Kääntäjienpäivän kunniaksi Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto (SKTL) ja Kieliasiantuntijat ry nostavat mielipidekirjoituksessaan esiin tekoälyn käytön riskejä kielipalveluissa. Harkitsematon tekoälyn käyttö voi rapauttaa luottamusta viranomaisiin ja käännös- tai tulkkausvirheillä voi olla vakavat seuraukseta erityisesti silloin, kun kyse on ihmisten oikeuksista, terveydestä tai taloudesta.
Mielipidekirjoitus julkaistiin tänään 30.9.2026 Helsingin Sanomissa.
Tekoäly rapauttaa kansalaisten luottamusta viranomaisiin, kääntäjiin ja tulkkeihin
Tekoälyn kyvykkyyttä arvioidaan usein englannin perusteella, jossa se on etevimmillään. Silti tekoälyn toiminta perustuu todennäköisyyteen: se arvaa tilastollisesti seuraavan sanan sille välillä luvattomastikin syötetyn koulutusmateriaalin pohjalta. Tekoäly ei ymmärrä merkityksiä eikä analysoi kontekstia. Tekoälyä on ohjeistettava ja vahdittava, jotta sisältö on oikein ja kieli luontevaa ja normien mukaista. Tähän tarvitaan kääntäjien ammattitaitoa.
Yli puolet ihmisen viestinnästä on sanatonta. Ilmeet ja eleet, joita kone ei näe, voivat muuttaa sanojen tarkoitusta. Tekoäly hämmentyy, kun puhumme murteilla, takellellen, katkaisemme lauseita kesken ja puhumme toistemme päälle. Ammattitulkki selvittää, mitä on tarkoitus sanoa, ja auttaa rakentamaan luottamusta viestinnän osapuolien välille.
Julkistoimijat ostavat nyt tekoälyllä höystettyjä kielipalveluita. Tekoälykääntimen käyttöä perustellaan kustannussäästöillä ja nopeudella, vaikka käännösviestinnän asiantuntijan on aina tarkistettava tekoälyn tuotos. Usein muokkaus vie enemmän aikaa kuin se, että työn tekisi ammattilainen alusta asti. Säästö puolestaan saadaan aikaan maksamalla ammattilaisille kohtuuttoman alhaisia palkkioita. Tulkin pitäisi olla sekunneissa valmiina korvaamaan kone, ilman taustatietoja tai päivystyskorvausta. Tulkkaus ei toimi näin. Kielipalvelualalla käynnissä oleva aivovuoto on jo uhka Suomen kansainväliselle toiminnalle ja kielelliselle huoltovarmuudelle.
Vallalla on käsitys, että tekoäly korvaisi kääntäjät ja tulkit. Näin ei ole. Tekoälyllä ei ole moraalia, tietoisuutta eikä virkavastuuta. Sille ei ole määritelty laatukriteereitä ja sen käyttöön liittyy tietoturva- ja tietosuojariskejä. Erityisesti yksilön oikeuksiin, terveyteen tai talouteen liittyvissä asioissa käännös- ja tulkkausvirheillä voi olla vakavat seuraukset. Siitä huolimatta monet työntekijät eri julkisorganisaatioissa turvautuvat jopa epävarmoihin ilmaiskoneisiin.
Vaikka säästöjä on haettava, harkitsemattomilla toimilla ei pidä rapauttaa luottamusta viranomaisiin.
- Antti Kangasmäki, puheenjohtaja, Kieliasiantuntijat ry
- Heidi Nyblom Kuorikoski, puheenjohtaja, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry