Tavoitteet 2027–2031

Kääntäjien ja tulkkien merkitykseen suomalaisessa yhteiskunnassa ja työelämässä on kiinnitettävä enemmän huomiota. Kääntäjät ja tulkit ovat osa Suomen kielellistä huoltovarmuutta kriisiaikoina ja varmistavat luotettavan tiedon välittymisen kaikille. Kääntäjien ja tulkkien, erityisesti itsensätyöllistäjien, työn edellytykset on turvattava ja sosiaali-, työttömyys- ja eläketurvaa sekä apuraha-, tekijänoikeus- ja sopimusjärjestelmiä on kehitettävä, myös jotta kotimaisten kielten asema ja arvostus nousevat. Tekoälyn ja kielimallien kehityksessä kielialalla on hyödynnettävä kieliammattilaisten osaamista.

Ehdotamme seuraavia toimia:

• Turvataan kääntäjien ja tulkkien työn edellytykset esimerkiksi korjaamalla sosiaali-, työttömyys- ja eläketurvaa. Varmistetaan, että palkkatyötä ja yrittäjyyttä yhdistävillä on mahdollisuus työttömyysturvaan. Poistetaan kannustinloukut päivittämällä työttömyysetuuksien kriteerit ja työvoimapoliittisen arvioinnin käytännöt.
• Täydennetään kirja-alan selvityksessä esitettyjen toimenpide-ehdotusten listaa kiinnittämällä enemmän huomiota kirjallisuuden tekijöihin.
• Alalle kehitetään hyviä sopimusmalleja ja hyviä käytäntöjä.
• Luodaan kieliammattilaisille mahdollisuuksia tuoda asiantuntijuuttaan esiin digitalisaation aikakaudella.

Kääntäjien riittävä apurahojen taso mahdollistaa laadukkaan käännöstyön ja turvaa kirjallisuuden kääntäjien työtä. Kääntäjät on nostettava tukijärjestelmissä tasavertaiseen asemaan muiden kirjallisuuden tekijöiden kanssa.

Ehdotamme seuraavia toimia:

• Kirjailija-kääntäjäapurahan (kirjastoapurahan) tasoa korotetaan.
• Eri kirjallisuudenlajien epätasa-arvoista kohtelua korjataan: tietokirjallisuuden kääntämiselle ja kääntäjille on osoitettava uusia rahoitusmahdollisuuksia, kuten tiedonjulkistamisen apurahoja.
• Valtion taiteilija-apurahojen määrää lisätään.
• Kääntäjien taiteilijaeläkkeiden määrää korotetaan.
• Osoitetaan tukea maailmankirjallisuuden kääntämiseen kotimaisille kielille.
• Osoitetaan tukea muun muassa oppilaitosten ja kirjastojen kääntäjävierailuihin lukemisen edistämiseksi.

Kääntäjien ja tulkkien tulee aina saada työstään asianmukainen ja kohtuullinen korvaus. Tekijänoikeuksien ansiosta luovalla alalla voi ansaita ja tehdä liiketoimintaa. Tämä voidaan varmistaa kehittämällä tekijänoikeuksia ja korvausmalleja. Toimiva tekijänoikeuslaki ja sujuva sopimusjärjestelmä ovat kääntäjien työn edellytyksiä. Myös kääntäjien moraaliset oikeudet tulee turvata – kääntäjän ammatti on monelle näkymätön ja kääntäjän nimi jää usein mainitsematta valtakunnan medioissa ja muissa olennaisissa yhteyksissä. Tekijänoikeuskoulutusta ja koulutusta kääntämistietoisuudesta muillakin kuin luovilla aloilla on lisättävä.

Ehdotamme seuraavia toimia:

