Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto SKTL on antanut työ- ja elinkeinoministeriölle 23.10.2023 kirjallisen lausunnon hallituksen esityksestä (VN/8329/2023), joka koskee kotoutumisen edistämisestä annetun lain muuttamista ja siihen liittyviä lakeja.
SKTL suosittelee julkishallinnon tulkkauksiin aina ammattitulkkien käyttöä. Suomessa on saatavilla koulutettuja ammattitulkkeja monissa julkishallinnossa tarvittavista kielistä. Laadukas tulkkaus edesauttaa laadukasta kotoutumisprosessia.
SKTL otti kantaa lausunnossaan seuraaviin asioihin:
Vastustamme laskennallisen kotoutumislain korvauksen (61–62 §) maksuajan lyhentämistä vuodella
Maksuajan lyhentäminen vaikuttaa heikentävästi tulkkausta tarvitsevien, tulkkeina toimivien sekä viranomaisen asemaan ja oikeusturvaan sekä saattaa aiheuttaa puutteita julkishallinnon tulkkauksen laadussa. Tulkkauskustannusten tason madaltaminen tulkkien palkkioista ei enää nykyisestään ole realistista. Tulkin ammatti on kognitiivisesti kuormittava asiantuntija-ammatti, josta tulee taata järkevä ansiotaso. Etätulkkaus tai puhelintulkkaus ei automaattisesti takaa säästöjä. Ammattimaisilla tulkkauspalveluilla saavutetaan ajansäästöä, vältytään uusintakäsittelyiltä ja pidetään huolta vastuukysymyksistä. Hallituksen tulisi pitää mielessä, ettei kotoutumisen tehostamisen ja nopeuttamisen sijaan synnytetä päinvastaisia vaikutuksia.
Vastustamme käyttämättä jääneen tapaamisen tulkkauskustannusten maksun nimeämistä ainoastaan maksuksi tulkkauskustannuksista (32 a §)
On kohtuutonta nimetä viranomaisen hallintokustannukset eli käyttämättä jätetystä palvelusta perittävä maksu pelkästään tulkkauskustannuksiksi, ja ettei maksua voida periä vain maahanmuuttajilta. Lisäksi lienee syytä arvioida, onko tällaista palvelumaksua ensinkään syytä esittää. Tosiasiallista kuluarviota ei ole esitetty, mutta silti maksua kulujen kattamiseksi esitetään. Kustannusten arviointi tule perustaa tosiasioihin.
Vastustamme alaikäisenä yksin tulleiden tuen ikärajan laskemista (34, 69 §)
Tulkkaus tukee myös alaikäisten yksin tulleiden lasten kotoutumista. Alaikäisenä ilman huoltajaa tulleiden aikuistumisen tuen ikärajan laskeminen 25 ikävuodesta 23 ikävuoteen liittyy epäsuorasti tulkkaukseen. Lapsiin, nuoriin tai nuoriin aikuisiin kohdistuvia toimia tulee harkita erityisen tarkkaan.
Pakolaisten vastaanottoon tulee taata riittävä määrä kieliresursseja (44 §)
Pakolaisten vastaanotossa on huomioitava, että mikäli hyvinvointialueille ohjataan tiettyjä tehtäviä, niiden toteuttamiseksi tulee myös antaa käyttöön riittävä määrä kielipalveluresursseja, oli kyse sitten kääntämisestä, tulkkauksesta taikka muunlaisesta kielituesta.
Lisäksi vaikka kerrotaan ettei lakiesityksellä ole ”ollenkaan vaikutusta” tulkkauksen korvauksiin tai niiden laskennalliseen tasoon, josta säädetään valtioneuvoston asetuksella, sanotaan esityksessä kuitenkin, että tulkkauksesta aiheutuvien kustannusten korvaustasoa alennetaan kolmella miljoonalla eurolla vuodessa. Kyseessä on prosentuaalisesti todella huomattava korvausmäärän alennus, joka suurella todennäköisyydellä vaikuttaa kuntien halukkuuteen tilata tulkkausta ja maksaa siitä kohtuullista korvausta tulkkitoimistoille tai tulkkeina toimiville itsensätyöllistäjille. Tämä muutos saattaa vaikuttaa monen nykyään tulkkina toimivan työhön, toimeentuloon, työllistymiseen tai koko alan markkinalogiikkaan.
- Lisätiedot:
- Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto
- toiminnanjohtaja Jenni Kavén
- jenni.kaven@sktl.fi
- 044 3445 205
SKTL:n kaikki lausunnot löydät täältä.