Tulkkausta eri menetelmillä
Ammattitaitoiset tulkit neuvovat mielellään tulkkausmenetelmän valinnassa.
Konsekutiivi- eli peräkkäistulkkauksessa puhuja ja tulkki puhuvat vuorotellen. Ensin tulkattava puhuja puhuu lyhyen aikaa. Sen jälkeen tulkki tulkkaa sanotun tekemiensä muistiinpanojen perusteella. Konsekutiivitulkkausta käytettäessä aikaa on varattava enemmän verrattuna yksikielisen viestintätilanteen kestoon. Konsekutiivitulkkaus sopii siksi tilanteisiin, joissa käytössä on kaksi kieltä eikä aikarajaa tulkkauksen suorittamista varten.
Konsekutiivitulkkauksessa ei tarvita erillisiä tulkkauslaitteita, mutta mikrofonit ja äänentoistolaitteet voivat usein olla tarpeen, jotta taataan puheenvuorojen hyvä kuuluvuus niin tulkille kuin tilaisuuden osallistujillekin. Tarvittavien tulkkien määrä riippuu tilaisuuden kestosta: yksi tulkki voi tulkata yhtäjaksoisesti yleensä enintään tunnin.
Simultaani- eli samanaikaistulkkaus tarkoittaa sitä, että puhuja ja tulkki puhuvat samaan aikaan. Tulkki kuuntelee puheen etenemistä samalla kun tulkkaa juuri sanottua. Simultaanitulkkauksessa käytetään äänieristettyjä tulkkauskoppeja ja simultaanitulkkauslaitteita. Niiden avulla tulkattava puhe välitetään tulkin kuulokkeisiin ja tulkin puhe taas mikrofonin välityksellä kuuntelijoiden kuulokkeisiin.
Kussakin kopissa on aina vähintään kaksi tulkkia, jotka tulkkaavat vuorotellen, ja kopissa työskennellessään tulkit voivat tukea toisiaan tulkkauksessa ja käyttää apuvälineitä, kuten esityksiin liittyvää tausta-aineistoa. Simultaanitulkkauslaitteissa on kullekin kielelle oma kanava, joten tilaisuudessa voidaan käyttää samanaikaisesti useita tulkkauskieliä. Simultaanitulkkausta käytettäessä aika voidaan hyödyntää tehokkaasti varsinaisen asian käsittelyyn, kun tulkkaus tapahtuu samanaikaisesti. Simultaanitulkkauksen ansiosta jokainen voi vapaasti puhua omaa äidinkieltään.
Kuiskaustulkkauksessa tulkki tavallisesti istuu kuulijoidensa vieressä, kuuntelee tulkattavaa puhetta yleensä ilman kuulokkeita ja tulkkaa kuiskaten tai hiljaisella äänellä puhuen enintään kahdelle kuulijalle kerrallaan. Kuiskaustulkkausta käytetään yleensä silloin, kun enintään kahdelle vieraskieliselle osallistujalle halutaan tulkata se, mitä muuten yksikielisessä kokouksessa tai neuvottelussa tapahtuu.
Kuiskaustulkkaus on raskasta, sillä kuuluvuus on usein heikko ja kuiskaaminen rasittaa tulkin ääntä. Kuiskaustulkkaus saattaa myös häiritä niitä, jotka eivät kuuntele tulkkausta. Tulkin kannalta kuiskaustulkkaus on siis tavallista raskaampaa simultaanitulkkausta, joten yli tunnin kestävissä toimeksiannoissa tulkkeja pitäisi olla aina vähintään kaksi. Kuiskaustulkkauksessa kuuluvuus voi haastavaa ja siksi simultaanitulkkaus laitteilla on aina varmempi vaihtoehto.
