Kiinnostaako ala?

Kääntäminen on kirjallista ja usein yksin tehtävää työtä kirjallisuuden, asiatekstien tai av-käännösten, kuten elokuvien, parissa. Tulkki taas välittää puhuttua kieltä. Kääntäjät ja tulkit voivat kuitenkin toimia myös käännöstiimeissä tai tulkkitiimeissä, työpaikasta ja toimeksiantajasta riippuen. Kääntäminen ja tulkkaus vaativat korkeaa ammattitaitoa.

Kirjallisuuden kääntäjän työsarkaa ovat tieto- ja kaunokirjallisuus – niin viihde- kuin taideproosakin, lasten ja nuorten kirjat, näytelmät, lyriikka ja sarjakuvat. Töitä tehdään kustantajille ja muille toimeksiantajille. Päätoimisten ammattikääntäjien lisäksi alalla on runsaasti myös sivutoimisia kääntäjiä.

Kirjallisuuden kääntäjät ovat itsenäistä taiteellista työtä tekeviä freelancereita. Työ on haastavaa, opettavaista, kiehtovaa ja monin tavoin palkitsevaa – toisaalta usein myös kiireistä, vaikeaa ja yksinäistä.

Asiatekstit ovat asiatyylisiä tekstejä. Asiatekstinkääntäjien työalaan kuuluvat muun muassa käyttöohjeet, verkkosivut, markkinointimateriaalit, viranomaisasiakirjat ja lehtijutut. Viranomaisten antamien todistusten, lausuntojen yms. käännös vaatii usein auktorisoitua kääntäjää.

Asiatekstinkääntäjä tekee työtään joko toisen palveluksessa tai työllistämällä itse itsensä. Tyypillisiä asiakkaita ovat yritykset ja julkisyhteisöt, mutta myös yksityishenkilöt, jotka tarvitsevat käännöksiä vaikkapa opiskelutodistuksistaan.

Asiatekstinkääntäjä voi olla myös auktorisoitu kääntäjä. Tällaisia käännöksiä tarvitaan usein silloin, kun on esitettävä asiakirjoja kotimaan tai ulkomaan viranomaisille (esim. erilaiset todistukset, oikeuden päätökset, perintöasioihin tai liiketoimintaan liittyvät asiakirjat). Auktorisoidun kääntäjän toimintaa säätelee laki auktorisoiduista kääntäjistä. Aikaisemmat ammattinimikkeet olivat: virallinen kääntäjä ja valantehnyt kielenkääntäjä, mutta nykyisin käytetään tutkintonimikettä auktorisoitu kääntäjä. 

Audiovisuaaliset kääntäjät eli av-kääntäjät työskentelevät tavallisimmin vieraskielisten tv-ohjelmien, elokuvien, dvd-tallenteiden ja pelien parissa, mutta heitä työllistävät myös mm. ooppera, teatteri ja multimedia. Suomessa monet av-kääntäjät kääntävät myös kahden kotimaisen kielen, suomen ja ruotsin, välillä. Osa av-kääntäjistä kääntää suomesta vieraille kielille, esimerkiksi vientiin meneviä kotimaisia elokuvia. Tavallisimmin av-kääntäjä työskentelee freelancerina.  

Kääntäjien tehtävänä on saattaa audiovisuaalinen sisältö tekstiksi ja/tai selostustekstiksi. Käännös on sovitettava ääneen ja kuvaan, joten työssä tarvitaan tiivistämisen taitoa. Työ saattaa olla hyvinkin kiireistä tiukkojen julkaisuaikataulujen vuoksi. Av-kääntäjiä toimii myös ohjelmatekstittäjinä.  

Tavallisimmin tulkki työskentelee joko asioimistulkkina, oikeustulkkina tai konferenssitulkkina. Tulkin on hallittava useita tulkkausmenetelmiä – simultaani-, konsekutiivi- ja kuiskaustulkkaus – ja osattava käyttää niitä eri tilanteissa.

Tulkit toimivat yrittäjinä tai työsuhteessa. Tulkkien asiakkaita ovat muun muassa järjestöt, yritykset, virastot, viranomaiset ja oikeuskäsittelyn osapuolet.

Kääntämisen ja tulkkauksen professori, yliopistolehtori tai yliopiston tuntiopettaja kouluttaa yliopistossa tulevia kääntäjiä, tulkkeja ja muita kulttuurienvälisen viestinnän asiantuntijoita. Tulkkauksen opettajia työskentelee myös ammattikorkeakouluissa ja ammattioppilaitoksissa.

Käännöstieteen tutkija työskentelee yleensä yliopistossa. Tutkimuksen aihepiirejä voivat olla esimerkiksi suomennosten historia, EU-tulkkaus ja -käännöstoiminta, kuvan ja sanan suhde kääntämisessä, vertaileva käännöstutkimus tai monenlaiset saavutettavuuteen, kääntäjän tai tulkin ammattiin ta toimintaan, tekoälyyn ja yleisesti käännösteknologiaan liittyät teemat.

Tekijänoikeus on tekijän lakisääteinen oikeus kirjalliseen tai taiteelliseen teokseensa. Tekijänoikeussuojaa saa se, joka on luonut riittävän itsenäisen ja omaperäisen kirjallisen tai taiteellisen teoksen ja ns. tekijänoikeuskynnys ylittyy. Suomen oikeuskirjallisuudessa on todettu, että käännösten teoskynnys on alhaisempi kuin alkuperäisteoksissa, mutta sanasta sanaan tehdyt käännökset eivät voi silti saada suojaa. Esimerkiksi lyhyen opastekstin kääntäminen ylittää harvoin teoskynnyksen, mutta kokonaisen kaunokirjallisen teoksen kääntäminen ylittää sen käytännössä aina.