Yle (8.6.2026) kertoi käännössovellusten käytöstä hoitoalalla.
Julkishallinnon on pidettävä huolta asianmukaisesta kielityöstä, jotta potilasturva ei vaarannu. Käännös- ja tulkkausalan ammattilaiset toimivat eettisesti ja pitävät huolta myös tietoturvasta sen lisäksi että tuottavat laadukasta käännöstekstiä tai suullista käännöstä eli tulketta.
Käännössovellukset, kuten erilaiset konekääntimet tai tekoälypohjaiset kielimallit, eivät välttämättä ole tietoturvallisia, eikä niiden tuottaman tekstin laatua voida taata. Kielityötä ei koskaan tulisi ulkoistaa pelkästään koneelle, vaan palveluprosessissa ihmisen tulisi vastata asianmukaisesti kieleen liittyvän tiedon laadusta. Julkishallinnon tulee myös ohjeistaa työntekijöitään tekoälypohjaisten sovellusten vaaroista ja huolehtia, että työpaikoilla on tarvittavaa kieli-, käännös- ja tulkkausosaamista. On vaarallista lähteä tekemään vastuullista hoitotyötä, jos ohjeet perustuvat virheellisesti käännettyyn tekstiin, jota ihminen ei ole tarkistanut.
Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto suosittelee aina ammattikääntäjien käyttöä vaativiin julkishallinnon käännöksiin, jotka liittyvät ihmisten terveyteen, hyvinvointiin, potilasturvallisuuteen ja oikeusturvaan. Tekoälyn myötä kielityö ja -tarpeet muuttavat ehkä muotoaan, mutta laatuun on silti syytä panostaa.
Jenni Kavén, toiminnanjohtaja, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto
Maarit Koponen, käännösteknologian professori, Itä-Suomen yliopisto
Heidi Nyblom Kuorikoski, puheenjohtaja, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto
Mielipidekirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 17.6.2026.