Kirjallisuuden kääntäjien jaosto pyrkii vaikuttamaan sopivilla yhteistyöfoorumeilla kirjallisuudenkääntäjien aseman parantamiseen. Jaosto seuraa Taide- ja kulttuuriviraston sekä opetus- ja kulttuuriministeriön työtä taiteilijoiden ja luovan työn tekijöiden apurahajärjestelmän kehittämiseksi sekä muutosten ja muutosehdotusten vaikutusta suomentajien ja kirjallisuuden kääntäjien työhön.
Jaosto seuraa tekijänoikeuslainsäädännön kehitystä ja pyrkii vaikuttamaan siihen yhteistyössä strategisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Digitaalisten kirjaformaattien yleistyminen on lisäksi muuttanut kirja-alan toimintaympäristöä. Pyrimme yhteistyössä Sanaston kanssa parantamaan lainauskorvausmäärärahan tasoa sekä varmistamaan, että tekijät saavat lainauskorvausta formaatista ja lainaustavasta riippumatta. Ajankohtaisia tavoitteita ovat esimerkiksi korkeakoulukirjastojen verkkokirjahyllyjen ja valtion saavutettavuuskirjasto Celian lainojen saaminen korvauksen piiriin.
Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto kokoaa käännöskirjallisuuden sopimus- ja palkkiokäytännöistä tietoa, jota kääntäjät voivat käyttää neuvotteluidensa tukena käännössopimuksia solmiessaan. SKTL edistää hyviä käytäntöjä kustantamojen ja kääntäjien välillä. SKTL pyrkii edistämään DSM-tekijänoikeusdirektiivin (EU 2019/790) mukaisia tavoitteita ja parantamaan kääntäjien oikeuksia. SKTL on myös julkaissut kääntäjien ja kustantajien hyödynnettäväksi kirjallisuuskäännösten mallisopimuksia.
Jaosto tekee suomentamista näkyväksi jakamalla ansiokkaista suomennoksista Mikael Agricola- ja J. A. Hollon palkinnot vuosittain. SKTL rahoittaa myös käännetyn lastenkirjallisuuden Aarresaari-palkintoa, jonka jakaa IBBY Finland.
Jaosto seuraa muutoksia kirjallisuuden kääntämisen alalla, suomentajien ja muidenkin kirjallisuuden kääntäjien työssä. Jaosto kouluttaa niin apurahalla, freelancereina kuin yrittäjinäkin toimivia kääntäjiä ja tiedottaa elinkeinonharjoittamiseen liittyvistä asioista. Koulutustarjontaan kuuluu muun muassa ammattitaitoa ylläpitävää koulutusta, tietoa apurahoista, tekijänoikeuksista sekä virkistystä työnteon lomaan.
Liiton edustajat taide- ja kulttuurialan yhteistyöelimiin nimitetään pääsääntöisesti kirjallisuuden kääntäjien jaoston asiantuntijajäsenistä.
Kirjallisuuden kääntäjien jaoston keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat:
- kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanasto
- Taide- ja kulttuurivirasto (ent. Taike): taide- ja kulttuurineuvosto, asiantuntijapankki ja arviointipaneelit sekä kirjailija-kääntäjäapurahalautakunta (ns. kirjastoapurahalautakunta)
- Forum Artis ry
- Tekijäfoorumi
- Kirjallisuudenkääntäjien pohjoismainen verkosto (Nordiskt nätverk för litterära översättare, Norne)
- Pohjoismainen kirjailija- ja kääntäjäneuvosto, (Nordisk forfatter- og oversetterråd, NFOR)
- Itämeren kirjailija- ja kääntäjäkeskus (Baltic Centre for Writers and Translators, BCWT) ja Itämeren kirjailija- ja kääntäjäneuvosto (Baltic Writers Council, BWC)
- Euroopan kirjallisuudenkääntäjien yhdistysten neuvosto (Conseil Européen des Associations de Traducteurs Littéraires, CEATL)
Jaostolla on kolme tärkeintä perusviestiä:
1. Asiatekstikäännösten laadun varmistaminen laaja-alaisesti
Asiatekstinkääntäjien jaostolle on erityisen tärkeää kielellisesti mahdollisimman laadukkaan ja tekstien käyttäjien tietotarpeita asianmukaisesti palvelevan monikielisen kirjallisen viestinnän edistäminen – onhan kansalaisten arki tulvillaan mitä erilaisimpia asiatekstien käännöksiä. Tämä koskee niin käännöksiä Suomen kotimaisille kielille kuin muille kielille, joilla maassamme yhä useammin viestitään käytännön tilanteissa muun muassa maahanmuuton lisääntymisen seurauksena. Asiatekstien käännökset muovaavat kansalaisten kielitajua, ja niiden merkitys jopa kasvaa, kun kirjallisuuden lukeminen vähenee. Asiatekstinkääntäjien kääntämät tekstilajit kattavat laajasti koko yhteiskunnan kirjon ja ovat merkittävässä roolissa myös esimerkiksi liiketoiminnan tukemisessa ja kansainvälisissä yhteyksissä.
Jaosto pyrkii eri yhteyksissä jakamaan tietoutta ammattimaisten kääntäjien käyttämisen eduista monikielisen viestinnän asiantuntijoina ja tuomaan esiin sen, kuinka tavattoman laaja asiatekstikääntämisen kirjo on niin aihepiirien, viestintäkontekstien kuin kieliyhdistelmien suhteen. Tarkoituksena on myös lisätä asiatekstinkääntäjien työn tunnettuutta muiden ammattikuntien keskuudessa, jotta heidän erityisosaamisensa nivoutuisi tiiviimmin kaikkeen yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen toimintaan. Yhtenä keinona ammattikunnan näkyvyyden parantamiseksi on osallistuminen muiden toimialojen messuihin ja tilaisuuksiin, jotta kääntäjäkunta ei umpioituisi omaksi ammatilliseksi saarekkeekseen.
2. Asiatekstinkääntäjien ammatillisen aseman kohentaminen ja täydennyskoulutus
Alalla työskenteleville kääntäjille on voitava taata sekä sellainen ansiotaso että sellaiset sopimusehdot ja työskentelyolosuhteet, että kääntäjän työn ammattimainen harjoittaminen on paitsi mahdollinen myös houkutteleva vaihtoehto ammatissa jo toimiville ja sitä harkitseville.
Jaosto haluaa edistää asiatekstinkääntäjien ammattitaidon jatkuvaa ylläpitoa ja kehittämistä. Kääntäjien on pysyttävä nykyisten ja tulevien käännösapuneuvojen kehityksen tasalla ja laajennettava osaamistaan uusiin työn tekemisen muotoihin (esim. konekääntäminen, jälkieditointi ja joukkoistaminen). Koska yhä useampi asiatekstinkääntäjä toimii alalla (yksin)yrittäjänä, heidän yrittäjyystaitojensa kohentaminen on tärkeä painopistealue muun muassa käännösten toimitusketjujen rajun globaalistumisen vuoksi. Jaosto tarjoaa jäsenille ammattitaitoa ja yritystaitoja vahvistavia koulutuksia.
Asiatekstinkääntäjä on myös kieliteknologian ammattilainen, joka osaa parhaiten valita asiakkaan tarpeeseen sopivat apuvälineet. Tätä viestiä välittämällä jaosto pyrkii omalta osaltaan kääntämään kehityksen suuntaa pois sellaisesta toimintamallista, jossa käännöksen tarvitsija tekee käännöksen ensin konekääntimellä tai kielimallilla ja pyytää kääntäjältä vain nopeaa tarkistusta. Tällainen toimintamalli vaarantaa käännösten laadun ja verottaa työn mielekkyyttä ja arvostusta.
Jaosto tarjoaa myös vertaistukea ja verkostoitumismahdollisuuksia asiatekstinkääntäjille. Tämä voi olla erityisen tärkeää niille kääntäjille, jotka toimivat yksinyrittäjinä. Kollegatapaamisissa asiatekstinkääntäjät voivat saada tietoa alan hyvistä käytänteistä ja verkostoituminen saattaa johtaa esimerkiksi uusiin työmahdollisuuksiin.
3. Alan kehityksen seuranta
Auktorisoitujen kääntäjien käyttäminen viranomaisten asiakirjojen kääntämisessä on avainasemassa kansalaisten oikeusturvan varmistamisessa. Jaosto seuraa alan kehitystä ja ottaa tarvittaessa kantaa epäkohtiin. Myös asiatekstinkääntäjät ovat kieliammattilaisina ratkaisevassa asemassa muun muassa julkisten sähköisten palveluiden käytettävyyden varmistamisessa. Jaosto seuraa digitaalisten palvelujen käyttöönottoa kielen ja viestinnän näkökulmasta. Jaosto seuraa myös käännöskilpailutuksia ja ottaa kantaa niihin.
