Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta teki toukokuussa 2016 ratkaisun, jossa se katsoi, että työosuuskunnan kautta tehty työ ei ole ollut työsuhteista työtä eikä se siten ole kerryttänyt työssäoloehtoa.
Onko työosuuskunta työnantaja?
Esiin tullut päätös ei ole ainutlaatuinen, vaan vastaavia päätöksiä eri etuudenmaksajien tahoilta on tullut aikaisemminkin. Päätös on pulmallinen ja osoittaa taas sen, että työlainsäädäntöön tulisi tehdä nykyisen työelämän pirstaleisuuden huomioivia isohkoja muutoksia.
Osuuskuntatyö on ollut kuuma peruna jo muutamia vuosia. Työttömyysturvalaki tuntee vain työsuhteisen työn, joka kerryttää työssäoloehtoa ja siten mahdollistaa ansiosidonnaisen päivärahan saamisen. Osuuskuntien osalta työsuhteisuus vaatii aina tapauskohtaisen tarkastelun. On tutkittava, onko osuuskunta työnantaja vai kiertääkö vain lasku osuuskunnan kautta. Se ei ole oleellista, onko osuuskunta suuri vai pieni seitsemän ihmisen luoma osuuskunta. Työoikeuden professori Seppo Koskinen on pohtinut ja lausunut laskutusosuuskuntien asemasta työnantajana ja todennut, etteivät ne täytä työnantajastatusta ja siten niiden kautta tehty työ ei ole työsuhteista työtä, joka voitaisiin ottaa huomioon työssäoloehtoon. Tilanne on ollut tämä jo ennen lain muutosta 1.1.2016.
Laskutus- ja työosuuskunnan eroista
Laskutusosuuskunnan ja työosuuskunnan eroavaisuudet ovat monelta osin varsin selkeät. Laskutusosuuskunnassa työtä ei tehdä osuuskunnan lukuun. Työntekijä ainoastaan laskuttaa tehdyn työn osuuskunnan kautta. Osuuskunta vähentää laskutetusta summasta oman osuutensa, verot sekä työnantajien pakolliset sivukulut ennen kuin se tilittää summan työntekijälle. Laskutusosuuskunnan kautta tehtävä työ ei kerrytä työssäoloehtoa eikä työntekijä ole työsuhteessa laskutusosuuskuntaan.
Työosuuskunnassa taas on tarkoituksena, että osuuskunta toimii työnantajana, jolla on myös työnantajan vastuut ja velvoitteet. Mikäli työosuuskunnan kautta tehtävässä työssä täyttyvät työsuhteen tunnusmerkit, joita ovat mm. työn tekeminen toiselle, vastikkeellisuus ja johdon sekä valvonnan alaisuus eli työnantajan direktio-oikeus, ei ongelmaa pitäisi olla. Tällöin työosuuskunta tekee sopimukset, hoitaa laskutuksen ja työnantajalle kuuluvat pakolliset kulut ja maksaa työntekijöilleen palkan. Mikäli työosuuskunnan kautta vain hoidetaan laskutus, joutuu työttömyyskassa nykyisen lainsäädännön mukaan katsomaan työn ei-työsuhteessa tehdyksi, jolloin se ei kerrytä työssäoloehtoa.
Työ- tai laskutusosuuskunnan kautta tehtävä työ ei tee ihmisestä automaattisesti päätoimista yrittäjää, vaan nykyisen lainsäädännön mukaan hän voi olla sivutoiminen yrittäjä (aiemmin omassa työssä työllistyvä), jolloin hän on edelleen oikeutettu palkansaajan työttömyysetuuteen. Päätöksen yrittäjyyden pää- tai sivutoimisuudesta tekee TE-toimisto.
Jo mainitusta työttömyysturvalautakunnan päätöksestä on valitettu vakuutusoikeuteen. Vakuutusoikeuden arvioitavana on kieltämättä päätösasia, jolla otetaan kantaa kulttuurialalla toimivien työosuuskuntien asemaan ja siihen, onko osuuskunnan ja osuuskunnan lukuun tekevän työntekijän välillä työsuhdetta. Työttömyysturvalautakunnan muutoksenhakulautakunta toteaa päätöksessään, että ”Asiassa esitetyn selvityksen perusteella osuuskunta ei ole sellainen työnantaja, jonka johdon ja valvonnan alaisena XX olisi todellisuudessa työskennellyt.”
