« takaisin Tulosta

Sivun sijainti: Etusivu » Kääntäminen ja tulkkaus » Auktorisoitu kääntäminen » Auktorisoidun kääntäjän ohjeet » 1 AUKTORISOITUNA KÄÄNTÄJÄNÄ TOIMIMINEN

1 AUKTORISOITUNA KÄÄNTÄJÄNÄ TOIMIMINEN

 

1.1 Auktorisoidun kääntäjän kelpoisuus

Auktorisoiduista kääntäjistä annetun lain (1231/2007) 2 §:n mukaan auktorisoiduksi kääntäjäksi voidaan hyväksyä luotettavaksi tunnettu täysi-ikäinen henkilö:

1) jota ei ole julistettu vajaavaltaiseksi;

2) jolla on kotikuntalain mukainen kotikunta Suomessa taikka vakinainen asuinpaikka Euroopan unionin jäsenvaltiossa tai muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa; ja

3) joka on hyväksytysti suorittanut tässä laissa tarkoitetun auktorisoidun kääntäjän tutkinnon tai tietyin edellytyksin suorittanut tutkintoa vastaavat auktorisoidun kääntämisen opinnot osana ylempää korkeakoulututkintoaan.

(Lue lisää kääntäjien auktorisoinnista Opetushallituksen verkkosivuilta.)

1.2 Oikeus toimia auktorisoituna kääntäjänä

Oikeus toimia auktorisoituna kääntäjänä voidaan myöntää viideksi vuodeksi henkilölle, joka täyttää alakohdassa 1.1 mainitut edellytykset. Oikeuden myöntää auktorisoitujen kääntäjien tutkintolautakunta, joka toimii Opetushallituksen yhteydessä. Ennen auktorisointia henkilön on annettava kirjallinen auktorisoidun kääntäjän vakuutus.

Auktorisoinnista annetaan todistus, jossa mainitaan, mistä kielestä mihin kieleen henkilöllä on oikeus tehdä käännöksiä auktorisoituna kääntäjänä. Auktorisointi voidaan myöntää kielipareissa, joista vähintään toinen on Suomen kansalliskieli (suomi, ruotsi, saamen kielet).

Auktorisointia voidaan hakemuksesta jatkaa enintään viisi vuotta kerrallaan, jos hakija on auktorisoinnin voimassa ollessa toiminut auktorisoituna kääntäjänä ja täyttää edelleen lain 2 §:ssä säädetyt edellytykset. Määräaikaisuutta ei kuitenkaan sovelleta viralliseen kääntäjään, joka on hakemuksesta saanut oikeuden toimia auktorisoituna kääntäjänä.

Auktorisoidun kääntäjän on viipymättä ilmoitettava tutkintolautakunnalle sellaisista olennaisista muutoksista, jotka vaikuttavat hänen edellytyksiinsä toimia auktorisoituna kääntäjänä.

Tuomioistuimen on ilmoitettava auktorisoitujen kääntäjien tutkintolautakunnalle päätöksestään, jolla joku on tuomittu rangaistukseen lain 23 §:n nojalla (auktorisoidun kääntäjän nimikkeen väärinkäyttö ja salassapitovelvollisuuden rikkominen) tai jolla auktorisoitu kääntäjä on tuomittu rangaistukseen rikoksesta, jonka hän on tehnyt auktorisoituna kääntäjänä toimiessaan.

1.3 Esteellisyys

Määräyksiä kääntäjän ja tulkin esteellisyydestä on esimerkiksi hallintolaissa (434/2003). Sen 65 §:n mukaan ”tulkkina tai kääntäjänä ei saa käyttää henkilöä, joka on sellaisessa suhteessa asianosaiseen tai asiaan, että hänen luotettavuutensa voi tästä syystä vaarantua”. Esteellisyyttä on lain esitöiden (HE 72/2002) mukaan muun muassa ”tulkin tai kääntäjän läheinen sukulaisuussuhde asianosaiseen, voimakas tunneside asianosaiseen ja taloudellinen riippuvaisuus asianosaisesta”.

Näitä esteellisyysperiaatteita sovelletaan kääntäjän työssä laajasti muutoinkin. Käännösalan periaatteiden mukaan kääntäjä on esteellinen eikä ota vastaan toimeksiantoa, mikäli hän joutuu sitä suorittaessaan sellaiseen eturistiriitaan, että käännöksen objektiivisuus vaarantuu. Myös auktorisoidun kääntäjän tulee ottaa esteellisyyskysymykset huomioon käännöksiä laatiessaan.

