitulkkeja varten luoda sääntelyjärjestelmä ja rekisteri, joka kokoaa asioimistulkit yhteen paikkaan. Muun muassa oikeustulkkien ja auktorisoitujen kääntäjien rekisterimaksujen kohtuullisuus on taattava.
- 8. Nostetaan kulttuuribudjetti 1 prosenttiin (nykyisen 0,8 % sijaan)
- Taiteen ja kulttuurin osuuteen valtion talousarviosta eli taiteilijoiden työskentelyn turvaamiseen on kohdistettava enemmän varoja. Suomessa julkaistavalle kirjallisuudelle ja kirjallisuuden kääntäjille on osoitettava lisää tukea. Kun tuetaan kirjallisuutta, kirjallisuus- ja kulttuurialan työn laatu säilyy ja ala säilyy elinvoimaisena.
- 9. Edistetään lukemista
- Mahdollisuus käyttää virkistys- ja kulttuuriseteleitä kirjojen ostamiseen ja kirjallisuuden arvonlisäveron laskeminen edistäisivät kirjallisuuden harrastamista. Lukemisen edistämiseksi olisi myös keskeistä, että kirjastojen määrärahat (mm. ostotuki aineistohankintaan) turvataan.