« takaisin Tulosta

Sivun sijainti: Etusivu » Tapahtumakalenteri » Uutispankki

Mielipidekirjoitukset: Vähälevikkisen kirjallisuuden ostotuki tulee säilyttää

29.11.2023

Hallituksen kirjallisuuspolitiikka on hölmöläisten peiton jatkamista 

Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa puhutaan muun muassa lukutaidon edistämisestä, mutta hallitus toimii itse kuin hölmöläiset lyhyttä peittoa jatkaessaan: lukutaitoa edistetään korottamalla kirjan arvonlisäveroa. Nyt on paljastunut, että hallitus suunnittelee vielä vähälevikkisen laatukirjallisuuden ostotuen poistamista.  

Kyse on vuosittain vajaasta miljoonasta eurosta, jolla kunnalliset kirjastot ovat voineet tilata esimerkiksi lapsille ja erityisryhmille tarkoitettuja laadukkaita kotimaisia ja käännettyjä kirjoja. Mitkä tahansa kirjat eivät kuulu tämän tuen piiriin, vaan teokset hankitaan valtion kirjallisuustoimikunnan, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan, Selkokeskuksen ja Valokuvataiteilijoiden liiton asiantuntijoiden koostamalta noin 700–900 teoksen listalta. Tukilistalla on myös korkeakirjallista, mutta vähälevikkistä kirjallisuutta, kuten vaikkapa esseistiikkaa, runoutta tai aforistiikkaa. 

Tietoyhteiskunnan ja sivistyksen kehityksen kannalta on elintärkeää, että kirjastoissa on saatavilla myös sellaista laatukirjallisuutta, josta ei tule myyntimenestyksiä. Monesti tällaisia teoksia julkaisevat pienet kustantamot. Teosten vähälevikkisyydestä huolimatta niillä on valtava merkitys suomalaisen kulttuurin ja kotimaisten kielten moninaisuudelle ja uudistumiselle. Voidaan sanoa, että suomalainen kirjallisuus kehittyy ennen kaikkea vähälevikkisen kotimaisten ja käännettyjen laatuteosten kautta. Sama pätee eri tiedonalojen suomalaiseen sanastoon. Kirja ei ole eliitin luksustuote, vaan kuuluu kaikille kansalaisille. Se on demokratian tukipilari. Mitä enemmän luemme erilaisista asioista ja opimme uutta, sen paremmin ymmärrämme maailmaa ja voimme vastustaa virheellistä tietoa sekä siihen perustuvaa vaikuttamista. 

Petteri Orpon hallituksen toimet ovat ikävällä tavalla murentamassa koko kirjallisuusalan perustaa. Yksittäisen miljoonan säästämiseksi ei pidä kiristää jo ennestään ahtaalla olevan alan toimintaedellytyksiä ja pilata tulevien sukupolvien mahdollisuuksia päästä monipuolisen tiedon ja kulttuurin äärelle. Vähälevikkisen kirjallisuuden ostotuki tulee säilyttää ja kirjan arvonlisävero on nostamisen sijaan laskettava eurooppalaiselle keskitasolle. 

 

  • Sirpa Alkunen, puheenjohtaja, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry.  
  • Ville Hytönen, puheenjohtaja, Suomen Kirjailijaliitto ry.  
  • Hannele Mikaela Taivassalo, ordförande, Finlands svenska författareförening rf.  
  • Timo Tossavainen, puheenjohtaja, Suomen tietokirjailijat ry. 
  •  
 
Mielipidekirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 29.11.2023.
 

 

Insändare: Regeringen för litteraturpolitik som Bemböleborna förlänger täcket

I Petteri Orpos regeringsprogram talas det om främjandet av läskunnighet. Bra så – men regeringen agerar precis som då Bemböleborna förlängde täcket: genom att förkorta det från andra ändan. Man främjar läskunnigheten genom att höja mervärdesskatten på böcker.

Till detta kommer regeringens planer på att helt och hållet avskaffa stödet för inköp av kvalitetslitteratur med liten upplaga. Det handlar om knappt en miljon euro årligen, med vilka de kommunala biblioteken har kunnat beställa till exempel högkvalitativa inhemska och översatta böcker för barn och specialgrupper. Det är inte vilka verk som helst som omfattas av stödet, utan verken anskaffas från en lista på 700–900 verk som sammanställts av sakkunniga från Statens litteraturkommission, Delegationen för informationsspridning, Selkokeskus och Fotokonstnärernas förbund. På listan finns också litteratur med liten upplaga, som essäer, poesi och aforismer.

Tillgång till kvalitetslitteratur som inte är marknadsmässigt framgångsrik är livsviktig för utvecklingen av informationssamhället och bildningskulturen. Denna litteratur bör också gå att få på biblioteken. Ofta ges dessa verk ut på mindre förlag och är, trots små upplagor, av enorm betydelse för mångfalden inom och förnyelsen av den finländska kulturen och våra inhemska språk. Det är till stor del just genom dessa inhemska och översatta kvalitetsverk som den nationella litteraturen utvecklas. Detsamma gäller den vokabulär som skapas inom olika kunskapsområden.

Boken är ingen lyxprodukt för eliten utan någonting som tillhör samtliga medborgare. Litteraturen utgör en pelare för det demokratiska bygget. Ju mer vi läser och lär oss om nya saker, desto bättre förstår vi världen och kan motarbeta vilseledande information och ojusta försök till påverkan.

De åtgärder som regeringen Petteri Orpo nu vidtar bryter obarmhärtigt ner hela den grund som det litterära fältet står på. Att åtstrama verksamhetsvillkoren för ett område som redan lever under trängda förhållanden och samtidigt förstöra kommande generationers tillgång till mångsidig kunskap och kultur borde inte vara något man är beredd att göra för en inbesparing på en enda miljon.
Stödet för inköp av kvalitetslitteratur med liten upplaga bör behållas och mervärdesskatten på böcker sänkas till det europeiska genomsnittet – i stället för att höjas. 

 

  • Sirpa Alkunen, ordförande, Finlands översättar- och tolkförbund
  • Ville Hytönen, ordförande, Suomen kirjailijaliitto
  • Hannele Mikaela Taivassalo, ordförande, Finlands svenska författareförening
  • Timo Tossavainen, ordförande, Finlands facklitterära författare
  •  

Mielipidekirjoitus on julkaistu Hufvudstadsbladetissa 28.11.2023.

 

3.5.2024 klo 07:00:36