Ministeri Ihalaisen tulkinnat pätevät edelleen
Työttömyysturvalaissa ei määritellä palkansaajaa. Työttömyyskassalain 2 luvun 3 §:n mukaan palkkatyöntekijänä pidetään sellaista palkansaajaa, jonka toimeentulon on katsottava perustuvan toiselle tehtävästä työstä saatavaan palkkatuloon.
Työministeri Lauri Ihalainen otti ministerikaudellaan kantaa työosuuskuntien asemasta maan hallituksen puolesta eduskunnan puhemiehelle vastauksessaan 9.10.2013 KK 820/2013 vp.
Vastauksessaan Ihalainen totesi mm. että ”perinteisissä työosuuskunnissa työtä tehdään osuuskunnan lukuun. Työn suorittaja on yleensä työsuhteessa osuuskuntaan, joka sopii työsuoritusten tekemisestä työn teettäjän kanssa. Työosuuskunnille tehtävää työtä arvioidaan yleensä työttömyysturvalain työsuhteessa tehtyä työtä koskevien säännösten perusteella. Jos työosuuskunnassa on vähemmän kuin seitsemän jäsentä, heitä pidetään työttömyysturvajärjestelmässä yrittäjinä. Työ- ja elinkeinoministeriön tietoon ei ole tullut työosuuskuntiin liittyviä soveltamisongelmia.”
Ihalainen on edelleen täsmentänyt vastuksessaan, että ”sovitellun työttömyysetuuden maksaminen edellyttää työsuhteessa tehdyn työn osalta, että työnantaja seuraa työntekijänsä työaikaa. Asian selvittäminen kuuluu työttömyysetuuden maksajan toimivaltaan eikä TE-toimisto ota asiaan kantaa. Jos työnhakijan oikeutta työttömyysetuuteen arvioidaan työttömyysturvalain yrittäjiä tai omassa työssä työllistyviä koskevien säännösten mukaan, sovitellun työttömyysetuuden maksaminen ei edellytä, että työn suorittajan työaikaa seurataan.”
Ihalainen on lainsäätäjänä ja hallituksen edustajana vahvistanut jo vuosikymmeniä jatkuneen käytännön, jonka mukaan työssäoloehtoa kertyy työosuuskunnassa, jos se valvoo jäsentensä työaikaa.
Myös TE-toimiston työvoimapoliittisissa ohjeissa on katsottu, että työosuuskuntien lukuun tehtävässä työssä kysymys ei ole yrittäjätyöstä tai omassa työssä työllistymisestä. Ohjeissa on haluttu pitää työosuuskunnat erillään markkinaehtoisesti toimivista laskutuspalveluista.
Koska työttömyysturvalaki ei näiltä osin ole muuttunut, olisi luontevaa, että Ihalaisen tulkinnat pätevät myös tänä päivänä.
Itsensätyöllistäjille yhtäläinen sosiaaliturva muiden työntekijöiden kanssa
Työnantajat haluavat mm. käännös- ja tulkkausalalla enenevässä määrin laskutuksella tehtävää työtä, jolloin työnantajavelvoitteet poistuvat heiltä. Tällöin myöskään työntekijää suojaava työlainsäädäntö ei ole voimassa. Toisinaan osuuskunnan kautta tai yrittäjänä tehty työ on täysin samaa, mitä henkilö ennen on tehnyt työsuhteisena, jopa samalle työnantaja/toimeksiantajalle.
Tehtiinpä työtä työ- tai laskutusosuuskunnan kautta, yrittäjänä tai työsuhteisena, Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton kanta on, että työn tekijälle tulisi joka tapauksessa kertyä samantasoinen sosiaaliturva.
Karola Baran, OTM
lakimies, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry