TV-kääntäjien jaosto
Vuonna 1974 perustettiin TV-kääntäjien, nykyään Av-kääntäjien jaosto. Tämän jaoston toiminnassa tekniikan kehitys näkyy erityisesti, sillä kääntäjien tekijänoikeuksista ja -palkkiosta on jouduttu neuvottelemaan jokaisen teknisen edistysaskelen tullen. Niin kaapelitelevision synty kuin videovuokrauksen yleistyminen 1980-luvun alkupuolella ja suoratoistopalveluiden yhä kasvava käyttö ovat lisänneet av-kääntämisen tarvetta, mikä valitettavasti ei ole näkynyt eikä näy kääntäjien kasvaneena tulotasona.
III jaoston toimintaa ovat koko sen toiminnan ajan leimanneet ankarat neuvottelut alan toimeksiantajien kanssa työehtojen ja palkkauksen saattamiseksi oikeudenmukaisiksi. Myös työolosuhteista on jouduttu neuvottelemaan ja suorastaan käymään työtaistelua, sillä av-kääntäminen ei onnistu avokonttorissa. Alusta asti jaostossa on myös mm. arvioitu elokuvakäännöksiä, kouluttauduttu ja pidetty hauskaa ja yhdessä.
III jaosto on vuodesta 2012 jakanut Repla-palkintoa, joka myönnetään ansioituneelle av-kääntäjälle tai av-kääntämistä edistäneelle henkilölle tai taholle.
IV jaosto syntyy
12.2.1975 perustettiin Tulkkijaosto, jonka toimintaa on alusta asti leimannut täydennyskoulutuksen ja tiedon jakaminen. Jo ensimmäisessä jaoston kokouksessa esiteltiin kongressitulkin työtä ja Hanasaaren tulkkaustoimintaa. Dipolissa järjestettävät simultaanitulkkausharjoitukset olivat pitkään tärkeä osa tulkkijaoston täydennyskoulutusta.
Jaoston ensimmäisiä konkreettisia tehtäviä olivat tulkkitehtävän sopimuskaavake peruutusmaksupykälin sekä uusi tulkkiluettelo jakelulistallaan mm. lähetystöt, ministeriöt ja matkatoimistot. Tässä näkyy myös yhteiskunnallinen tilaus, sillä Suomessa järjestettiin tuolloin suuria kansainvälisiä kongresseja ja tarve tulkkien löytämiseen oli suuri.
Kirjallisen sopimisen korostaminen, oikeudenmukainen palkkionmaksu ja ammattimaisesti toimivien tulkkien saavutettavuuden parantaminen olivat tärkeitä jaoston perustamisen aikaan ja ovat sitä yhä. Samoin jatkuu tulkkien täydennyskoulutus. Myös tulkin työtehtävien ymmärrettävyyden eteen tehtiin työtä alusta asti; tuolloin yleisöllä oli mm. vaikeuksia ymmärtää, mikä on tulkin ja oppaan välinen ero.
IV jaosto on vuodesta 2002 lähtien jakanut Uljas Attila -palkintoa, joka myönnetään henkilölle tai yhteisölle, joka on edistänyt tulkkausta tai tulkkien asemaa yhteiskunnassa.
Opettajien ja tutkijoiden jaosto
V jaoston järjestäytymiskokous pidettiin 14.5.1988 Turussa. Siinä määritettiin jaoston tavoitteiksi mm. alaa koskevan tieteellisen tiedon kokoaminen ja siitä tiedottaminen, osallistuminen liiton koulutuksen suunnitteluun ja järjestämiseen, Kääntämisen päivien järjestäminen, mahdollisen vuosittaisen vapaamuotoisen symposiumin järjestäminen sekä osallistuminen liiton kansainväliseen toimintaan.
Kääntämisen päivästä kehittyi Kansainvälinen kääntäjienpäivä, KäPä, jonka SKTL nykyään järjestää yhteistyössä Kieliasiantuntijoiden kanssa ja jolla juhlistetaan YK:n virallista kansainvälistä kääntäjien päivää, jota vietetään 30. syyskuuta. KäPä järjestetään vuosittain joko Helsingissä, Tampereella tai Turussa.
Jo perustamisasiakirjassa mainitusta symposiumista taas kehittyi edelleen vuosittain järjestettävä Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposium, KäTu. Symposium on merkittävä tapahtuma, jossa myös kääntäjinä ja tulkkeina toimivilla on mahdollisuus tutustua alan tuoreeseen tutkimukseen. Ensimmäinen KäTu järjestettiin Vaasassa vuonna 2002. Symposiumilla on oma, vuodesta 2007 ilmestynyt vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita julkaiseva elektroninen julkaisu MikaEl, joka vuonna 2025 siirtyi journal.fi-alustalle.
V jaosto on vuodesta 2016 jakanut Tiedon helmi -palkintoa, joka myönnetään joka toinen vuosi kääntämisen tai tulkkauksen opettamisen ja joka toinen vuosi alan tutkimuksen saralla ansioituneelle henkilölle tai yhteisölle.
Paikallisosastojen lyhyt historia
Paikallisosastot Tampereelle, Turkuun ja Vaasaan perustettiin 1970-luvun puolimaissa paikkakunnille, joilla oli kääntämisen yliopisto-opetusta. Paikallisosastot ovat syntyhetkestään lähtien järjestäneet sekä ammatillisia aiheita käsitteleviä tapahtumia että virkistäytymismahdollisuuksia jäsenistölleen, ja niiden ansiosta Helsingissä kotipaikkaansa pitävän yhdistyksen toiminta on tullut huomattavasti saavutettavammaksi eripuolilta Suomea. Paikallisosastoilla on ollut alusta asti iso merkitys myös linkkinä yliopistojen kääntämisen opetuksen ja yhdistyksen välillä.
Benelux-maiden (toiminnassa 1996–2004) paikallisosasto taas perustui EU-kääntäjien ja -tulkkien suureen määrään. Sen kokoukset pidettiin useimmiten Brysselissä, mutta satunnaisesti se kokoontui myös Luxemburgissa. Paikallisosaston keskeisimmät tehtävät sitä perustettaessa olivat yhteistyön tekeminen etenkin käsitteiden ja terminologian vakiinnuttamiseksi sekä hauskan pitäminen yhdessä.