Laaja-alaisia valmiuksia moniin tehtäviin
”Monikielisen viestinnän koulutuksen suorittanut opiskelija on erinomainen tekstin tuottaja, joka hallitsee lukuisia eri tekstilajeja aina käyttöohjeista runoihin ja sarjakuviin. Hän on taitava tekstinhuoltaja vähintäänkin A-työkielessään, etevä tiedonhakija, jolla on erinomainen media- ja tekoälylukutaito sekä mahdollisesti myös poikkeuksellisen hyvä kuvanlukutaito. Hän on akateemisesti valveutunut kriittinen ajattelija, joka ymmärtää myös tieteellistä tutkimustietoa niin omalta alaltaan kuin muiltakin aloilta,” sanoo sanoo Miia Santalahti, kääntäjä, kääntämisen opettaja ja tutkija, ja samaa mieltä on pääasiassa asiatekstejä kääntävä kääntäjäyrittäjä Mili Viita: ”Opinnot kehittävät kielitaidon lisäksi tiedonhakutaitoja, kirjoitustaitoa, kriittistä ajattelua, teknologiaosaamista ja kykyä muokata viestejä eri kohderyhmille.”
Opinnot kehittävät kielitaidon lisäksi tiedonhakutaitoja, kirjoitustaitoa, kriittistä ajattelua, teknologiaosaamista ja kykyä muokata viestejä eri kohderyhmille.
– Kääntäjäyrittäjä Mili Viita
”Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen koulutuksesta valmistunut on viestintäkentän sveitsiläinen linkkuveitsi!” Santalahti kiteyttää ja jatkaa vielä, että kääntäjä saa tehdä taikoja sanoilla, koskettaa ihmisiä, vaikuttaa asioihin. Tulkki saa rakentaa reaaliaikaista yhteyttä ja ymmärrystä ihmisten välillä. Jokainen käännetty tai tulkattu segmentti on luovan ongelmanratkaisukyvyn avulla selvitetty tehtävä, joka tuottaa onnistumisen iloa.
Maisterivaiheen opiskelija Saana Viljamaa kertoo käännöstieteen opiskelun olleen yllättävän mielenkiintoista ja monipuolista ennakkoajatuksiin nähden ja kehuu erityisesti kurssivalikoiman monipuolisuutta sekä mahdollisuutta laajentaa osaamistaan erikoistumisopinnoissa. Lisäksi hän toteaa, että vaikka häntä itseään kiinnostaa juuri kääntäjä työ, käännöstieteen tutkinnolla voi työllistyä monenlaisiin tehtäviin ja tutkinto antaa hyvät mahdollisuudet työllistyä myös kansainvälisesti.
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen koulutuksesta valmistunut on viestintäkentän sveitsiläinen linkkuveitsi!
– Yliopisto-opettaja Miia Santalahti
Englannin kielen ja kääntämisen yliopisto-opettaja Veera Hämäläinen painottaa, että kääntäjiä tarvitaan edelleen. Hänen mukaansa kääntäjän kompetensseista on kuitenkin hyötyä myös monenlaisissa muissa tehtävissä, sillä opinnot antavat laaja-alaisia valmiuksia. Myös pitkän linjan kääntäjä-freelancer ja käännösviestinnän yliopisto-opettajan työstä vastikään eläköitynyt Tiina Holopainen hehkuttaa käännösopinnoista valmistuneiden ammatillisten vaihtoehtojen suurta määrää: ”Alan opinnoista valmistuvat voivat sijoittua kääntäjän työtehtävien lisäksi myös erilaisiin muihin viestinnän asiantuntijatehtäviin, myös esim. terminologeiksi tai tapahtuma-alan järjestäjiksi, erilaisiin käännöstoiminnan organisointitehtäviin, kieli- ja käännösteknologian pariin, vientialalle, kansainvälisiin järjestöihin ja niin edelleen.” Tämän lisäksi hän korostaa, että käännösala on jo itsessään loputtoman monipuolinen ala; käännöksiä tarvitaan ja teetetään yhteiskunnan kaikilla sektoreilla.
