Auktorisoitu kääntäjä vahvistaa oman tai toisen laatiman käännöksen niin, että se on laillisesti pätevä eli sillä on sama todistusvoima kuin alkukielisellä asiakirjalla. Tällaisia käännöksiä tarvitaan usein silloin, kun on esitettävä asiakirjoja koti- tai ulkomaan viranomaisille (esim. erilaiset todistukset, oikeuden päätökset, perintöasioihin tai liiketoimintaan liittyvät asiakirjat). Auktorisoidun kääntäjän laatimaa käännöstä saatetaan vaatia myös yksityisessä asiakirjaliikenteessä, esim. opiskelupaikan tai työn hakemisen yhteydessä.
Auktorisoidun kääntäjän tutkinnosta vastaa Opetushallitus. Auktorisoidun kääntäjän oikeuden antaa hakemuksesta Opetushallituksen alainen Auktorisoitujen kääntäjien tutkintolautakunta. Oikeus annetaan aina vain tiettyyn kielipariin ja suuntaan (esimerkiksi suomesta ranskaan tai ranskarsta suomeen). Suomessa ei siis myönnetä oikeuksia esimerkiksi kielipariin englanti-venäjä.
Kääntäjä ei voi vahvistaa muunlaisia käännöksiä kuin niitä, joihin hänellä on oikeus.
Hyviä kysymyksiä
Auktorisointi myönnetään nykyään viideksi vuodeksi kerrallaan. Jos kääntäjä ei hae uutta auktorisointia määräajassa tai hänen oikeutensa peruutetaan, hänet poistetaan luettelosta. Oikeus toimia auktorisoituna kääntäjänä voidaan peruuttaa, jos kääntäjä ei toimi lainsäädännön määräämällä tavalla.
Kyllä. Auktorisoitujen kääntäjien tutkintolautakunta on vahvistanut leiman mallin. Leima on pyöreä, ja siinä on kääntäjän nimi sekä sanat ’Auktorisoitu kääntäjä – Auktoriserad translator’.
SKTL suosittelee leiman käyttöä. Leima ei Suomen lain mukaan ole pakollinen. Se kannattaa kuitenkin hankkia, sillä joidenkin maiden viranomaiset eivät välttämättä hyväksy auktorisoidun kääntäjän laatimaa käännöstä, mikäli käännöksessä ei ole leimaa.
SKTL:n jäsen saa tilata Leimasintehtaan leiman hieman normaalia edullisemmin. Jäsen, katsothan jäsenetumme.
Nykyinen laki auktorisoiduista kääntäjistä (1231/2007) tuli voimaan 1.1.2008. Ennen lain voimaantuloa myönnetyt oikeudet toimia virallisena kääntäjänä olivat voimassa vuoden 2012 loppuun saakka.
Vuosina 1989–2007 oli voimassa laki, jonka vaatimukset täyttäneille henkilöille myönnettiin oikeus toimia virallisina kääntäjinä. Vuoden 2012 jälkeen kääntäjät eivät ole saaneet käyttää virallisen kääntäjän nimikettä, vaan heidän tulee hakea auktorisointia Auktorisoitujen kääntäjien tutkintolautakunnalta.
Vuosina 1953–1989 oli voimassa asetukseen perustunut järjestelmä, jonka puitteissa Keskuskauppakamari hyväksyi vaatimukset täyttäviä kääntäjiä vastaamaan ensisijassa erilaisiin elinkeinoelämän käännöstarpeisiin. Nimike Keskuskauppakamarin hyväksymä kielenkääntäjä (KHK) on tässä vaiheessa jo historiaa.
Vuosina 1967–1989 oli voimassa laki, jolla myönnettiin oikeus toimia valantehneenä kääntäjänä. Tämä oikeus oli voimassa kolme vuotta sen jälkeen, kun laki virallisista kääntäjistä tuli voimaan.