Eurooppalaisten kielivarojen koordinaatio (ELRC) -konsortio järjesti Suomen työpajan perjantaina Helsingissä. ELRC-projekti saa Euroopan komission rahoitusta ja sen tavoitteena on kehittää konekääntämistä sekä yksityis- että julkissektorin tarpeisiin.
EU tukee konekääntämisen kehittämistä ja kehittää sitä itse. Jo sen omat käännöstarpeet ovat niin suuret, että EU:n virallisten verkkosivujen kääntäminen kaikille EU:n virallisille kielille kestäisi sen virkamieskääntäjiltä sata vuotta.
Lisäksi EU haluaa helpottaa rajat ylittävää verkkokauppaa. Kun raha vaihtaa omistajaa, kansalaisten on todettu käyttävän mieluiten äidinkieltään, mutta verkkokaupoilla on harvoin monikielisiä sivustoja. Kuitenkin sosiaalisessa mediassa, mainonnassa ja joillakin kaupallisilla sivuilla konekäännökset ovat jo arkipäivää.
Aamupäivän paneelia vetänyt Niko Papula Kites ry:stä mainitsi esimerkkinä konekäänninten tarkkuudesta, että jotkut lentokonevalmistajat ovat jo päättäneet, että tiettyjä käännöksiä ei saa käännättää ihmisillä, koska koneen käännös on varmemmin täsmällinen.
Julkishallinnossa monikielisen tiedottamisen tarve lisääntyy nopeasti ja sellaisilla määrillä, että ihmisvoimin tarpeeseen ei saada vastattua. Niinpä sekä kunnissa että valtionhallinnossa on mielenkiintoa kokeilla erilaisia kääntämisen välineitä.
Konekäännösten kehittäminen edellyttää kielivarojen hankintaa ja analysointia. Työpajassa puitiin paljon aineistojen hankintaan liittyviä oikeuksia ja menetelmiä, mutta myös konekääntämisen vaikutus kääntämisen ammatteihin oli esillä.
Kimmo Rossi Euroopan komissiosta esitteli EU:n kehittämän MT@EC-käännösratkaisun, joka hyödyntää kaikkia EU:n käännöksiä aina 50-luvulta lähtien. Ohjelma on jo EU:n jäsenvaltioiden julkishallinnon käytössä. Suomessa valtioneuvoston kanslia on tehnyt joitakin konekäännöskokeiluja, mutta ne vaativat vielä paljon jälkieditointia.
Timo Simell Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE ry:stä totesi, että koneilla ei vielä voida tuottaa suoraan käyttökelpoisia käännöksiä, mutta vaarana on, että suomalaiset eivät näe avoimen datan ja konekääntämisen etuja, vaan että hyöty menee muille.
Suomessa konekääntämistä ja puhesynteesiä kehitetään Helsingin yliopistossa, suomen ja ruotsin puheteknologiaa Aalto-yliopistossa. Turun yliopiston informaatioteknologian laitoksella kehitetään tukea kieliteknologioille.