Kielitaitoinen kesäharjoittelija ei ole tulkki
Kelan Elämässä 2/2013 -asiakaslehti kertoo vieraskielisen asioinnin yleistyvän, ja Kelan etsivän ratkaisua tulkkipulaan niin sanotuista pikatulkeista.
On hienoa, että Kela haluaa parantaa vieraskielisiä palvelujaan, mutta jutussa esitetty keino ei palvele Kelan henkilökuntaa eikä Kelassa asioivia likimainkaan yhtä tehokkaasti kuin ammattimainen tulkkaus, päinvastoin, se saattaa pahimmillaan aiheuttaa yhteiskunnalle lisäkustannuksia.
Vaikka Kelan käyttämät harjoittelijat varmasti tuntevat Kelan palvelut hyvin, ei ole mitään takuita siitä, että he ovat perillä asioimistulkkauksen perusteista, saati siitä, täyttävätkö he tulkin ammattitaidon perusedellytykset, joita ovat kielellisen pätevyyden lisäksi tietopuolinen pätevyys, kulttuurienvälisen viestinnän erityisosaaminen, tulkkaustekniikan hallitseminen ja tulkkausetiikan tuntemus. Puutteet tulkin perustaidoissa saattavat johtaa virheellisiin päätöksiin, joiden seuraamukset voivat olla arvaamattomat yksilön ja mahdollisesti tämän perheen kannalta.
Puutteellinen tulkkaus aiheuttaa lisäksi hyvin usein lisätyötä asian käsittelyn myöhemmissä vaiheissa, kun väärinkäsityksiä ja jopa virheellisiä toimenpiteitä joudutaan korjaamaan. Yksinkertaisestakin asiasta voi tulla monimutkainen ja yhteiskunnalle kallis, jos viranomaisprosesseilta ei edellytetä hyvää laatua asian käsittelyn kaikissa vaiheissa.
Jutussa todetaan ilman syiden selvittelyä, että “ajanvarauksen saaminen ammattitulkille voi kestää parikin viikkoa". Tämä kuulostaa poikkeukselliselta, ellei kyseessä ole äärimmäisen harvinainen kieli. Jutusta välittyy ajattelu, että ammattitulkit ovat korvattavissa kenellä tahansa kielitaitoisella harjoittelijalla, joiden taitoja ei ole mitenkään testattu.
Ei ole asiakkaiden eikä tulkkien ammattikunnan edun mukaista, että ammattitaidottomat henkilöt käyttävät itsestään harhaanjohtavasti termiä tulkki. Myös pikatulkkaus-termi on arveluttava. Vaikka ammattinimikettä ei ole suojattu, tulkkien koulutus on Suomessa vakiintunut korkeakoulutasoiseksi ja asioimistulkin ammattitutkinnosta on säädetty lailla.
Kelassa ja monissa muissakin viranomaisissa on perusteltua ja hyödyllistä pitää kielitaitoista henkilökuntaa palvelun sujuvoittamiseksi, mutta artikkelissa kuvatun kesäharjoittelijan tehtäviä tulisi selkeyden vuoksi kuvata siksi, mitä se on, moni- tai kaksikielisiksi asiakaspalveluksi. Näiden käytön lisäksi kestävä ratkaisu olisitulkkaustarpeen asianmukainen selvittäminen ja ammattitaitoisten asioimistulkkien rekrytoiminen.
Asioimistulkin uudistettu ammattisäännöstö julkistettiin 27.9.2013. Asiakirja kuvaa perusteellisesti tulkin tehtävän ja vastuut, ja on luettavissa muun muassa Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton verkkosivuilta.
Maarit Laitinen, tiedottaja
Kristiina Antinjuntti, puheenjohtaja
Suomen Kääntäjien ja tulkkien liitto ry