Opintojen konkreettisen sisällön rinnalle Holopainen nostaa laajemman osaamisen, jota alan opinnot kehittävät: ”Sen lisäksi, että opinnot antavat valmiuksia tarkastella ja ymmärtää sitä, miten kieli ja kulttuuri kietoutuvat ihmisiin, ihmisten toimintaan, pyrkimyksiin ja vuorovaikutukseen, opinnot harjaannuttavat myös yleisiä työelämätaitoja, kuten kriittisyyttä, omaehtoista ja ratkaisukeskeistä ajattelua, oman työn suunnittelua ja aikatauluttamista sekä vuorovaikutus- ja tiimityöskentelytaitoja. Lisäksi opinnot avartavat maailmankuvaa ja harjaannuttavat tarkastelemaan asioita ja ilmiöitä monisyisesti.”
Kielitaito ei tee kääntäjää tai tulkkia
Esille nousi selkeästi myös se, ettei hyvä kielitaito vielä tee kääntäjää tai tulkkia. ”Monesti ajatellaan, että kun osaa jotain kieltä riittävän hyvin, niin osaa automaattisesti myös kääntää ja tulkata, mutta aina ei ole näin. Opiskelemalla kääntämistä ja tulkkausta saa hyvät eväät alalle ryhtymiseen ja alalla toimimiseen”, sanoo käännös- ja tulkkausalan saavutettavuudesta graduaan tekevä Henri Pulla ja jatkaa, että opintojen aikana pääsee perehtymään ammattietiikkaan ja alan tutkimuskenttään, harjoittelemaan kääntämistä ja tulkkausta sekä tutustumaan moniin alalla toimivalle tärkeisiin käytännön taitoihin kuten projektinhallintaan, ammattimaisessa käännös- ja tulkkaustiimissä toimimiseen ja hinnoitteluun.
Myös opiskelija Minea Benigni korostaa, että kääntäjän tehtävä on yksittäisten sanojen ja virkkeiden sijaan siirtää merkityksiä kielten välillä, jotta yhdessä kulttuurissa välitetty viesti voidaan siirtää toisen yhteisön ja kulttuurin ulottuville, ja jatkaa, että juuri sen vuoksi kääntämiseen ja tulkkaukseen tarvitaan monikielisen ja -kulttuurisen viestinnän ammattilaisia ja että monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriohjelma valmistaa opiskelijoitaan siihen. Hänelle opinnoissa kaikista tärkeintä on kuitenkin ollut oppia luottamaan omaan osaamiseensa sekä oman ammatillisen itsetunnon rakentaminen, niin kursseilla kuin työelämässäkin.
”Kääntämisen ja tulkkauksen maisteriohjelma ei pelkästään laajenna opiskelijoiden kieliosaamista, vaan myös havainnollistaa kielten ja niiden taustalla vaikuttavien kulttuurien välisiä eroja. Kääntäjät ja tulkit osaavat siis ennakoida ja ehkäistä väärinymmärryksiä kommunikaatiossa”, sanoo Janika Sjölund, joka opiskelee Helsingin yliopiston kääntämisen ja tulkkauksen koulutusohjelmassa.
Kääntämisen ja tulkkauksen maisteriohjelma ei pelkästään laajenna opiskelijoiden kieliosaamista, vaan myös havainnollistaa kielten ja niiden taustalla vaikuttavien kulttuurien välisiä eroja.
– Opiskelija Janika Sjölund
Tekoäly ei voi korvata ihmistä
Vastauksissa painottui myös se, että käsitys siitä, että tekoäly ja konekääntäminen voisivat syrjäyttää kääntäjät ja tulkit, on virheellinen. ”Vaikka teknologia muuttaa alaa ja tuo mukanaan uusia haasteita sekä mahdollisuuksia, kääntämisen ja tulkkauksen asiantuntijuutta tarvitaan edelleen varmistamaan, että viestintä on laadukasta ja tarkoituksellista”, sanoo Aurora Suojanen, Tampereen yliopiston monikielisen viestinnän opiskelija, ja alalla pitkään toiminut Tiina Holopainen on samaa mieltä: ”Kieli- ja käännösteknologia eivät korvaa asiantuntevia ihmisiä, mikäli viestinnässä tarvitaan ja arvostetaan toimivia viestejä. Uusi teknologia vain korostaa vahvan, ammattimaisen kielellisen ja käännösviestinnällisen osaamisen tarvetta.”
Mili Viita taas painottaa, että tekoälyn tuottama käännös voi näyttää hyvältä olematta silti käyttökelpoinen: ”Tekoäly tuottaa sujuvalta näyttävää tekstiä nopeasti, mutta ihmiskääntäjä osaa arvioida, välittyvätkö merkitykset, sävyt ja kulttuurivivahteet oikein. Mitä enemmän kone- ja tekoälykäännöksiä käytetään, sitä tärkeämpää on osata tunnistaa niissä usein esiintyvät virheet, ongelmat ja myös tilanteet, joissa tekoälystä on enemmän haittaa kuin hyötyä.”
