Mikael Agricola -palkinto meni tänä vuonna Vappu Orloville ja J. A. Hollon palkinto Renja Salmiselle. SKTL onnittelee voittajia ja heidän kustantamoaan.
Vuoden 2016 Mikael Agricola -palkinto Vappu Orloville
Mikael Agricola -palkinto jaetaan vuosittain tunnustuksena merkittävän kaunokirjallisen teoksen erinomaisesta suomennoksesta. Vuoden 2016 palkinto myönnetään Vappu Orloville Mihail Šiškinin teoksen Neidonhius suomennoksesta (WSOY).
Vappu Orlovin suomentama Neidonhius (Venerin volos) on Mihail Šiškinin palkittu, juhlittu ja kiisteltykin läpimurtoteos. Se on moniäänistä ja -kerroksista sanataidetta, josta henkii väkevin siveltimenvedoin luonnostellun historian ja raastavan eriarvoisen nykytodellisuuden ohella intiimi tunnustuksellisuus ja uskaliaan paljas tunteellisuus. Teoksessa limittyvät viime vuosisadan alusta loppuun eläneen laulajattaren päiväkirjamerkinnät, Eurooppa-paratiisiin pyrkivien pakolaisten tarinat ja mustasukkaisuuden riivaaman miehen murheelliset muistot – kaikki tämä ja paljon muuta myyttisenä kulttuurihistoriallisena vyyhtenä, eri tyylejä ja aikatasoja sekoittavana sakeana keitoksena, jota tarjoilee sveitsiläisen maahanmuuttoviraston venäläistaustainen tulkki.
Teosta kannattelee toinenkin herkkävireinen tulkki, Vappu Orlov, oiva kieliniekka ja legendaarinen kustannustoimittaja, lukemattomien laatusuomennosten luotettava ja lempeä kätilö. Hänen suomennosjälkensä todistaa, että kaunokirjallinen kääntäminen on parhaimmillaan eläytyvää ymmärtämistä, intuitiivisen, ilakoivan ja innoittuneen tulkinnan taidetta. Niinpä Neidonhius soljuu ja soi Orlovin lyyrisenä, taiturillisen taipuisana tulkintana kuin itsestään, aivan kuin alkuteoksen ja suomennoksen välissä ei vaativaa ja vaivalloista käännösprosessia olisikaan: ”Puisto oli täynnä kypsää iltavaloa ja allekirjoitettu, kuin tuomio, yhdellä tervapääskyn viuhahduksella.”
Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry jakaa Mikael Agricola -palkinnon yhteistyössä Suomen Kirjasäätiön kanssa, ja se rahoitetaan Kopioston keräämistä tekijänoikeusmaksuista. Palkinto on perustettu Mikael Agricolan muistovuonna 1957. Siihen kuuluu kunniakirja ja rahapalkinto, jonka määrä on 10 000 euroa. Kiertopalkintona kulkee Ben Renvallin veistos Talonpoika.
Tänä vuonna palkintoraadissa olivat Anna Helle, Tapani Kärkkäinen, Ilona Nykyri ja Vesa Rantama.
Vuoden 2016 J. A. Hollon käännöspalkinto Renja Salmiselle
J. A. Hollon palkinto jaetaan vuosittain tunnustuksena edellisen vuoden aikana ilmestyneestä korkeatasoisesta tietokirjasuomennoksesta tai pitkään jatkuneesta ansiokkaasta tietokirjallisuuden suomentamistyöstä. Vuoden 2016 palkinnon saa Renja Salminen Michel de Montaignen teoksen Esseitä osa III suomennoksesta (WSOY).
Esseiden kolmas osa kruunaa WSOY:n ja Renja Salmisen ansiokkaan hankkeen, jonka myötä Montaignen esseetuotanto on saatu ensi kertaa kokonaisuudessaan suomen kielelle. Esseiden ensimmäinen osa ilmestyi suomeksi vuonna 2003, toinen 2008 ja kolmas 2015. Kaikki suomennokset ovat Renja Salmisen käsialaa.