• Tekijänoikeuslain uudistamista jatketaan.
• Varmistetaan, että kääntäjien tekijänoikeudet toteutuvat DSM-tekijänoikeusdirektiivin ja verkkotallennusdirektiivin tarkoittamalla tavalla ja implementoidaan DSM-direktiivi perusteellisemmin kansalliseen lainsäädäntöön. Tekijän heikkoa neuvotteluasemaa parannetaan implementoimalla esimerkiksi direktiivin artiklat 18–21 (avoimuusvelvoite, raportointi, vaihtoehtoinen riidanratkaisumenettely, asianmukainen ja oikeasuhtainen korvaus, asiavaltuus) osaksi tekijänoikeuslakia.
• Kohtuullinen korvaus turvataan yksilötasolla: hankitaan valtiolle lisätuloja sanktioimalla teoksen käyttäjää, mikäli tämä ei raportoi asianmukaisen ja oikeasuhtaisen korvauksen arvioimiseksi teosten käyttöä tekijöille.
• Organisaatioille mahdollistetaan asiavaltuus, jotta niiden on mahdollista edustaa tekijöitä ja esittäviä taiteilijoita oikeusprosesseissa oikeudenhaltijoiden puolesta.
• Kirjastokäytön korvausten taso ajantasaistetaan: lainauskorvaukseen tehdään tasokorotus.
• Kirjallisuuden tekijöille varmistetaan teknologianeutraali lainauskorvaus.
• Saavutettavuuskirjasto Celian kaikki kirjastolainat (myös e- ja äänikirjat) tuodaan kirjastokorvausten piiriin, ja tekijänoikeuslain vanhentunut 17 b § päivitetään.
• Tekijänoikeuksien sopimuslisensointia kehitetään.
• Yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmä uudistetaan: laajennetaan järjestelmä koskemaan graafista aineistoa ja muutetaan järjestelmä tallennuspohjaiseksi.
• Tekijänoikeudet turvataan tekoälyn aikakaudella: teknologista kehitystä ja sen merkitystä kirja-alalle ja tekijänoikeuksille seurataan ja selvitetään; teknologinen kehitys ei saa syrjäyttää luovaa työtä, ja Suomi ottaa Euroopan unionissa aktiivisesti kantaa tekijöiden ja tekijänoikeusjärjestelmän puolesta tekoälyyn liittyvissä tekijänoikeudellisissa kysymyksissä ja turvaa tekijöiden oikeudet. Tekoälymurros ei saa edetä kielialalla enää vain teknologian ehdoin, vaan kieliammattilaiset tulee ottaa mukaan kehitykseen.
• Tekoälyn kehityksessä kielialalla hyödynnetään kieliammattilaisten osaamista – kielimalleja kehitetään ammattilaisten avulla.

Monipuolinen kielten, kääntämisen ja tulkkauksen koulutus sekä opetus tukee koko maan julkishallinnon, yritysmaailman ja kulttuurialan tarvitsemia kielitarpeita ja turvaa Suomen kielellistä huoltovarmuutta. Laadukasta käännös- ja tulkkaustoimintaa edesauttaa laadukas koulutus ja monipuolinen kieltenopetus jo varhaisilla luokka-asteilla. Koulujen ryhmäkokovaatimuksia on pienennettävä, jotta lapsille turvataan heidän toivomansa kieltenopetus riippumatta kotikunnasta. Joidenkin kielten ammattikääntäjien ja -tulkkien osalta Suomessa vallitsee kohtaanto-ongelma: ammattilaisia ei aina ole saatavilla. Toisaalta joidenkin kielten ammattilaisia on paljon, mutta heille ei riitä töitä, sillä ammattikääntäjien merkitystä ei tunnisteta.

 Ehdotamme seuraavia toimia:

• Varataan riittävät resurssit kielten opetukseen ja koulutukseen.

Tulkkauskenttä on murroksessa ja murros vaikuttaa tulkkien työmahdollisuuksiin, työoloihin ja laajemmin tulkin työn edellytyksiin. Tulkkausmarkkinoiden pirstaloituminen, alustatalous, tekoälysovellusten käyttö ja kilpailutusten vaikutus ammattitulkkien työllistymiseen ovat haasteita, joiden ratkaisemiseen tarvitaan laajoja yhteiskunnallisia toimia. Valtionhallinnon ja viranomaisten tulee tarjota tarvittavat järjestelmät, jotta ammattitulkeilla olisi jatkossakin tarvittavat työn edellytykset ammatissaan toimimiseen. Epävakaassa maailmantilanteessa tulkkien ja muiden kielialan ammattilaisten osaaminen voi muodostua ratkaisevaksi yhteiskunnan häiriötilanteissa (vrt. yhteiskunnan kriittiset toiminnot). Tulkin työ on vaativa asiantuntijatehtävä, josta tulee voida saada riittävä elanto. Alan toimintaedellytyksiä on tarkasteltava ministeriörajat ylittäen.