Kuiskaustulkkauksessa voidaan käyttää myös kannettavia kuiskaustulkkauslaitteita, joihin kuuluu mikrofoni ja ladattavat kuulokkeet. Niitä käytettäessä tulkki puhuu hiljaisella äänellä mikrofoniin, jonka kautta tulkkaus on yhdellä salkulla enimmillään 20 kuulijan käytössä. Nämä laitteet eivät kuitenkaan voi korvata varsinaisia simultaanitulkkauslaitteita ja äänieristettyä tulkkauskoppia. Kuiskaustulkkauslaitteiden signaali ei ole salattu ja kuiskaustulkkauslaitteilla toteutettua tulkkausta on periaatteessa mahdollista päästä kuuntelemaan muualtakin kuin tilaisuudesta eli kuiskaustulkkauslaitteet eivät sovellu hyvin luottamuksellisiin tilaisuuksiin.
Ammattitaitoiset tulkit neuvovat mielellään sopivan tulkkausmenetelmän valinnassa.
Tulkkausta eri tilanteissa
Erilaisissa tulkkaustilanteissa tarvittavien tulkkien määrä riippuu tilaisuuden kestosta ja tulkattavien kielten määrästä, ei erikielisten osallistujien määrästä. Yleensä tulkki voi tulkata yksin korkeintaan tunnin kerrallaan ja kahden kielen välillä. Jos tilaisuus kestää pidempään tai käytössä on useampia kieliä, tarvitaan vähintään kaksi tulkkia. Tulkit auttavat mielellään tilaisuuden tulkkitarpeiden selvittelyssä ja neuvovat käytännön järjestelyissä.
Kansainvälisten konferenssien, seminaarien ja kokousten tulkkaus toteutetaan yleensä simultaanitulkkauksena, mutta joskus myös konsekutiivitulkkauksena.
Tulkit tulkkaavat joko yhdestä tai useammasta vieraasta kielestä äidinkieleensä päin tai usein myös äidinkielestään yhteen vieraaseen kieleen. Tilaisuuden luonteesta riippuen tulkattavana voi olla sekä pitkiä puheita ja esitelmiä että vilkkaita keskusteluja.
Erilaisissa liike-elämän tilanteissa voidaan tarvita neuvottelutulkkausta, jossa tulkkaus tapahtuu kulloinkin tarpeen mukaan joko konsekutiivi– tai kuiskaustulkkauksena.
Oikeuden istunnossa, poliisikuulusteluissa ja muissa juridisissa yhteyksissä tarvitaan kansainvälistymisen myötä yhä useammin tulkkausta. Oikeustulkkausta tehdään useimmiten konsekutiivi– ja kuiskaustulkkauksena.
Tulkit tulkkaavat äidinkielensä ja yleensä yhden vieraan kielen välillä kumpaankin suuntaan. Oikeuskäsittelyissä tilaisuuden kulku, siis myös tulkkaus, usein nauhoitetaan.
Julkishallinnossa, esimerkiksi sosiaali-, terveydenhuolto- ja kouluyhteyksissä, tarvitaan usein tulkkausta ainakin kahden kielen välillä. Asioimistulkkaustilanteet ovat luonteeltaan yksityisiä, ja niissä on yleensä läsnä vain muutama ihminen. Asioimistulkkauksessa käytetään useimmiten konsekutiivi– ja kuiskaustulkkausta. Asioimistulkkia saatetaan tarvita myös muussa kuin viranomaisten kanssa tapahtuvassa asioinnissa.
Tulkkaus voidaan toteuttaa joko kasvokkain tai ns. etätulkkauksena, jolloin tulkki osallistuu tilanteeseen puhelin- tai videoyhteyden välityksellä. Etätulkkauksen etuna on se, että tulkin ei tarvitse matkustaa tulkkauspaikalle, mutta toisaalta vuorovaikutus tilanteessa saattaa kärsiä, kun tulkki ei ole fyysisesti läsnä. Teknisten laitteiden puutteet ja esimerkiksi puheen huono kuuluvuus saattavat myös heikentää tulkkauksen toimivuutta.
Viittomakielen tulkeista, kirjoitustulkeista ja puhevammaisten tulkeista vain pieni osa kuuluu Suomen kääntäjien ja tulkkien liittoon. Suomessa toimii myös muita järjestöjä, jotka ovat erikoistuneet näiden ammattiryhmien asioihin, mm. Suomen kirjoitustulkit ry ja Suomen Puhevammaisten Tulkit ry.