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen merkitys
Alan yhteiskunnallista tärkeyttä niin tasa-arvoisuuden, yhdenmukaisuuden kuin osallisuudenkin kannalta korostettiin lukuisissa vastauksissa. ”Se on yhteiskunnallisesti merkittävää ja auttaa ihmisiä ymmärtämään toisiaan ja kommunikoimaan toistensa kanssa”, sanoo Henna Rantala, Tampereen yliopiston monikielisen viestinnän maisteriohjelman opiskelija, ja Ingrid Leppänen, niin ikään alan maisterivaiheen opiskelija, jatkaa: ”Työ tuntuu merkitykselliseltä, koska kääntäjänä tai muuna kieliammattilaisena voin edistää saavutettavuutta, yhdenvertaisuutta ja ihmisten mahdollisuutta tulla kuulluksi omalla kielellään.”
Kielipalveluiden tarve kasvaa jatkuvasti, ja erityisesti ruotsin osaajille on kysyntää sekä julkishallinnossa että liike‑elämässä.
– Opiskelija Ingrid Leppänen
Sekä Saana Viljamaa että Ingrid Leppänen ottavat esille myös sen, että Suomessa tarvitaan jatkuvasti lisää ruotsin kääntäjiä ja tulkkeja. ”Kielipalveluiden tarve kasvaa jatkuvasti, ja erityisesti ruotsin osaajille on kysyntää sekä julkishallinnossa että liike‑elämässä. Ruotsi ja muut Pohjoismaat ovat Suomelle tärkeä vientikohde, ja liike-elämässä kielitaito on oikeastaan yritysten kilpailukyvyn perusedellytys ja kieliammattilaisille on tarvetta”, sanoo Leppänen.
Selkokielen harjoittaminen on Suomessa nyt tarpeellisempaa kuin koskaan, sillä se on elintärkeää kielelliselle saavutettavuudelle.
– Opiskelija Minea Benigni
Henna Rantala ja Minea Benigni korostavat, että kääntäjän tärkein työkalu on oma äidinkieli ja että kääntämisen opiskelu vahvistaa oman äidinkielen osaamista vieraana kielenä opiskeltavan työkielen rinnalla. Minea Benigni kertoo vielä, että opinnoissa tutuksi tulee myös selkokieli ikään kuin kielen sisäisenä kääntämisenä. ”Selkokielen harjoittaminen on Suomessa nyt tarpeellisempaa kuin koskaan, sillä se on elintärkeää kielelliselle saavutettavuudelle.”
Juha Eskelinen, joka opettaa kääntämistä ja käännösteknologiaa Helsingin yliopistossa ja tutkii kääntämisen opetusta, korostaa kääntämisen yhteiskunnallisen merkityksen rinnalla sen suurta kulttuurista merkitystä: ”Suomi on pieni kielialue, joka hyötyy kansainvälisistä suhteista ja vaikutteista. Suuri osa suomalaisten nauttimasta kulttuurista tulee ulkoa, ja se täytyy kääntää suomeksi. Kääntäjät tekevät tärkeätä kulttuurityötä, johon kääntimet eivät pysty. Ne laskevat käsiteavaruuden vektoreita, eivät tuota kulttuuria.”
Kääntäjät tekevät tärkeätä kulttuurityötä, johon kääntimet eivät pysty. Ne laskevat käsiteavaruuden vektoreita, eivät tuota kulttuuria.
– Yliopisto-opettaja Juha Eskelinen
Haastattelujen pohjalta voimme siis kiteyttää, että kääntämisen ja tulkkauksen opiskelu on edelleen tärkeää ja antoisaa. Kääntäjiä ja tulkkeja tarvitaan myös tulevaisuudessa, vaikka kehittyvä älyteknologia muuttaakin jossain määrin heidän työnsä sisältöä ja tehtäviä. Monikielisen viestinnän ammattilaiset ovat välttämättömiä Suomen kansainväliselle toiminnalle, mutta heitä tarvitaan myös suomalaisen kulttuurin, suomen kielen ja kaikkien yhteiskunnan toimintojen tasa-arvoisuuden ylläpitämiseen.
