Imatralaistaustaiset Leenu Miikki ja Asta Munnukka valmistuivat 2020-luvun alussa kääntämisen ja tulkkauksen asiantuntijoiksi Itä-Suomen yliopistosta. Joensuun kampuksella tutustunut kollegakaksikko ehti tehdä jonkin aikaa kielitöitä tahoillaan – Miikki kevytyrittäjänä ja Munnukka Monikieliset-osuuskunnan kautta – kunnes he vuonna 2023 lähtivät elämään ammatillisia unelmiaan todeksi yhteisen Sanaraja Oy:n kautta. Molemmat työskentelevät sekä käännös- että tulkkausprojekteissa englannista suomeen ja suomesta englantiin. Lisäksi Miikki tekee käännöksiä ranskasta suomeen ja Munnukka puolestaan saksasta suomeen.
Kun Tolkien-fanikääntäjä ja alanvaihtaja kohtasivat
Miikille uravalinta oli selvä jo varhain. ”Tiesin jo ala-asteella, että kielet ja kääntäminen kiinnostavat”, hän toteaa. Miikki kertoo harrastaneensa nuorena J.R.R. Tolkienin teoksiin pohjautuneiden fanitekstien kääntämistä ja antaneensa ala-asteikäisenä tekstejään luokkatovereiden luettaviksi. Koulupolku jatkui IB-lukion kautta Itä-Suomen yliopistoon, ja loppu on historiaa.
Munnukan tie alalle on toisenlainen: hän ehti opiskella matkailun restonomiksi ja työskennellä 17 vuotta ravintola-alalla ennen siirtymistään kielialalle. ”Opiskelin töiden ohella matkailua, koska tutkinto oli tarjolla englanniksi ja olin kiinnostunut muista maista, kulttuureista ja kielistä”, Munnukka kertoo aiemmista opinnoistaan
Kaksikko päätyi yliopistoon samalle vuosikurssille, ystävystyi ja päätti muuttaa yhdessä Tampereen Multisiltaan. Myöhemmin yhteisasuminen jäi muuttuneiden elämäntilanteiden myötä, mutta molemmat jäivät Tampereen seudulle: Munnukka Kangasalle ja Miikki Tampereen Amuriin.
Osakeyhtiö oli luonnollinen mutta tarkasti harkittu siirto
Opintojen aikana Miikille ja Munnukalle kävi selväksi, että iso osa käännös- ja tulkkausalan opiskelijoista työllistyy ennen pitkää yrittäjinä ja että yrittäjyys olisi todennäköisesti heilläkin pian edessä. Ajatus yhteisestä yrityksestä syntyi luontevana jatkona opiskelutoveruuden, ystävyyden ja kämppäkaveruuden pohjalle, sillä he tunsivat jo toisensa sekä myös toistensa työtavat.
”Tulimme hyvin toimeen arkielämässä, joten siinä vaiheessa, kun molemmat miettivät [yrittäjyyttä], todettiin, että pystymme jakamaan vastuuta ja auttamaan toinen toistamme”, Miikki muistelee yhteisen yrityksen syntyyn johtaneita keskusteluja.
Ennen yrityksen perustamista Miikki ja Munnukka miettivät kuitenkin tarkasti, mitä ovat lähdössä tekemään. ”Käytiin läpi, mitä halutaan ja miten lähdetään yritystä kasaamaan”, Munnukka kertoo. ”Pohdittiin, sovitaanko yhteen ja tuleeko toimimaan. Vastuuta mietittiin jo etukäteen.”
Sanaraja Oy:n tavoitteeksi ei asetettu kasvua kasvun vuoksi, vaan tärkeimpänä motiivina perustamiselle oli yhtiökumppanusten mahdollisuus tehdä yrityksen kautta itselleen mieluista työtä. Siinä missä yksinyrittäjä työskentelee usein paljolti yksin, yhteisessä yrityksessä voi nojautua myös toiseen eikä kaikkea tarvitse myöskään tietää itse. ”Se on keino harjoittaa valitsemaansa ammattia ja tukea toista siinä työssä”, Miikki tiivistää kaksikon tavoitteet yritystoiminnan kokonaisuutta ajatellen.
