Kirja-alaa koskevan keskustelun tavoitteena oli edistää kulttuuripoliittisen selonteon toimenpiteisiin lukeutuvan kirjallisuuspoliittisen toimenpideohjelman valmistelua. Tilaisuudessa keskusteltiin kirjallisuuden ja kirja-alan erityiskysymyksistä, yhteistyöstä, toimintatavoista, kehittämistarpeista ja kansainvälisyydestä. Paikalla oli Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton lisäksi monipuolisesti kirja-alan eri toimijoita järjestöistä kustantamoihin ja julkishallinnon toimijoihin.
Käännöskirjallisuus on rakentanut monen suomalaisen lukutaitoa. Opetus- ja kulttuuriministerin valtiosihteeri Kristiina Kokko kantoi puheenvuorossaan huolta viihdelukemisen vähentymisestä, kun toisenlaiset viihdykkeet kilpailevat ihmisten huomiosta. Hän sanoi pitävänsä tärkeänä, että kirjoja saadaan levitettyä lukijoille myös maailmassa, jossa lukeminen on murroksessa, ja muisteli lämpimästi myös lapsena lukemiaan käännöskirjoja – Neiti Etsiviä ja Viisikko-kirjoja – sekä toivoi kirjahyllyjä takaisin ihmisten olohuoneisiin.
Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Juha Rintamäki toivoi hedelmällistä keskustelua tuloillaan olevan kirjallisuuspoliittisen toimenpideohjelman tiimoilta ja toivoi, että kirja-alalla saavutetaan yhteinen ymmärrys siitä, miten alaa voidaan Suomessa tulevaisuudessa yhdessä edistää. Tilaisuudessa esitettiinkin lukuisia varteenotettavia ehdotuksia kirja-alan, kirjallisuuden, lukutaidon, kirjallisuuden tekijöiden aseman ja tekijänoikeuksien edistämiseksi Suomessa: osallistujat pitivät eri ministeriöiden välistä vuoropuhelua, kirjastojen työtä ja järjestöjen roolia tärkeänä. Keskustelussa tuotiin esiin, että esimerkiksi apurahoituksen turvaaminen, arvonlisäveron laskeminen, jonkinlainen laatukirjallisuuden tukijärjestelmä ja yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmän uudistaminen edistäisivät kirjallisuutta. Tekoälyn asema kirja-alalla herätti keskustelijoissa huolta ja tilaisuudessa todettiinkin, että tilanne tulisi huomioida lainsäädännössä. Myös kirjallisuuskritiikin vähentyminen huolestutti osaa osallistujista. Koulukirjastoihin toivottiin muutakin luettavaa kuin vain oppikirjoja – se edistäisi lukemista. Lisää tietoa ja mahdollisuuksia tuottaa tietoa kirja-alasta toivottiin.
Suomen kääntäjien ja tulkkien liittoa tilaisuudessa edusti toiminnanjohtaja Jenni Kavén. Hän muistutti, että kääntäjiä koskevat usein samat itsensätyöllistäjien arkeen liittyvät asiat kuin muitakin kirjallisuuden tekijöitä, ja kääntäjät tulee muistaa kirja-alan keskusteluissa keskeisenä osana kirjallisuuden ekosysteemiä, sillä ilman kirjallisuuden tekijöitä ei ole kirjallisuutta. Koska lasten- ja nuortenkirjallisuudesta noin puolet on käännettyä, laadukkailla käännöksillä on merkitystä lukutaidolle. Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton jäsenistöön kuuluvista ammattikääntäjistä lähes 400 kääntää kirjallisuutta (myös kotimaisten kielten välillä). Kääntäjien työ tuo tuloja valtiontalouteen, minkä seurauksena myös muut alan vahvistuvat.
”Kirjallisuuden ja sen tekijöiden tukeminen Suomessa valtion taholta on arvovalinta ja kirjallisuus edistää koko kansakunnan resilienssiä. Jo alakouluissa mahdollistettavat kielivalinnat vaikuttavat tulevien kielten ammattilaisten saatavuuteen, joten koulujen kieliaineiden opiskelussa ryhmäkokojen tulisi olla tarpeeksi pieniä, jotta lapset saavat opiskella haluamiaan kieliä monipuolisesti. Kirjallisuusviennin turvaamiseksi suomen kielen opetusta ulkomaisissa yliopistoissa ei saisi lakkauttaa.” Kavén korosti.
SKTL:n seuraavan kauden tavoitteet toimitettiin tilaisuuden yhteydessä tiedoksi opetus- ja kulttuuriministeriöön.