Tänään 30. syyskuuta vietetään kansainvälistä kääntäjienpäivää, jolloin juhlistamme kaikkia kääntäjiä ja tulkkeja sekä muita käännös- ja kielialan toimijoita.
Päivän kunniaksi Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto (SKTL) ja Kieliasiantuntijat ry ovat laatineet kaksi mielipidekirjoitusta, joilla halutaan tuoda esiin kääntäjien ja tulkkien ammattikunnan merkitystä ja osaamista tekoälyn aikakaudella.
Mielipidekirjoitukset julkaistiin tänään 30.9.2025 Turun Sanomissa ja Helsingin Sanomissa.
Helsingin Sanomat 30.9.2025: Kääntäjät ja tulkit eivät katoa
Kääntäjän ja tulkin ammattien on ennustettu häviävän yhtenä ensimmäisistä tekoälyn myötä. Monella työpaikalla on innostuttu korvaamaan käännöstyötä tekoälyn generoimalla tekstillä, jonka sisällön paikkaansapitävyyttä tai kieliasua ei välttämättä kukaan osaa tarkistaa. Tulkkausta puolestaan yritetään toteuttaa tekoälyllä, joka tunnistaa puheen ja tuottaa käännöksen valitsemalla todennäköisimmät sanat peräjälkeen. Tekstin oikeellisuuteen luotetaan sokeasti, vaikka todennäköisyyksiin pohjautuva tekoäly voi tuottaa tilanteeseen tai kulttuuriin sopimatonta taikka suorastaan virheellistä kieltä.
Myös kääntäjien työ ja työvälineet elävät ajan mukana. Kääntäjätkin hyödyntävät tekoälyä, mutta silloin ohjaksissa on ammattilainen. Tekoälyä käännöksissä käyttävän täytyy ymmärtää kääntäjän ammatin peruslähtökohdat sekä hallita timanttinen kielitaito ja kulttuurituntemus. Tekoälyn generoimien tekstien perkaus ei aina ole helppoa tai nopeaa. Jo nyt kielen ammattilaiset ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että tekoälyllä tuotetut tekstit latistavat kieltämme. On lyhytnäköistä ajatella, että kääntäjien ammattikunnan osaaminen voitaisiin kokonaisuudessaan korvata työvälineellä.
Jos kieliasiantuntijoiden osaamista ei tunnisteta ja hyödynnetä tehtävissä, menetetään inhimillistä pääomaa ja osaamista. Myös luotettava tiedonvälitys ja demokraattinen päätöksenteko voi olla uhattuna. Jos päätökset perustetaan tekoälyn generoimaan tekstiin, jolla ei ole minkäänlaista totuuspohjaa tai jonka kehittämisessä on käytetty vaikkapa propagandistisia tekstejä, lopputulos voi olla fiasko.
Yhä monimutkaisemmassa, monitulkintaisemmassa, monikulttuurisemmassa ja monikielisemmässä maailmassa kielen ja kulttuurin ammattilaisia tullaan aina tarvitsemaan. Moni asia yhteiskunnassamme, lainsäädäntöä ja viestintää myöten, perustuu kieleen. Tekoälyn nopeassa käyttöönotossa monella sektorilla on kyse paljon laajemmasta asiasta kuin vain yhdestä ammattikunnasta. Tulisikin kuunnella oman työnsä parhaiten tuntevia eri alojen asiantuntijoita siitä, millaisissa yhteyksissä tekoälystä on hyötyä ja millaisissa asioissa sen käyttö on vain haitaksi.
Hanna Gorschelnik
Toiminnanjohtaja, Kieliasiantuntijat ry
Jenni Kavén
Toiminnanjohtaja, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry
Turun Sanomat 30.9.2025: Kääntäjät ja tulkit eivät katoa tekoälyn myötä
Kääntäjän ja tulkin ammattien on ennustettu häviävän yhtenä ensimmäisistä tekoälyn myötä. Monella työpaikalla on innostuttu korvaamaan käännöstyötä tekoälyn generoimalla tekstillä, jonka sisällön paikkaansapitävyyttä tai kieliasua ei välttämättä kukaan osaa tarkistaa. Tulkkausta puolestaan yritetään toteuttaa tekoälyllä, joka tunnistaa puheen ja tuottaa käännöksen valitsemalla todennäköisimmät sanat peräjälkeen. Tekstin oikeellisuuteen luotetaan sokeasti, vaikka todennäköisyyksiin pohjautuva tekoäly voi tuottaa tilanteeseen tai kulttuuriin sopimatonta taikka suorastaan virheellistä kieltä.
Myös kääntäjien työ ja työvälineet elävät ajan mukana. Kääntäjätkin hyödyntävät tekoälyä, mutta silloin ohjaksissa on ammattilainen. Tekoälyä käännöksissä käyttävän täytyy ymmärtää kääntäjän ammatin peruslähtökohdat sekä hallita timanttinen kielitaito ja kulttuurituntemus. Tekoälyn generoimien tekstien perkaus ei aina ole helppoa tai nopeaa. Jo nyt kielen ammattilaiset ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että tekoälyllä tuotetut tekstit latistavat kieltämme. On lyhytnäköistä ajatella, että kääntäjien ammattikunnan osaaminen voitaisiin kokonaisuudessaan korvata työvälineellä.
Jos kieliasiantuntijoiden osaamista ei tunnisteta ja hyödynnetä tehtävissä, menetetään inhimillistä pääomaa ja osaamista. Myös luotettava tiedonvälitys ja demokraattinen päätöksenteko voi olla uhattuna. Jos päätökset perustetaan tekoälyn generoimaan tekstiin, jolla ei ole minkäänlaista totuuspohjaa tai jonka kehittämisessä on käytetty vaikkapa propagandistisia tekstejä, lopputulos voi olla fiasko.
Yhä monimutkaisemmassa, monitulkintaisemmassa, monikulttuurisemmassa ja monikielisemmässä maailmassa kielen ja kulttuurin ammattilaisia tullaan aina tarvitsemaan. Moni asia yhteiskunnassamme, lainsäädäntöä ja viestintää myöten, perustuu kieleen. Tekoälyn nopeassa käyttöönotossa monella sektorilla on kyse paljon laajemmasta asiasta kuin vain yhdestä ammattikunnasta. Tulisikin kuunnella oman työnsä parhaiten tuntevia eri alojen asiantuntijoita siitä, millaisissa yhteyksissä tekoälystä on hyötyä ja millaisissa asioissa sen käyttö on vain haitaksi.
- Hanna Gorschelnik
- Toiminnanjohtaja, Kieliasiantuntijat ry
- Jenni Kavén
- Toiminnanjohtaja, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry