Helsingin Sanomat kirjoitti 2.4.2013 Etelä-Karjalan poliisien venäjän
kielen opiskelusta ja siitä, miten poliisien on tarkoitus käyttää
kielitaitoaan ja 3500 sanan sanastoa kuulusteluissa ja muun muassa
kollegojen apuna ”puhelintulkkauksessa”.
On erinomainen asia, jos poliisi pystyy hoitamaan tarvittavat
puhuttelut, kuulustelut ja muun kommunikaation useilla eri kielillä,
esimerkiksi Suomen itärajalla sujuvalla venäjän kielellä. Poliisi
käyttää viranomaisvaltaa, jolla voi olla kauaskantoiset vaikutukset
yksilön elämään ja lähipiiriin, joten ei ole yhdentekevää, miten
täsmällistä kommunikointi artikkelin kuvaamissa tilanteissa on.
Oikeusturva toteutuu usein nimenomaan kielellisessä
vuorovaikutuksessa. Se, miten poliisin esitutkinta onnistuu, riippuu
muun muassa osapuolten kielitaidon kohtaamisesta. Mikäli kielitaito ei
riitä vivahteiden ymmärtämiseen tai riittävän täsmälliseen ja
monipuoliseen ilmaisuun, pöytäkirjaan voi kirjautua epätarkkuuksia ja
jopa virheitä, jotka seuraavat epäiltyä mahdollisesti useissakin
oikeusasteissa mutkistaen ja viivästyttäen käsittelyä. Koska kaikki
vuorovaikutus on inhimillistä toimintaa, mikään poliisin tai
tulliviranomaisen kohtaama tilanne ei ole niin säädelty, että kaikki
viestinnän osapuolet kommunikoisivat vain standardifraasein, vaan
keskustelussa tarvitaan aina monipuolista kielitaitoa ja kielellistä
joustavuutta. Jos osapuolet eivät puhu yhteistä kieltä hyvin ja
suunnilleen samantasoisesti, oikeusturvan toteutumista ei voida taata.
Niinpä poliisilta, jonka tehtäviin kuuluvat vieraskieliset
kuulustelut, tulisikin edellyttää tarkoin määritellyn kielitaitotason
osoittamista.
Euroopan Unionissa on kiinnitetty huomiota kielen ja kielitaidon
merkitykseen rikosprosesseissa ja puututtu asiaan antamalla
oikeustulkkausdirektiivi (direktiivi oikeudesta tulkkaukseen ja
käännöksiin rikosoikeudellisessa menettelyssä 2010/64/EU), joka
sisällytetään tämän vuoden kuluessa myös Suomen lainsäädäntöön.
Direktiivi lähtee siitä, että oikeusturva ja oikeudenmukainen kohtelu
voidaan parhaiten taata ammattitaitoista tulkkia käyttämällä. Vankan
kielitaidon, kulttuurintuntemuksen ja viestintätilanteiden hallinnan
lisäksi ammattitulkille asetettavista vaatimuksista yksi tärkeimpiä
on, että hän on esteetön ja puolueeton. Tämä tulkkina toimimisen
perusperiaate on mitä oleellisin siitä syystä, että kumpikin osapuoli,
tässä tapauksessa poliisi ja kuulusteltava, voivat luottaa siihen,
että viesti välittyy täsmällisesti ja muuttumattomana. Tulkki ei
myöskään aja kummankaan osapuolen etua, vaan tulkkaa tarkasti
osapuolten keskustelun ja mahdollistaa näin sen, että osapuolet voivat
kantaa aidosti vastuun siitä, miten viestintätilanteessa toimivat ja
mitä sanovat.
Helsingin Sanomien artikkelissa mainittiin myös, että kielitaitoinen
poliisi voi toimia virkaveljiensä tulkkina. Koska tulkki ei ole
suojattu ammattinimike, näin voidaan toki arkikielisessä puheessa
sanoa. Suomessa on kuitenkin olemassa asioimistulkin ammattitutkinto
ja pian on valmistumassa myös oikeustulkin erikoisammattitutkinto.
Molemmissa asetetaan tulkkina toimivalle tarkoin määritellyt
taitovaatimukset. Tulkkeja sitovat myös omat ammattieettiset säännöt.
Poliisin ja tulkin ammattien sisällöt ja vastuut poikkeavat toisistaan
suuresti. Tulkki ei voi kuulustella epäiltyä, hän voi tulkata
kuulustelua ja olla näin ammattimaisena oikeusturvan takeena. Poliisi
taas ei lähtökohtaisesti voi tulkata työtoveriaan, sillä hän edustaa
samaa järjestelmää kuin kollegansa ja hänen tuleekin olla lojaali omaa
organisaatiotaan kohtaan. Tämän vuoksi kuulusteltava tuskin voi
suhtautua häneen puolueettomana viestin välittäjänä. Sen sijaan
poliisi voi toki suorittaa yksi- tai kaksikielisen kuulustelun.
Oikeudenmukainen kohtelu ja oikeusturvan toteutuminen ovat
yhteiskuntamme perusarvoja. Niiden vaalimiseksi tulee kehittää
mahdollisimman aukottomia käytäntöjä. Menettelytapoja voi olla useita
ja niitä voidaan tarvittaessa yhdistellä. Jokaisen ammattiryhmän on
kuitenkin tiedostettava tarkkaan oman ammattinsa sisältö ja vastuunsa
rajat, niin poliisin kuin tulkkienkin.
Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto SKTL
Kristiina Antinjuntti, puheenjohtaja
Kirsi Lammi, SKTL:n tulkkijaoston puheenjohtaja
Helsingin Sanomien artikkeli Etelä-Karjalan poliisit opiskelevat venäjää