Asiatekstinkääntäjien jaoston keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat:
- Auktorisoitujen kääntäjien tutkintolautakunta (Opetushallitus)
- Valtioneuvoston kanslian käännös- ja kielitoimiala
- Kotimaisten kielten keskus Kotus (erityisesti suomen kielen lautakunta)
- Sanastokeskus ry
- Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto
- englannin kielentarkastajien, toimittajien ja kääntäjien yhdistys Nordic Editors and Translators (NEaT)
- Muut käännösalan ja lähialojen järjestöt
Av-kääntäjän ammatti on monikielisen viestinnän piiriin kuuluva asiantuntija-ammatti. Av-kääntäjien jaosto kokoaa yhteen ammattimaiset av-kääntäjät – niin aikapalkkaiset, työsuhteiset freelancerit kuin yksin- ja pienyrittäjät – ja pyrkii vaikuttamaan av-kääntäjien asemaan sekä tukemaan av-kääntäjinä toimivien ammatti-identiteettiä. Jaosto valvoo jäsenistönsä etuja monin eri tavoin. Jaosto seuraa alan kehitystä ja tiedottaa siitä jäsenilleen sekä järjestää koulutusta ja erilaisia tapaamisia. Jaostolla on laajaa yhteistyötä alan toimijoiden kanssa niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.
Jaosto järjestää verkostoitumisiltoja, joissa tavataan kollegoja, tutustutaan uusiin ihmisiin ja puhutaan työhön ja jaoston toimintaan liittyvistä ajankohtaisista asioista. Jaosto järjestää myös koulutustilaisuuksia, joissa perehdytään tarkemmin erityisalojen termistöön tai kielioppiasioihin. Viime vuosina koulutusaiheita ovat olleet mm. klassisen musiikin sanasto ja emojien käyttö. Jaosto myös seuraa alan työolojen kehitystä esimerkiksi osallistumalla palkkio- ja työtyyppikyselyjen laatimiseen. Tällä hetkellä jaosto seuraa erityisen aktiivisesti tekoälyn käyttöä av-käännöksissä ja pohtii esimerkiksi tekoälykäännösten jälkimuokkauksen tekijäkynnykseen liittyviä kriteerejä.
Tekijänoikeuksia valvotaan kiinteillä yhteyksillä tekijänoikeusjärjestö Kopiostoon. Kansainvälistä yhteistyötä tehdään etenkin pohjoismaisten kollegojen sekä AV-kääntäjien eurooppalaisen järjestön AVTEn kanssa kansainvälisissä kääntäjäkonferensseissa ympäri maailmaa.
AV-jaoston keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat:
- AVTE (AV-kääntäjien eurooppalainen järjestö)
- Kopiosto ja sen av-jaosto
- Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK
- Yleisradio Oy sekä av-alan työehtosopimukseen sitoutuneet alalla toimivat yritykset
- Muut käännösalan ja sen lähialojen yhdistykset ja järjestöt
Tulkin ammatti on asiantuntija-ammatti, johon pätevöidytään asioimistulkkaus-, konferenssitulkkaus- tai oikeustulkkauskoulutusten kautta. Koulutuksessa hankittujen valmiuksien ja muodollisen pätevyyden lisäksi tulkilla on tarvittava kielitaito ja muita tulkin työn kannalta ratkaisevia valmiuksia, kuten nopea päättelykyky, erinomaiset tiedonhankintataidot, stressinsietokyky ja jatkuva halu oppia uutta. Tulkkijaosto tarjoaa sekä uraansa aloitteleville että kokeneille tulkeille ammatillisen yhteisön, joka edistää ammattimaista tulkkausta, osallistuu alan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja tarjoaa koulutusta jäsenistölleen.
Tulkkausmarkkinoiden pirstaloituminen, alustatalous, tekoälyjen käyttö ja kilpailutusten vaikutus ammattitulkkien työllistymiseen ovat haasteita, joiden ratkaisemiseen tarvitaan laajoja yhteiskunnallisia toimia. Liiton kautta voimme levittää tietoa ja vaikuttaa valtionhallintoon, jotta ammattitulkeilla olisi jatkossakin tarvittavat työn edellytykset ammatissaan toimimiseen.
