Ukrainan sota tuo maahamme uusia pakolaisia, joiden asioiden hoitamiseen tarvitaan tulkkeja. Kuitenkin etenkin ukrainan kielen tulkeista on kova pula. Ei pidä sortua ajattelemaan, että kuka tahansa kieltä osaava kävisi tulkista paikkaamaan pulaa. Tulkin työ on vaativa ammatti. Se ei ole vain kielitaitoa, vaan työssä keskeistä on tulkkaustekninen osaaminen ja ammattietiikan sisäistäminen. Tulkin on hallittava vieras kieli, sen kulttuuri ja yhteiskunta sekä suomi tai ruotsi, tiedettävä, miten suomalainen yhteiskuntamme toimii ja tunnettava viranomaisprosessimme.
Asioimistulkkien ammattiasemaa ei tunnisteta laissa eikä viranomaisia velvoiteta käyttämään rekisteröityneitä oikeustulkkeja tai muita koulutettuja ammattitulkkeja. Alalle on helppoa tulla kokeilemaan oman kielitaitonsa riittävyyttä, minkä esimerkiksi maahanmuuttovirasto koki karvaasti edellisen pakolaiskriisin aikaan. Niinpä viranomaiset oikeusasteita myöden saattavat päätyä työskentelemään epäpätevän, suorastaan osaamattoman tulkin kanssa.
Kun tulkkaus ei toimi, myöskään organisaatioiden tarjoamat palvelut eivät täytä tehtäväänsä: hallinnossa asioiva ei saa asianmukaisesti palveluita eikä viranomainen voi hoitaa tehtäväänsä tuloksellisesti. Ammattimainen tulkkaus edistää ihmisten yhdenvertaisuutta ja palvelujen saavutettavuutta, parantaa kaikkien osapuolten oikeusturvaa, edistää hyvää hallintoa ja säästää aikaa ja taloudellisia resursseja.
Suomi tarvitsee nyt viimeistään paremmat mahdollisuudet käyttää ja löytää ammattitulkkeja. Tähän yhtenä keinona olisi ammatin sääntely laissa. Kattava tulkkien rekisteri toisi ammattitulkit asiakkaiden saataville.
Hanna Gorschelnik, toiminnanjohtaja, Kieliasiantuntijat ry
Jenni Kavén, va. toiminnanjohtaja, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry
Mielipidekirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 27.3.2022.