« takaisin Tulosta

Sivun sijainti: Etusivu » Kääntäminen ja tulkkaus » Auktorisoitu kääntäminen » Auktorisoidun kääntäjän ohjeet » 5 YKSITTÄISIÄ OHJEITA

5 YKSITTÄISIÄ OHJEITA

 

Laillisesti pätevän käännöksen tulee noudattaa alkuperäisen asiakirjan muotoa ja välittää sen sisältö mahdollisimman tarkasti. Alaluvussa 1.5 esitettiin auktorisoidun kääntäjän työn perusperiaatteet ja mainittiin muun muassa, ettei auktorisoitu kääntäjä pyri kotouttamaan käännöstä. Tässä esitettyjen yksittäisten ohjeiden tarkoituksena on selkeyttää käännettäessä esiin tulevia valintoja ja auttaa perusteltujen ja johdonmukaisten ratkaisujen tekemisessä. Auktorisoidun kääntäjän on kuitenkin aina käytettävä tapauskohtaista harkintaa. Viime kädessä käännöksen vahvistanut kääntäjä on itse vastuussa tekemistään ratkaisuista.

Luvussa 6 Kääntäjän huomautukset ohjeistetaan välttämättömien ja harkinnanvaraisten huomautusten tekemisessä.

5.1 Henkilönnimet ja paikannimet

Henkilöiden nimet ja maantieteelliset nimet translitteroidaan tarvittaessa. Jos paikannimellä on vakiintunut kohdekielinen vastine, käytetään sitä.

Esim. Paris > Pariisi, Rheinland > Reininmaa, Tukholma > Stockholm/Stoccolma/Estocolmo).

5.2 Tutkintonimikkeet ja oppiarvot

Varsinkin tutkintojen ja ammattipätevyyden tunnustamista koskevissa menettelyissä tutkintonimikkeet jätetään käännökseen sellaisinaan alkuperäiskielellä ja tarvittaessa translitteroituina (esim. licence en droit tai bakalavr). Kääntäjä voi lisätä selittävän käännöksen nimikkeen perään sulkuihin tai erilliseen kääntäjän huomautukseen, jos katsoo sen aiheelliseksi. Suomeen päin käännettäessä tulisi kuitenkin pääsääntöisesti välttää Suomen koulutusjärjestelmään viittaavia termejä (kandidaatti, maisteri, alempi/ylempi korkeakoulututkinto, ammattikorkeakoulututkinto, ylioppilastutkinto jne.), koska vastaavuuden toteaminen on viranomaisen tehtävä.

Mahdollisen ammattinimikkeen voi kääntää (esim. maantiedon opettaja tai sosiaalityöntekijä).

5.3 Oppilaitosten nimet

Oppilaitoksen nimi jätetään käännökseen alkuperäiskielellä ja tarvittaessa translitteroituna.  Tämä sääntö soveltuu usein käytettäväksi esimerkiksi silloin kun on kyse vaikkapa yhdestä kaupungista, jossa on useita yliopistoja tai vastaavia oppilaitoksia, esim. Université Paris-Diderot eli Université Paris VII.

Kääntäjä voi harkintansa mukaan lisätä kohdekielisen käännöksen tai selityksen nimen perään sulkuihin tai erilliseen kääntäjän huomautukseen. Jos on olemassa vakiintunut kohdekielinen nimi, sitä voidaan käyttää lähdekielisen nimen perässä suluissa tai harkinnan mukaan myös sellaisenaan ilman lähdekielistä nimeä.

Joissain tapauksissa käännösasiakirjan vastaanottava viranomainen saattaa pitää hyvänä käytäntönä sitä, että sekä alkukielinen nimi, translitteroitu nimi ja kohdekielinen käännös käyvät ilmi käännösasiakirjasta, esimerkiksi venäjänkielisten oppilaitosten nimien ollessa kyseessä. Joissain tapauksissa taas oppilaitosten nimet voi kuitenkin olla tarkoituksenmukaisempaa kääntää; esimerkiksi silloin, kun nimi ei ole erisnimi, vaan muodostettu esimerkiksi kaupunginosan nimestä ja järjestysluvusta.

5.4 Viranomaisten, tuomioistuinten, virastojen ym. nimet

Nimi jätetään käännökseen alkuperäiskielellä ja tarvittaessa translitteroituna. Kääntäjä voi harkintansa mukaan lisätä kohdekielisen käännöksen tai selityksen nimen perään sulkuihin tai erilliseen kääntäjän huomautukseen. Jos nimelle on vakiintunut kohdekielinen nimi, sitä voidaan käyttää lähdekielisen nimen perässä suluissa (esim. Opetushallitus (Finnish National Agency for Education)) tai harkinnan mukaan myös sellaisenaan ilman lähdekielistä nimeä (pelkkä Finnish National Agency for Education).

5.5 Lyhenteet

Vakiintuneita lyhenteitä, kuten kansainvälisten järjestöjen lyhenteitä (YK, EU jne.), käytetään suomen kieleen vakiintuneessa muodossaan. Muut tekstissä esiintyvät lyhenteet kirjoitetaan auki ja käännetään. Ellei kääntäjä pysty kohtuullisella vaivannäöllä selvittämään lyhennettä, se jätetään alkuperäiseen muotoon ja asiasta mainitaan huomautuksessa.