Tulkkijaosto seuraa aktiivisesti teknologia-avusteisen tulkkauksen kehitystä. Tekoälyn tuomista hyödyistä huolimatta kielialan ammattilaisia tullaan tarvitsemaan myös jatkossa, ja monikielisissä yhteyksissä tarvitaan tilannekohtaista tietoa, milloin mahdollisesti riittää turvautuminen koneelliseen toimintaan ja milloin tarvitaan välittäjäksi inhimillinen asiantuntijatoimija. Epävakaassa maailmantilanteessa kielialan ammattilaisten osaaminen voi muodostua ratkaisevaksi yhteiskunnan häiriötilanteissa.
Tulkkijaosto pyrkii vahvistamaan tulkkien ammatti-identiteettiä ja työn tekemisen edellytyksiä tarjoamalla kollegiaalista tukea, neuvontaa ja mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen sekä laatimalla alaa koskevia lausuntoja.
On tärkeää, että kielialan ammattilaisten osaaminen tunnustetaan ja että heidän osaamistaan hyödynnetään tarkoituksenmukaisesti ja vastuullisesti myös teknologiakehityksen ja alustatalouden aikakaudella.
Tulkkijaoston keskeisiä yhteistyötahoja ovat:
- muiden Pohjoismaiden sisarjärjestöt
- Oikeustulkkirekisterilautakunta (Opetushallitus)
- Tulkkauksen työelämätoimikunta (Opetushallitus)
- Eurooppalainen oikeustulkkien ja oikeudellisten kääntäjien järjestö EULITA
Opettajien ja tutkijoiden jaosto eli viides jaosto kokoaa yhteen eri yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa toimivia kääntämisen ja tulkkauksen opettajia, tutkijoita ja tohtorikoulutettavia ja tarjoaa heille opetus- ja tieteenalaa yhdistävän kohtaamispaikan. Jaoston tavoitteena on saada heidän äänensä kuulumaan nykyistä paremmin yhteiskunnassa esimerkiksi osallistumalla liiton kannanottoihin ja lausuntoihin.
Suomen kääntäjien ja tulkkien liitossa opettajien ja tutkijoiden jaostolla on mahdollisuus olla avoimessa vuorovaikutuksessa ammattikääntäjien ja -tulkkien kanssa. Jaoston jäsenet voivat hyödyntää alan toimijoiden kokemusta ja osaamista esimerkiksi opetuksessa ja harjoittelupaikkojen ohjauksessa. Toimijat voivat puolestaan hyötyä alan tutkimustiedosta, joka yhteistyön kautta välittyy käytännön kentälle. Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen vuosittainen symposiumi KäTu on keskeinen yhteydenpidon väline. KäTu-symposiumi kokoaa yhteen tutkijat, opettajat, muut alan ammattilaiset ja opiskelijat.
Jaosto julkaisee verkossa Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen aikakauslehti Mikaelia, joka on kansainvälisestikin arvostettu, vertaisarvioitu open access ‑aikakauslehti.
Jaosto julkaisee myös Käännetään rautalangasta -podcastia, joka tarjoaa yleistajuista tietoa käännöstieteestä ja kääntämiseen ja tulkkaukseen liittyvistä aiheista suuremmalle yleisölle ja tuo siten näkyvyyttä käännös- ja tulkkausalalle.
Jaoston tehtävät voi tiivistää kolmeen tasoon:
1) jaostotasolla: tarjota jäsenille keskustelu- ja verkostoitumisfoorumi, jolla he voivat yhdessä seurata, tukea ja kehittää alan perus- ja jatkotutkinto-opetusta ja tutkimusta
2) liittotasolla: osallistua opetus- ja tutkimusasiantuntijuudellaan liitolle ja sen jäsenistölle tärkeiden tavoitteiden ja arvojen edistämiseen
3) yhteiskuntatasolla: pitää yhteyttä liiton ulkopuolisiin tahoihin ja siten lisätä käännös- ja tulkkaustieteellisen opetuksen ja tutkimuksen yhteiskunnallista näkyvyyttä ja vaikuttavuutta.