Suurin osa kirjallisuuden kääntäjien toimeksiannoista tulee kustantamoilta. Kustantamot eivät järjestä erillisiä hakuja, joten käännöstöitä haluavan on lähetettävä käännösnäytteitä oma-aloitteisesti. Kustantamot eivät yleensä anna näytteistä palautetta, eivätkä välttämättä edes perehdy näytteisiin, ennen kuin uusia kääntäjiä tarvitaan.
Sekä kääntäjät että käännettävät teokset valitaan kustantamoissa, mutta mikään ei estä kääntäjää olemasta aktiivinen varsinkin, jos on kyse pienestä kustantamosta ja harvinaisesta aiheesta tai lähtökielestä. Kirjallisuuden kääntäjiä etsitään myös SKTL:n hakupalvelun kautta.
Uusia kääntäjiä valitessaan kustantamot teettävät lupaaviksi katsomillaan kääntäjillä myös tilattuja käännösnäytteitä. Niihin kannattaa panostaa, koska ne tutkitaan kustantamoissa tarkasti. Hyvin tehty näyte poikii luultavasti töitä ennemmin tai myöhemmin. Perinteisten kustantamoiden ja perinteisen kirjallisuuden lisäksi alalla on lukuisia kiinnostavia työnantajia ja toimijoita, alati kasvava kirjo tekstejä ja monenmoisia kirjallisia töitä ja tehtäviä.
Vastavalmistuneet kääntäjät hakeutuvat usein työsuhteisiksi kääntäjiksi käännös- ja viestintätoimistoihin, mutta myös freelancekääntäjiksi tai toimeksiantosuhteisiksi kääntäjäyrittäjiksi.
Käännöstoimisto voikin olla hyvä kanava tutustua alan käytäntöihin ja hankkia kokemusta. Toimistot harjoittavat aktiivista rekrytointia ja etsivät kaiken aikaa uusia osaajia. Käännöstoimistoihin voi myös ottaa yhteyttä oma-aloitteisesti. Tie käännöstoimiston alihankkijaksi kääntäjäyrittäjänä kulkee usein koekäännösten kautta. Koekäännöksiin kannattaa siis suhtautua vakavasti.
Vakituiset työsuhteet, joissa kääntäminen ja/tai tulkkaaminen on toimenkuvan pääsisältö, ovat käymässä harvinaisiksi. Valtion palveluksessa on edelleenkin kääntäjä-nimikkeellä toimivia asiantuntijoita, mutta yksityisissä yrityksissä toimenkuvaan on usein yhdistetty monia muita tehtäviä. Tehtävänimikkeet ovatkin kirjavia: assistentti, käännöskoordinaattori, kääntäjä-koordinaattori, kääntäjä-laatusihteeri, kääntäjä-projektipäällikkö, kääntäjä-toimittaja, kääntäjä-tulkki, kääntäjä-kouluttaja, lokalisointikoordinaattori, jne.
Asiatekstinkääntäjä voi toimia myös auktorisoituna kääntäjänä. Tällaisia käännöksiä tarvitaan usein silloin, kun on esitettävä asiakirjoja kotimaan tai ulkomaan viranomaisille (esim. erilaiset todistukset, oikeuden päätökset, perintöasioihin tai liiketoimintaan liittyvät asiakirjat). Auktorisoidun kääntäjän tutkinnosta vastaa Opetushallitus.
Av-kääntäjiä työllistävät paitsi isot mediatalot Yleisradio, MTV3 ja Nelonen, myös yksityiset käännöstoimistot, joista suurimpia ovat Pre-Text, SDI-Media ja Broadcast Text.
Yleisiä työntekijähakuja on harvoin – yleensä toimistoihin ja mediataloihin otetaan yhteyttä oma-aloitteisesti. Jos työntekijöitä tarvitaan, voi päästä tekemään koekäännöksen ja saada sitä kautta töitä palkkioperiaatteella. Vakituisia työntekijöitä palkataan harvakseltaan: yleensä vakituisen paikan saaminen edellyttää useamman vuoden työkokemusta.
Valmistumisen jälkeen nopein tapa saada jalansijaa kotimaan tulkkausmarkkinoilla on ottaa yhteyttä tulkkeja välittäviin toimistoihin ja asioimistulkkikeskuksiin. Konferenssitulkit voivat hakeutua myös Euroopan unionin toimielinten palvelukseen joko freelance- tai virkatulkeiksi. Varsinkin konferenssi- ja oikeustulkkeja etsitään usein myös SKTL:n hakupalvelun kautta.
Liiton kääntäjä- ja tulkkihaussa ovat mukana ainoastaan liiton jäsenet. Jäseneksi kannattaa liittyä heti, kun jäsenehdot täyttyvät.
Kääntämisen ja tulkkauksen opettajia työllistävät etenkin yliopistot. Käännösalan kouluttajia työskentelee myös asioimistulkkikoulutusta tarjoavissa ammattikorkeakouluissa ja aikuiskoulutuskeskuksissa. Kääntämisen ja tulkkauksen opettajat tekevät usein myös tutkimusta. Opettajien ja tutkijoiden jaoston jäsenien työnimikkeitä voivat olla mm. yliopistonopettaja, lehtori, yliopistonlehtori, tutkija, professori.
Tutkijanuran ensimmäinen askel on väitöskirjan tekeminen. Väitöskirjan tekijät työskentelevät usein apurahalla tai tutkimusprojekteissa. Tutkimuksen tekemisen lisäksi tutkijan työhön kuuluu tutkimuksesta raportointia, eli esitelmien pitämistä ja tieteellisten artikkelien kirjoittamista, sekä tutkimusrahoituksen hakemista.
Verkostoituminen on sekä alan opettajille että tutkijoille tärkeää, ja se on helppo aloittaa liittymällä opettajien ja tutkijoiden jaostoon. Opettajien ja tutkijoiden kannattaa esitellä työtään myös alan ammattilaisten foorumeilla, esimerkiksi Kääntäjä-lehdessä ja SKTL:n tilaisuuksissa.