1.4 Salassapitovelvollisuus

Auktorisoidun kääntäjän tietoon saattaa tulla ammatti- ja liikesalaisuuksia sekä muita salassa pidettäviä seikkoja. Auktorisoiduista kääntäjistä annetun lain 19 §:ssä auktorisoitua kääntäjää kielletään ilmaisemasta sivulliselle ja käyttämästä omaksi hyödykseen, mitä hän on tehtävässään saanut tietoonsa. Lain 23 §:n 2 momentin mukaan salassapitosäännöksen rikkomisesta tuomitaan rikoslain mukaan.

Kääntäjällä on siten jokaista toimeksiantoa koskeva ehdoton salassapitovelvollisuus: hän ei saa luvatta ilmaista, mitä on saanut tietoonsa työn kautta. Tämä on pidettävä mielessä myös etsittäessä tietoa ja tarkistettaessa käännöstyön kannalta oleellisia yksityiskohtia. Myös henkilön asiakassuhde auktorisoituun kääntäjään kuuluu salassa pidettäviin tietoihin. Kääntäjän on käsiteltävä asiakirjoja ehdottoman luottamuksellisesti ja huolehdittava tietosuojasta ja tietoturvasta asianmukaisella tavalla.

Myös auktorisoituja kääntäjiä velvoittaa EU:n tietosuoja-asetus 2016/679 (GDPR). Suomessa tietosuoja-asioista saa lisätietoa Tietosuojavaltuutetun verkkosivuilta.

1.5 Auktorisoidun kääntäjän työn perusperiaate

Auktorisoiduista kääntäjistä annetun lain 6 §:ssä säädetään, että auktorisoidun kääntäjän tekemä käännös on laillisesti pätevä, jollei sitä näytetä virheelliseksi. Lain esitöissä (HE 39/2007 vp, s. 14, 6 §) perustellaan tätä sillä, että auktorisoidun kääntäjän vahvistama käännös nauttii niin sanottua julkista luotettavuutta: käännöksen oletetaan lähtökohtaisesti olevan virheetön ja vastaavan lähdeasiakirjan sisältöä. Auktorisoidun kääntäjän laatimia käännöksiä voidaan siksi kutsua ”laillisesti päteviksi käännöksiksi”.

Laillisesti päteviä käännöksiä tarvitaan usein silloin, kun toisen valtion viranomaisille on tarpeen esittää jokin asiakirja tai todistaa jotakin: esimerkiksi ulkomailla solmitun avioliiton rekisteröimiseksi on esitettävä laillisesti pätevä käännös ulkomaisesta vihkitodistuksesta. Tavallisimpia auktorisoidun kääntäjän käännettäviksi tulevia asiakirjoja ovat erilaiset perhe- ja perintöoikeudelliset asiakirjat, kuten avioliittoihin ja -eroihin, lasten huoltajuuteen, adoptioihin ja perintöasioihin liittyvät asiakirjat, liike-elämään liittyvät asiakirjat, kuten kaupparekisteriotteet ja yhtiöjärjestykset, sekä poliisin ja tuomioistuinten toimintaan liittyvät asiakirjat, kuten kuulustelupöytäkirjat, haastehakemukset, kirjalliset todisteet ja oikeuden päätökset.

Laillisesti pätevän käännöksen tulee vastata lähdetekstiä mahdollisimman tarkasti sekä sisällöltään että ulkoasultaan. Lisäksi siitä on käytävä selvästi ilmi, että kyse on käännöksestä. Tämän vuoksi käännös otsikoidaan aina selkeästi käännökseksi (ks. alaluku 4.1 Käännöksen nimeäminen).

Lähdeasiakirjassa voi esiintyä kohdekulttuurille vieraita ilmiöitä, jotka ovat hankalia ilmaista kohdekielellä. Näitä ei kuitenkaan muuteta kohdekulttuurin mukaisiksi vastineiksi, sillä käännöksen tarkoitus on kuvata lähdeasiakirjan kulttuuria ja yhteiskuntaa. Jos ilmiölle ei löydy sisällöltään riittävän tarkkaa vastinetta, kohta käännetään sanasanaisesti ja sitä selitetään kääntäjän harkinnan mukaan huomautuksessa. Toisin sanoen laillisesti pätevissä käännöksissä sovelletaan niin sanottua vieraannuttavaa käännösstrategiaa. Ellei ole sovittu otteittaisesta käännöksestä, kääntäjän tulee sisällyttää käännökseen kaikki lähdeasiakirjassa näkyvä teksti ja muut siihen tehdyt merkinnät.

 

25.9.2021 klo 18:42:10