« takaisin Tulosta

Sivun sijainti: Etusivu

Vastine: Koulutus on myös käännösalan ammattien perusta

15.7.2015

SKTL:n vastine Tommi Niemisen mielipidekirjoitukseen

Ville Eloranta pohti asiantuntevasti Merkintöjä-kirjoituksessaan (HS 12.7.) kääntämistä, ja osui monelle kääntäjänä (ja tulkkina) toimivalle varsin arkaan kohtaan, käännösviestinnän muodollisten opintojen puuttumiseen. Tätä kommentoi Tommi Nieminen 14.7. samassa lehdessä julkaistussa mielipidekirjoituksessaan.

Kääntäminen on tyypillisesti ala, jolle voidaan tulla eri reittejä. Varsinkaan vanhemman sukupolven kääntäjistä monilla ei ole muodollisia käännösalan opintoja, joita alkoi olla tarjolla vasta kun nykyisiksi yliopistojen käännöstiedettä opettaviksi yksiköiksi muuttunut kieli-instituuttilaitos perustettiin.

Koska kansainvälistä viestintää tarvitaan lukemattomilla eri aloilla, kääntäjiltäkin edellytetään monien eri alojen asiantuntemusta. Jokaisen ammattimaisesti kääntävän on osattava hankkia työn alle ottamiensa tekstien edellyttämää tietoa ja pystyttävä viestimään asia tilanteen ja tilauksen edellyttämällä tavalla toisella kielellä. Kääntäjänkoulutuksessa harjoitellaan muun muassa tiedonhakua ja eri alojen tiedon välittämisessä tarvittavia taitoja, sillä erinomainen kielitaito on vasta lähtökohta ja opintojen perusedellytys.

Nieminen kuvaa varsin osuvasti kääntäjän ammatin vaativuutta. Niinpä onkin johdonmukaista todeta, että minkään erikoisalan taidot eivät yksinään varmista riittävää kääntämistaitoa edes kyseisellä alalla, jos muita valmiuksia puuttuu samoin kuin pelkkä erinomainen kielitaitokaan ei takaa käännösosaamista. Tohdimme väittää, että kaikki kääntäjinä muuten kuin satunnaisesti toimivat hankkivat erimuotoista koulutusta syventäen nimenomaan kääntämis- ja viestintäosaamistaan.

Käännöstiede on tieteenalana jopa nuorempi kuin kielitiede, mutta yliopistoissa on tehty viime vuosikymmeninä aimo harppauksia ja käännöstieteen opetus ja tutkimus on hedelmällistä ja korkeatasoista, kuten lukuisat alan väitöskirjat ja tohtoroitumisen jälkeen yliopistojen piirissä tehdyt tutkimushankkeet osoittavat. Kaikissa kieliyhdistelmissä täsmäkoulutusta ei koskaan pystytä järjestämään, mutta analyyttiseen tekstin käsittelyyn ohjaavaa opetusta kääntämisen yleisistä periaatteista on saatavilla kiitettävästi, olipa kyse sitten asiateksteistä tai kaunokirjallisesta kääntämisestä.

Toivotamme Niemisen tavoin alalle tervetulleeksi "korkeasti koulutettuja, kielitaitoisia ihmisiä". Heidän osaamisensa rikastuttaa alaa tuomalla käännösviestintään juuri kyseisellä alalla tarvittavaa tietoa. Tahdomme kuitenkin korostaa, ettei kääntäjän ammatti ole varaventtiili niille, "joille ei ole tarjolla oman alan töitä". Kääntäminen edellyttää varsin laajaa asiantuntijuutta, johon parhaat valmiudet saavutetaan asianmukaisella koulutuksella, jossakin uran vaiheessa. Erikoistuminen eri sektoreille tapahtuu usein työelämässä, kokemusta täydentävän koulutuksen kautta. Asiantuntijuus ja ammattimaisuus ovat myös alalla toimivien järjestöjen toiminnan kulmakivi.

 

Liisa Laakso-Tammisto
SKTL, vt. puheenjohtaja

 

Kristiina Antinjuntti 
SKTL, toiminnanjohtaja 1.8.2015 alkaen

 

 


25.9.2022 klo 15:15:33