Ehdotamme seuraavia toimia:

• Yhteiskunnan tarpeita vastaava tulkkikoulutus Suomessa ja tulkin työn tekemisen edellytykset globaalissa maailmassa turvataan, koska päteviä ammattitulkkeja tarvitaan turvaamaan yhteiskunnan kielitarpeet.
• Ammattitulkin työ turvataan lainsäädännöllä tai muilla hallinnollisilla keinoilla, jotta tulkin työtä tekisivät vain siihen pätevöityneet ammattilaiset. Hallitusohjelmakirjaus: selvitetään, voidaanko julkishallinnossa toimivia ammattitulkkeja varten luoda sääntelyjärjestelmä, lainsäädäntö ja rekisteri, joka kokoaa asioimistulkit yhteen paikkaan.
• Oikeustulkkien ja asioimistulkkien rekisterimaksujen kohtuullisuus on taattava. Rekisterimaksuja on laskettava seuraavan kerran lakia päivitettäessä.
• Tulkkien osaaminen oman alansa osaajina ja kehittäjinä tulee tunnistaa. Tulkkeja ja muita kielen ammattilaisia osallistetaan tekoälytyökalujen käyttöön ja kehittämiseen niissä yhteyksissä, joissa tekoäly voi parantaa ihmisten kielellisiä oikeuksia ja edellytyksiä. Tekoälyn tuomista hyödyistä huolimatta kielialan ammattilaisia tullaan tarvitsemaan myös jatkossa, ja monikielisissä yhteyksissä on aina tilannekohtaisesti ratkaistava, milloin ehkä riittää turvautuminen koneelliseen toimintaan ja milloin tarvitaan välittäjäksi inhimillinen asiantuntijatoimija. On tärkeää, että tulkkien erityisosaaminen tunnustetaan ja että sitä hyödynnetään tarkoituksenmukaisesti ja vastuullisesti myös teknologiakehityksen ja alustatalouden aikakaudella.

Auktorisoidut kääntäjät toimivat yhteiskunnan kannalta tärkeissä tehtävissä ja kääntävät lainsäädännönkin edellyttämää materiaalia kansainväliseen asiakirjaliikenteeseen yritysmaailman ja yksityishenkilöiden tarpeisiin.

Ehdotamme seuraavia toimia:

• Hyödynnetään auktorisoitujen kääntäjien tutkintojärjestelmää vahvemmin viranomaistoiminnassa, rohkaistaan viranomaisia antamaan virallisia asiakirjoja kotimaisilla kielillä ja lisätään näin kotimaan verotuloja. Tämä tukee myös Suomessa ja kotimaisten kielten parissa tehtävää työtä.
• Kehitetään mahdollisuutta sähköiseen allekirjoitukseen auktorisoiduille kääntäjille.
• Tunnistetaan auktorisoiduista kääntäjistä annetun lain päivitystarve.
• Rohkaistaan useampia auktorisoituja kääntäjiä yritystoiminnan pariin ja taataan auktorisoitujen kääntäjien tutkinto- ja rekisterimaksujen kohtuullisuus. Rekisterimaksuja kohtuullistetaan seuraavan kerran lakia ja asetusta päivitettäessä.

Lukutaidon tasoa koko maassa on mahdollista nostaa lukemista edistämällä ja tekijöiden asemaa tukemalla sekä tukemalla kirjallisuuden harrastamista. Lukeminen edistää kotimaisten kielten oppimista ja monikielisyyttä työpaikoilla sekä koulutusjärjestelmässä. Suomen kieli kannattelee suomalaista kulttuuria, jonka elinvoimasta ja uudistumisesta voivat huolehtia ainoastaan suomen kielen käyttäjät. Lukemisen edistämiseksi ja kirjallisuuden tekijöiden aseman tukemiseksi on keskeistä, että kirjastojen määrärahat turvataan.

Ehdotamme seuraavia toimia:

• Luodaan mahdollisuus käyttää virkistys- ja kulttuuriseteleitä kirjojen ostamiseen.
• Lasketaan kirjallisuuden ja kirjastokäytön korvausten arvonlisäverokantaa.
• Turvataan kirjastojen määrärahat (mm. ostotuki aineistohankintaan, vähälevikkisen kirjallisuuden rahoitus).
• Varmistetaan kotimaisilla kielillä julkaistun kirjallisuuden tulevaisuus Suomessa vaalimalla kääntäjien työtä. Turvataan kääntäjien ja tulkkien työn edellytykset, jotta kotimaisten kielten asema ja arvostus nousevat.

Kulttuuripalveluiden turvaaminen on yhteiskunnan kannalta kriittinen tehtävä ja osa henkistä kriisinkestävyyttä, sillä kulttuuri rakentaa kansakunnan muistia, kansallista identiteettiä ja yhteisöllisyyttä. Taiteen ja kulttuurin osuuteen valtion talousarviosta eli taiteilijoiden työskentelyn turvaamiseen on kohdistettava enemmän varoja. Suomessa julkaistavalle kirjallisuudelle ja kirjallisuuden kääntäjille on osoitettava lisää tukea. Kun tuetaan kirjallisuutta, kirjallisuus- ja kulttuurialan työn laatu säilyy ja ala säilyy elinvoimaisena.