Asiakkailla kaksi osaajaa yhden sijasta
Yhteisyrittäjyys ei toimi ilman toiminnan selkeää suunnittelua ja arjen rakenteita. Munnukka on kehittänyt kaksikolle monenlaisia tärkeitä asiakirjoja sekä luonut prosesseja töiden seurantaan ja tilastointiin. ”Olemme tehneet tiettyjä tiedostoja ja käytämme sähköistä kalenteria, jotta pystymme oikeasti tekemään yhdessä töitä”, hän kertoo ruohonjuuritason ratkaisuista.
Tärkeiksi työkaluiksi Munnukka nostaa myös Slack-pikaviestisovelluksen sekä yhtenä uusimmista Magic Task -tehtävälistasovelluksen, joka auttaa kehitysprojektien eteenpäin viemisessä. Kummallakin yrittäjäkaksikosta on myös lupa kalenteroida toiselle tulkkauskeikkoja yhteiseen kalenteriin tilanteen mukaan.
Rakenteita yhteisestä kalenterista, pikaviesteistä ja tehtävälistoista
Sanaraja Oy:ssa ei ole toimitusjohtajaa, vaan kaksikko toimii “fifty-fifty”-periaatteella – tiedostaen, että se on hieman vastoin sitä mitä yleensä suositellaan. Haastattelussa he ovat taipuvaisia puhumaan me-muodossa, ja molemmat tekevät käytännön arjessa aika lailla kaikkea. Tietyt tekniset asiat ovat kuitenkin luontevampia Munnukalle, joten hän on ottanut niistä enemmän koppia. Alkuvaiheessa Miikki puolestaan toimi vahvemmin asiakkuuspäällikkömäisessä roolissa. Sittemmin työnjako asiakashankinnassa on kuitenkin parivaljakon välillä tasoittunut.
Osakeyhtiön perustamisvaiheessa Miikin asiakkaat kevytyrittäjäajoilta siirtyivät yhtiökumppanusten yhteisiksi asiakkaiksi, mihin sisältyi myös uusien sopimusten tekeminen. Miikki viesti muutoksesta asiakkailleen avoimesti, ja tilanne otettiin asiakkaiden parissa vastaan myönteisesti. ”Heillähän oli yhden tekijän sijaan käytettävissä kaksi”, Miikki kuvailee yhtiömuodon vaikutusta asiakasyhteistyöhön.
Fasilitointitulkkaus parantaa työn tuottavuutta ja turvallisuutta, kun siinä työntekijät saavat perehdytyksen omalla kielellä.
Fasilitointitulkkaus on yhteinen innovaatio
Yhteisyrittäjyyden myötä Miikki ja Munnukka ovat myös kehittäneet uusia palveluja. Heidän innovoimansa fasilitointitulkkaus on palvelu, joka laajentaa tulkin roolia perinteisestä viestin välittäjästä aktiiviseksi osallistujaksi kansainvälisten tiimien perehdytys- ja koulutustilanteissa. Fasilitointitulkkauksessa tavoitteena ei ole kääntää kaikkea sataprosenttisen kattavasti, vaan olennaista on varmistaa, että viesti todella ymmärretään.
”Fasilitointitulkkaus parantaa työn tuottavuutta ja turvallisuutta, kun siinä työntekijät saavat perehdytyksen omalla kielellä. Se edistää inklusiivista työelämää”, Munnukka luonnehtii palvelun merkitystä.
