Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton kannanotto kulttuurin leikkauksiin: jo valmiiksi pienituloisten kirjallisuuden kääntäjien toimeentulosta ei saa nipistää
15.10.2021
|
Veikkauksen rahapelitoiminnalla tuettaviin taiteeseen ja kulttuuriin osoitettuihin varoihin kohdistuisi kulttuuriministeriön 12.10. julkaiseman esityksen mukaan valtion vuoden 2022 budjetissa leikkauksia yli 18 miljoonaa euroa. Kulttuurin ja tieteen edunsaajien valtionrahoitusta leikattaisiin yhteensä 43 miljoonan euron edestä. Suurimmalla osalla taiteen ja kulttuurin toimijoista leikkaus olisi noin 15 prosenttia. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) toteaa, että "leikkaukset kohdennetaan siten, että niiden haitallinen vaikutus jäisi mahdollisimman vähäiseksi sivistyksellisten oikeuksien toteutumisen, lainsäädäntöön perustuvien tehtävien, kansainvälisten sopimusten velvoitteiden sekä taide- ja kulttuuripolitiikan linjausten toteuttamisen kannalta", mutta silti leikkaukset koskettaisivat kulttuurialalla monia. Veikkaus-voittovarojen vähenemistä on ennakoitu jo kauan, mutta OKM:n esityksessä ne konkretisoituvat. Suuntaa voidaan vielä muuttaa Osa hallituspuolueista katsoi 13.10., että hallituksen sopimat leikkaukset Veikkauksen edunsaajien rahoitukseen tulisi perua ja että rahaa kulttuurille etsitään jostain. Tämä on hyvä uutinen myös kääntäjien kannalta. "Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto seuraa tilannetta tiiviisti ja pyrimme omalta osaltamme pitämään kääntäjien asioita esillä sekä vaikuttamaan tilanteeseen yhteistyöjärjestöjemme kautta – kun seisomme muiden luovan alan tekijöiden kanssa samassa linjassa ja joukkomme on suurempi, sanamme painaa enemmän", kertoo liittomme puheenjohtaja Sirpa Alkunen. Pienillä leikkauksilla suuri vaikutus Toteutuessaan OKM:n suunnittelemat leikkaukset heikentäisivät kulttuuritarjontaa ja luovan työn tekijöiden asemaa entisestään sekä vaikuttaisivat todella monien tekijöiden elinkeinoon. Näin ollen leikkauksilla olisi toteutuessaan vaikutusta myös käännösalaan, esimerkiksi kirjallisuuden kääntäjien avustuksiin ja apurahoihin sekä työllistymiseen. Leikkauksilla olisi todella suuri vaikutus tekijöiden toimeentuloon, vaikka valtion budjetissa kyse on pienistä rahoista. Leikkaukset kohdistuvat nykyiselläänkin jo pienillä rahoilla toimeentuleviin. Taiteilijoille pienillä apurahoilla on suuri merkitys. Tällaisen päätöksen kerrannaisvaikutus olisi oletettua suurempi. Osalla toimijoista, kuten esimerkiksi laadukasta käännöskirjallisuutta julkaisevien pienkustantajien toiminnassa, tämä näkyisi siinä, että teosten tilausmäärät kirjastoihin vähenisivät ja kääntäjillä tämä näkyisi menetettyjen toimeksiantojen ja apurahojen muodossa. Kulttuurin alan järjestöjen rahoituksesta leikattaisiin 15 %. Leikkaukset kohdistuisivat toteutuessaan rahoituksen menetyksinä esimerkiksi kirjastoille ja eri taiteenaloille, kuten käännösalalle, jaettaville tuille. Pieniä leikkauksia kohdistuisi myös esimerkiksi Taiteen edistämiskeskuksen valtionosuusjärjestelmän ulkopuolisiin apurahoihin, kuten kirjallisuuden kohde- ja liikkuvuusapurahoihin, joita myös kääntäjät saavat, sekä alueellisiin apurahoihin. Valtion budjetissa pienten apurahojen merkitys on saajilleen, yksittäisille tekijöille, suuri. Hyvä uutinen on kuitenkin se, että taiteilija-apurahojen määrää oltaisiin nostamassa ensi vuodelle. Kirjastotukea ei saa lakkauttaa! Esityksen mukaan vähälevikkisen kirjallisuuden ostotuki ja kirjastoille maksettavan kulttuurilehtien tilaustuen rahoitus lakkautettaisiin kokonaan. Useille pienille (kääntäjienkin ylläpitämille) laatukirjallisuuden ja käännöskirjallisuuden kustantamoille kirjastojen ostotuki on selviytymiskysymys. Jos vähälevikkisen kirjallisuuden ostotuki lakkautetaan, monta kustantamoa ja lehteä lakkaa olemasta. Tällä on vaikutusta kirjailijoille, kääntäjille, kuvittajille, taittajille, kirjakaupoille ja kaikille näiden yhteistyötahoille. Vähälevikkistä kirjallisuutta ovat muun muassa selkokieliset kirjat, nuortenkirjallisuus ja runous, myös