5.6 Luvut ja päivämäärät, puhelinnumerot ja osoitteet

Päivämäärien ja kellonaikojen merkitsemisessä noudatetaan kohdekielen käytäntöä (esim. ”Sept. 14, 2018” merkittäisiin suomennoksessa ”14.9.2018” tai ”14. syyskuuta 2018”).

Mikäli lähdeasiakirjassa päivämäärä on merkitty vieraan ajanlaskun mukaan, kääntäjä mainitsee tästä huomautuksessa ja muuntaa päivämäärän noudattamaan kohdekulttuurin ajanlaskua.

Osoitteita ei käännetä eikä puhelinnumeroita pääsääntöisesti muunneta kansainväliseen muotoon. Harkintansa mukaan kääntäjä voi antaa lisätietoa huomautuksessa, jos katsoo sen tarpeelliseksi.

5.7 Leimat, sinetit, allekirjoitukset ja käsin tehdyt merkinnät

Lähdeasiakirjassa olevat leimat, sinetit ym. on mainittava käännöksessä. Jos selkeys ja asiakirjan oikea tulkinta niin vaativat, niissä olevat tekstit käännetään. Muutoin riittää lyhyt kuvaus (esim. [oppilaitoksen leima]).

Lähdeasiakirjan allekirjoitukset on mainittava käännöksessä, ja niihin liittyvät tarkennukset käännetään. Lähdeasiakirjan allekirjoitukset voidaan merkitä käännökseen esimerkiksi seuraavasti: [allekirjoitus] tai, jos allekirjoitusta ei ole, [ei allekirjoitusta].

Jos lähdeasiakirjassa on merkintä koneellisesta allekirjoituksesta, se on sisällytettävä myös käännösasiakirjaan.

Mahdolliset lähdeasiakirjaan käsin tehdyt merkinnät erotetaan käännöksessä muusta tekstistä selvästi. Hyvä käytäntö on esimerkiksi merkitä ne sulkuihin ja mainita, että kyseessä on käsin tehty merkintä, vaikkapa näin: [käsin kirjoitettu: ”LUONNOS”].

Alkuperäisiä leimoja, logoja ja allekirjoituksia ei pidä sellaisinaan (skannattuina) toistaa käännösasiakirjassa. Niiden kohdalle kirjoitetaan esim. [yrityksen logo]).

5.8 Lähdeasiakirjan virheet ja puutteet

Kirjoitusvirheet

Jos lähdeasiakirjassa on kirjoitusvirheitä, kääntäjän on nojauduttava omaan asiantuntemukseensa ja harkittava niitä tapauskohtaisesti. Jos kirjoitusvirhe on luonteeltaan lyöntivirheen kaltainen eikä vaikuta tekstin merkitykseen, se voidaan usein jättää huomioimatta.

Esimerkki:

Päätettiin esittää yhtiökoukselleettä osinkoa jaetaan 21,00 euroa/osake.

(*yhtiökoukselle po. yhtiökokoukselle: Ilmeinen lyöntivirhe vailla epäselvyyttä oikeasta tulkinnasta, huomautusta ei välttämättä tarvitse tehdä.)

Jos kirjoitusvirhe muuttaa merkitystä tai aiheuttaa tulkinnallista epävarmuutta, kyseistä kohtaa kommentoidaan kääntäjän huomautuksessa. Näin menetellään ehdottomasti, jos kirjoitusvirheitä on runsaasti.

Esimerkki:

Päätettiin esitettiin yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 21,00 euroa/osake.

(*Päätettiin esitettiin: koska pelkän tekstin perusteella on epävarmaa, onko tarkoitettu ”Päätettiin esittää” vai ”Esitettiin”, kääntäjän huomautus on tarpeen.)

Erityistä huomiota on kiinnitettävä nimien kirjoitusasuun. Jos erisnimi on kirjoitettu erehdyksessä väärin (esim. Souminen, po. Suominen) ja on täysin ilmeistä, että kysymys on lipsahduksesta, kääntäjä voi korjata virheen käännökseen ja tehdä tästä huomautuksen.

Sisältövirheet

Kääntäjä ei saa korjata lähdeasiakirjassa olevaa sisällöllistä virhettä, esimerkiksi selvää sisältövirhettä tai sisällön epäjohdonmukaisuutta. Jos kääntäjä havaitsee käännettävässä tekstissä tällaisen virheen, hänen tulisi sopivalla tavalla kommentoida kyseinen kohta.

Epäselvät kohdat

Epäselvät kohdat kommentoidaan kääntäjän huomautuksessa. Kääntäjän tulee tarvittaessa kehottaa asiakasta toimittamaan kääntäjälle joko selvempi asiakirja tai käyttämään viranomaisessa asioidessaan käännöksen ohella muita asiakirjoja, joista on mahdollista todeta esimerkiksi nimien oikea kirjoitustapa kohdekielellä.

5.9 Opintojen mitoitusyksiköt

Kansalliset opintojen mitoitusyksiköt on syytä jättää kääntämättä, koska kääntäminen johtaa usein väärinkäsityksiin: esimerkiksi Viron ainepunktin käännöksenä käytetään usein opintopistettä, vaikka yksiköillä on eri määritelmä.

 


28.2.2024 klo 11:29:17