Yrityskummilta arvokasta apua suunnitelmalliseen kehittämiseen
Siinä missä “deadline-työt” hoituvat tunnollisilta kielipalveluyrittäjiltä kuin itsestään, yrityksen sisäinen kehittäminen saattaa jäädä helposti päivänpolttavien asioiden jalkoihin. Yhdessä yrittäminen tuo yksinyrittäjyyteen verrattuna aivan toisenlaista tilivelvollisuutta, joka tehostaa kehitysprojektien viemistä eteenpäin. ”Me molemmat tiedämme, että tarvitsemme tietynlaista tönimistä, kun puhutaan itseohjautuvuudesta”, Miikki kuvailee.
Miikki ja Munnukka ovat hyödyntäneet yrityksensä kehittämisessä myös yrityskummitoimintaa ja kehuvat Pirkanmaan Yrityskummien Jukka Isotaloa, joka on toiminut kansainvälisen kaupan myyntitehtävissä ja sparraa kollegaduoa kuukausittain.
”Kun olemme kieliasiantuntijoita emmekä yrittäjyysasiantuntijoita, on ihan korvaamatonta saada apua ulkopuolelta henkilöltä, joka ollut joskus yrityksen päättävissä asioissa vastuuroolissa”, Miikki hehkuttaa. Kummi on alleviivannut heille erityisesti suunnitelmallisuutta. ”Hän haluaa nähdä konkreettista suunnitelmaa siitä, mikä on tavoitteemme ja millä askelilla etenemme sitä kohti”, Munnukka kertoo.
Tulkkauksen purkulomake henkisen resilienssin työkaluna
Merkittävä osa Sanaraja Oy:n työstä liittyy asioimistulkkaukseen julkisella sektorilla. He tekevät muun muassa oikeusaputulkkauksia sekä tulkkaavat turvapaikkaa hakeville maahanmuuttajille. Turvapaikan saaneille voi myös tulla vastaan esimerkiksi lasten huoltajuuteen liittyviä asioita, joiden hoitamisessa tarvitaan tulkkia. ”Olemme [tulkkaustilanteessa] varmistamassa, että kaikki osapuolet tulevat kuulluiksi”, Miikki summaa.
Tulkkeina sekä Miikki että Munnukka ovat usein mukana tilanteissa, joissa käsitellään ihmisten elämänkohtaloiden kannalta varsin suuria ja herkkiä kysymyksiä. Näin ollen työ voi olla myös henkisesti kuormittavaa esimerkiksi turvapaikkateeman tiimoilta. ”Aina todella henkilökohtaisia ja todella raskaita asioita”, Munnukka luonnehtii.
Eteenpäin siirtymistä ja pisteen lyömistä tulkkauskeikalle helpottaa, kun kokemukset ja tunteet – niin hyvät kuin ikävät – saa sanallistettua. Tähän Miikki ja Munnukka ovat kehittäneet erillisen tulkkauksen purkulomakkeen, jollaisen tulkkaamassa käynyt täyttää säännönmukaisesti heidän sisäiseen käyttönsä.
Oikeusturvan ytimessä tekoäly riittää vain ensiavuksi
Asioimistulkkaustoimeksianto ei siis välttämättä ole psyykkisesti mikään huviretki, mutta merkityksellistä työ vaikuttaa kollegakaksikolle ehdottomasti olevan. ”Asioimistulkkaus on kytköksissä oikeusturvaan ja ihmisoikeuksiin”, Munnukka kuvailee työn merkitystä.
Yhtiökumppanusten mukaan tekoäly on nyt ja vielä lähitulevaisuudessa kykenevä lähinnä ensiapuun, ei korvaamaan tulkkia. ”Ihmistulkki luo luottamusta ja turvallisuuden tunnetta, pystyy lukemaan tilannetta, kysymään selventäviä kysymyksiä ja tarvittaessa selkeyttämään viestiä. Tekoäly ei ymmärrä kontekstia, epäsuoraa viestintää, kulttuurin vivahteita, tunnetta tai sävyä eikä etenkään kykene havaitsemaan juridisesti tai eettisesti kriittisiä tilanteita”, Munnukka listaa.
Uratarina-juttusarjassa esitellään käännös- ja tulkkausalan osaajien polkuja viestinnän monipuolisessa maastossa.