Michel de Montaigne eli vuosina 1533–1592. Hän sai humanistisen kasvatuksen, opiskeli lakia ja toimi urallaan oikeusoppineena ja hallintotehtävissä. Kirjoitustyöhön hän ryhtyi vuonna 1571 ja jatkoi tekstiensä työstämistä kuolemaansa asti. Hän kutsui kirjoituksiaan ”hupsun yritelmiksi” käsitellä aiheita, joita ei itsekään ymmärtänyt. Jälkimaailma tuntee nämä yritelmät esseinä.
Montaignen esikuvat ja juuret ovat syvällä antiikissa, erityisesti roomalaisissa klassikoissa kuten Ciceron, Plutarkhoksen ja Senecan tuotannossa, ja vielä sitäkin kauempana eli Aristoteleessa, Ksenofonissa ja Platonissa asti. Montaigne oli renessanssikirjailija, joka kirjoitti veristen uskonsotien repimässä Ranskassa, jossa esseet ilmestyivät alun perinkin kolmena niteenä vuosina 1580–1595.
Esseiden kolmannen osan otsikoita ovat muun muassa katumus, korkean aseman haitat, keskustelutaito, turhuus ja kokemus. Se on kirja vanhuuden vaivoista ja sairastelusta, luopumisesta ja kuolemasta, olihan kirjoittajakin jo sairaalloinen ikämies. Teksti on eräänlaista tajunnanvirtaa, jonka juoksuun Montaigne punoo antiikin ajattelijoiden oppeja ja kirjoituksia, omaa elämänkokemustaan ja ympäröivää yhteiskunnallista todellisuutta. Näistä lähtökohdista ja aineksista on syntynyt 500 sivun verran ajatonta ja aina ajankohtaista elämäneliksiiriä, joka on tuoretta, oivaltavaa ja elähdyttävää luettavaa. Tuore ja oivaltava on myös Renja Salmisen suomennos.
Sivistynyt alkuteos on siis vihdoin saanut yhtä sivistyneen suomennoksen. Renja Salmisen tarkka ja vivahteikas suomen kieli välittää meille Montaignen äänen nautittavasti. Salmisen tulkitsemana Montaigne milloin tarinoi ja filosofoi, milloin narisee ja jaarittelee, milloin saarnaa ja irvailee koskettavasti ja elävästi. Montaignen ja Salmisen tekstistä nousee tämän tästä taiten kiteytettyjä oivalluksia ja viisauksia, joita tekee mieli lukea ääneen muiden iloksi ja panna talteen muistikirjaan tai korvan taakse omaksi opiksi.
Montaignen esseet ovat monikäyttöisiä: kirjan voi keskittyneesti lukea kannesta kanteen, se on mainiota matkalukemista, se sopii niin iltalukemiseksi kuin unettomien öiden kevennykseksi, siitä on kirjoitettu tutkielmia ja yhtä hyvin sitä voi vain selailla nautiskellen. Salmisen meille välittämä Montaigne sopii elämän kriisihetkiin ja suvantovaiheita rikastuttamaan, ja lisäksi esseet ovat suoranainen elämänviisaiden mietelauseiden aarreaitta. Tämän suomennoksen soisi päätyvän jokaisen kirjanystävän käsiin, ja sen voi luvata kestävän myös aikaa.
SKTL jakaa J. A. Hollon palkinnon yhteistyössä Suomen arvostelijain liiton ja Suomen tietokirjailijat ry:n kanssa. 10 000 euron arvoisen palkinnon rahoittaa Tietokirjallisuuden edistämiskeskus, ja se rahoitetaan Kopioston keräämistä tekijänoikeuskorvauksista. Siihen kuuluu kunniakirja ja rahapalkinto. Kiertopalkintona kulkee Johannes Rantasalon lasiveistos Ydin.
Tänä vuonna palkintoraadissa olivat Heikki Kastemaa, Anne Mäntynen, Markku Päkkilä, Jouni Tossavainen ja Natasha Vilokkinen.
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
SKTL:n tiedottaja Maarit Laitinen
044 3445 111