« takaisin Tulosta

Sivun sijainti: Etusivu » Kääntäminen ja tulkkaus » Auktorisoitu kääntäminen » Auktorisoidun kääntäjän ohjeet » 6 KÄÄNTÄJÄN HUOMAUTUKSET

6 KÄÄNTÄJÄN HUOMAUTUKSET

 

Eräissä tapauksissa käännöstä on välttämätöntä täydentää huomautuksilla. Välttämättömiksi katsottavien huomautusten tarkoitus on estää tai vaikeuttaa asiakirjojen pesua, täsmentää käännösprosessiin liittyviä vastuita ja menettelyjä sekä suojata kääntäjää hänen ammattitaitoonsa kohdistuvilta epäilyiltä.

Huomautuksessa asia on esitettävä selkeästi niin, että vastaanottaja ymmärtää huomautuksen tarpeellisuuden, mutta ylimääräisesti huomautusta ei pidä laventaa. Usein riittää, että kääntäjä dokumentoi huomautuksessa havaintonsa. Päätelmät voi jättää käännöksen vastaanottajan tehtäväksi.

Kääntäjän on välttämätöntä tehdä huomautus ainakin silloin, jos

  1. asiakirjassa on sen luotettavuutta heikentäviä seikkoja
  2. jotain kohtaa ei voida kääntää tai
  3. asiakirjassa on kieltä, jota kääntäjä ei ole auktorisoitu kääntämään.

 

6.1 Asiakirjan luotettavuutta heikentävät seikat

Asiakirjan luotettavuutta voi olla syytä epäillä, jos

  • siinä esiintyy raaputuksia, yliviivauksia tai poikkeavalla kirjasintyypillä tai käsin tehtyjä merkintöjä, jotka voivat vaikuttaa tekstin tulkintaan
  • siitä puuttuu sellaisia osia (esim. allekirjoitus), joiden kääntäjä normaalisti tietää tai odottaa sisältyvän kyseiseen asiakirjaan
  • siinä esiintyy lähdekulttuurin konventioista poikkeavaa tyyliä (sananvalinnat, lauserakenteet, fraseologia)
  • siinä on kirjoitusvirheitä, joiden määrä tai laatu herättää huomiota.

 

Tällaisista havainnoista laaditaan huomautus. Jos esimerkiksi kirjoitusvirheitä on runsaasti, ei kaikkia tarvitse luetella huomautuksessa, vaan muutama esimerkki riittää. Tyylin poikkeavuutta ja virheiden runsautta/laatua arvioidessaan kääntäjän on tarkoin otettava huomioon oman kokemuksensa ja ammattitaitonsa kattavuus ja vältettävä liian pitkälle meneviä tulkintoja (ks. myös alaluku 5.8. Lähdeasiakirjan virheet ja puutteet). Mahdollisten huomautusten on oltava mahdollisimman neutraaleja, objektiivisia ja asiallisia.

 

6.2 Kohdat, joita ei voida kääntää

Lähdeasiakirjassa saattaa esiintyä

  • mustattuja/yliviivattuja/muuten lukukelvottomia kohtia
  • lyhenteitä, joiden merkitystä kääntäjä ei kykene selvittämään
  • kieliasultaan kehnoja tai muuten vaikeatulkintaisia kohtia.

Jos kääntäjä ei pysty kääntämään jotain tekstikohtaa, se jätetään käännökseen samaan muotoon, jossa se on lähdeasiakirjassa, tai sen kohdalle merkitään esimerkiksi [tahra] tai [epäselvää tekstiä]. Tällaisista kohdista tehdään huomautus. Jos kyseessä on esimerkiksi kehno kieliasu, kääntäjä voi huomautuksessa mainita yksittäisten sanojen merkityksen tai esittää mahdollisen tulkinnan.

6.3 Kieli, jonka kääntämiseen kääntäjää ei ole auktorisoitu

Jos lähdeasiakirjassa esiintyy kieltä, jonka kääntämiseen kääntäjää ei ole auktorisoitu, tällaiset tekstikohdat siirretään käännökseen sellaisinaan. Jos ne on kirjoitettu muil­la kuin latinalaisilla aakkosilla, siirtämisen sijasta niiden kohdalle käännökseen voi kirjoittaa esimerkiksi: ”[kaksi riviä arabiankielistä tekstiä]” tai ”[kaksi riviä kääntäjälle tun­te­mattomalla kielellä kirjoitettua tekstiä]”. Huo­mau­tuk­ses­sa ilmoitetaan, että kään­täjällä ei ole oikeutta kääntää näitä teks­tikohtia. Jos hän osaa kyseistä kieltä, hän voi kääntää kohdan huo­mau­tuk­seen, mutta silloin on mainittava, että käännöksen kyseinen kohta ei ole laillisesti pätevä. (Ks. alakohta 4.1. Käännöksen nimeäminen)

Monikielisiä lomakkeita käännettäessä voidaan ”ylimääräiset” kielet jättää käännöksestä pois. Huomautuksessa ilmoitetaan, että lomakkeessa on samansisältöiset vakiotekstit usealla eri kielellä, mutta käännös perustuu esimerkiksi suomenkieliseen tekstiin ja muut kielet on jätetty huomiotta.

Monikielinen esteettömyystodistuslomake

 

6.4 Harkinnanvaraiset huomautukset

Välttämättömiksi katsottavien huomautusten lisäksi kääntäjä voi harkintansa mukaan liittää käännökseen huomautuksia, joilla hän selventää esimerkiksi kohdekulttuurissa tai ‑yhteiskunnassa outoja ilmiöitä tai käytäntöjä. Harkinnanvaraisten huomautusten määrää ja laajuutta on harkittava tarkkaan. Käännöksen vastaanottaja saattaa tuntea asiaan liittyvät ilmiöt eikä tarvitse lisäselityksiä. On myös pohdittava, kuinka keskeisesti mahdollisen huomautuksen sisältö liittyy asiakirjan käyttötarkoitukseen. Tällaisiin huomautuksiin voi myös liittää www-osoitteen tai muun lähdeviitteen, josta kääntäjä on varmistanut tietonsa.

Jos käännös on otteittainen, se on mainittava käännöksen otsikossa ja kääntäjän vahvistuksessa. Huomautuksessa otteiden valinnasta annetaan yksityiskohtaiset tiedot. Ks. alaluku 2.3.

6.5 Huomautusten merkitseminen

Huomautukset voidaan sijoittaa esimerkiksi käännösasiakirjaan ennen kääntäjän vahvistusta. Ne on hyvä numeroida. Jos osa huomautuksista koskee koko tekstiä ja osa taas viittaa yksittäisiin kohtiin, yleiset huomautukset on hyvä merkitä ensin. Yksittäi­siin tekstikohtiin viit­taavat huomautukset on laadittava niin, että tarkoitettu kohta käy ilmi (esim. ”Sana XX lähdeasiakirjan toisen sivun 1. kappaleen 2. rivillä…”). Tällaisten huomautusten kohdalle voi varsinaiseen käännökseen myös tehdä merkinnän [KH1] jne., jolloin itse huomautuksen kohdentamiseksi riittää pelkkä numero.

 

 

 

 


14.7.2024 klo 04:22:13