käännösrunous ja käännetty nuortenkirjallisuus. Tällaiset leikkaukset yksipuolistaisivat maamme kulttuuritarjontaa. Samalla pienkustantamojen työllistämät kirjailijat ja kääntäjät menettäisivät työnsä. Kirjastoille maksettavan tuen varassa toimii moni pienkustantaja. Tällaisen tuen varassa julkaistaan myös palkittuja laatukäännöksiä monilta kielialueilta. Kustantajilla on tärkeä rooli suomalaisella kirjallisuuskentällä, sillä he mahdollistavat kääntäjien elinkeinon. Kun kirjoja puolestaan hankitaan kirjastoihin, ne ovat laajalti ihmisten luettavissa ja saavutettavissa. Tämä tuo myös lainauskorvauksia kirjojen tekijöille, kääntäjille ja kirjailijoille. Myös lainauskorvaukset ovat vaarassa vähetä, jos kirjastotukea leikataan, sillä kirjojen hankintamäärät pienenevät. Käännöskirjoja(kin) koskevia kirja-arvioita jäisi julkaisematta, jos kulttuurilehtiä koskevat leikkaukset toteutuvat, samoin kääntäjien kouluvierailuja jää tekemättä Lukukeskuksen vierailuohjelman kautta ja koululaisille tärkeää työelämätietoa kirjallisuus- ja käännösaloista jää saamatta. Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto on Lukukeskuksen jäsen. Käännöskirjallisuutta luetaan Suomessa paljon ja myös laadukas käännöskirjallisuus toimii lukutaidon kehittäjänä. Jo ennestään koronapandemian vähentämillä Lukukeskuksen tekijävierailuilla on ollut vaikutusta myös kääntäjien toimeentuloon. Leikkaukset köyhdyttävät kulttuurilehtivalikoimaa Jos sen sijaan kulttuurilehtituki lakkautettaisiin, pienten kirjastojen lehtivalikoima kapenisi, koska kirjastoilla ei ole varaa hankkia lehtiä. Kuntien talous on tiukalla, ja tämän tuen avulla on voitu hankkia kirjastoille luettavaa. Kuten myös Nuori Voima -lehti kirjoittaa: "Esimerkiksi kulttuurilehtien tapauksessa tilaustuet mahdollistavat sen, että lehtiä voivat lukea kirjastoissa muutkin kuin ne, joilla on varaa tilata lehtiä suoraan kotiin. Kulttuurilehtien tilaustuki siis edesauttaa demokratian toteutumista. Saavutettavuuden parantamisen keinot ovat kuitenkin vähissä, jos samaan aikaan sekä lakkautetaan kokonainen kulttuurilehtien tukimuoto että höylätään lähes kymmenesosa niiden perusrahoituksesta." Pienissä ja vähälevikkisissä kulttuurilehdissä julkaistaan usein käännöksiä, esimerkiksi runokäännöksiä ja vaihtoehtoisempia kirjallisuuden käännöksiä tai pienten kielialueiden kirjallisuuksien käännöksiä. Tämän tukimuodon lakkauttaminen saattaa vaikeuttaa harvinaisempien kielten ja tuntemattomampien kirjailijoiden käännösten julkaisemista suomessa puhuttavilla kielillä. Tällä päätöksellä mitataan nyt sivistyksen hintaa Suomelle. Vaikutuksia myös muihin aloihin Myös avustukset elokuvan tuotantoon, käsikirjoittamiseen sekä kotimaisen ja kansainvälisen jakelun edistämiseen pienenisivät esityksen mukaan. Tällä olisi välillisiä vaikutuksia myös av-kääntäjien töihin. Kirjallisuuden kääntämiseen, julkaisemiseen ja tunnetuksi tekemiseen kohdennettavat avustukset sekä avustukset kaunokirjallisuuden edistämiseen, kulttuurivientiin ja kulttuuri-instituuteille pienenisivät. Näillä kaikilla on tärkeä asema kulttuurin välittämisessä, missä kääntäjillä on oma roolinsa. Kulttuuri-instituutit ovat usein viemässä suomalaisia kirjailijoita maailmalle, ja tämä tietää myös suomesta muille kielille kääntäville kääntäjille töitä: esiintymisiä ja käännöstoimeksiantoja. Välillisesti tällä saattaisi olla vaikutusta myös tilaisuuksia tulkkaavien toimeksiantoihin. Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton jäsenistössä on paljon hyviä ja koulutettuja kääntäjiä, jotka kääntävät kotimaisilta kieliltä muille kielille ja muilta kieliltä kotimaisille kielille. Kääntäjillä on tärkeä rooli kulttuuriviennissä ja -tuonnissa. Siksikään näistä varoista ei saa leikata! Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto toivoo lämpimästi, että Opetus- ja kulttuuriministeriön budjettiesityksen kulttuurin leikkauksia vuodelle 2022 harkittaisiin uudelleen. Opetus- ja kulttuuriministeriön uutinen aiheesta: https://minedu.fi/-/rahapelitoiminnan-tuottojen-vahenema-kohdennettu Jenni Kavén |
