Turun pääkirjasto nostaa esiin suomentajan ja ”kirjallisuuden pitkän hännän”

Kuukauden suomentaja -noston ideoijaksi ja toteuttajaksi paljastuu kirjastonhoitaja Susanne Söderlund, joka vastaa edelleen koko projektista. Hän kertoo, että nostoa on tehty kaunokirjallisuusosastolla elokuusta 2024 lähtien kuukausittain kesätaukoja lukuun ottamatta. Kuukauden suomentajan esittely löytyy fyysisen kirjaston lisäksi aina myös Vaski-verkkokirjaston etusivulta kohdasta ”Poimintoja kokoelmista”. Siitä pääsee kätevästi napsauttamaan myös linkkiä, jonka takaa löytyy suomentajan teosluettelo.

Kuukauden suomentaja -projektissa on ajatuksena nostaa hyvällä tulokulmalla esiin paitsi kirjoja myös kääntäjiä, jotka saattavat joskus jäädä kirjan tekijöinä lukijoille vähän näkymättömiksi. Söderlund kertoo, että eräänlaisen taustasysäyksen idealle antoi taannoinen konkarisuomentaja Kersti Juvan johtama Suomentajat lukijoiden luo -hanke, jossa suomentajat vierailivat kirjastoissa eri puolilla Suomea ja tekivät kääntäjiä ja kääntämistä aiempaa näkyvämmiksi.

Kuukauden suomentajaksi on pyritty nostamaan mahdollisimman erilaisia suomentajia eri kielialueilta. Valinnassa huomioidaan myös ajankohtaisia aiheita ja kirjaston vaihtuvia teemoja, joista Söderlund mainitsee esimerkkinä tulevan Japani-päivän. Tietokirjallisuus on rajautunut nostoista pois, koska tieto- ja kaunokirjallisuusosastot sijaitsevat kirjastossa niin etäällä toisistaan.

Koska näyttely on esillä kuukauden ja kirjat ovat koko ajan lainattavissa, suomentajiksi on valikoitunut kääntäjiä, joilla on runsas tuotanto. Samalla pystytään myös relevantista näkökulmasta tuomaan lukijoiden silmien eteen muitakin kuin uutuuskirjoja. Siinä missä nykyään esimerkiksi somepöhinä keskittyy uutuuskirjojen ympärille, kirjastossa halutaan tuoda esiin myös kirjallisuuden ”pitkä häntä” eli aiempien vuosien ja vuosikymmenten aarteita.

Suomentajiin ja heidän tuotantoonsa paneutuminen on vahvistanut paljon käännöskirjallisuutta lukevan Söderlundin käsitystä siitä, miten häkellyttävän taitavia kääntäjiä Suomessa on ja miten laadukkaasti täällä suomennetaan suoraan eri lähtökielistä aina kiinasta, ukrainasta, koreasta ja arabiasta saakka. Käännöskirja on aina kurkistusluukku toiseen kulttuuriin, joka ei välttämättä ole itselle aiemmin tuttu. Näistä kurkistuksista ja kääntäjien tekemästä työstä uteliaaksi lukijaksi tunnustautuva Söderlund on vilpittömän kiitollinen.

Käännöskirja on aina kurkistusluukku toiseen kulttuuriin.

Suomentajaesittelyjä kirjoittaessa ongelmaksi on välillä osoittautunut se, että kääntäjistä on hankala löytää tietoja. Teosluettelon toki saa kirjastonkin tietokannasta, mutta muita tietoja ei kaikista suomentajista välttämättä medioista tai internetistä löydy.

Kun kysyn, minkä käännöskirjan Söderlund on lukenut viimeksi, hän kertoo tutustuneensa Yukio Mishiman ja Osamu Dazain tuotantoon, koska kirjastossa oli hiljattain vieraana japanista suomentava väitöskirjatutkija Saku-Petteri Urpo. Tällä hetkellä luvussa on Ian McEwanin uusin Mitä voimme tietää, jonka on suomentanut Jaakko Kankaanpää.

Kuukauden suomentaja -projektista on saatu kirjaston asiakkailta paljon ilahtunutta palautetta, eikä loppua näy. Esiin nostettavia suomentajiahan on jäljellä vielä vaikka millä mitalla!

Oona Nyström Kirjallisuuden suomentaja