« takaisin Tulosta

Sivun sijainti: Etusivu

Vuoden 2026 Mikael Agricola -palkinto Marja-Leena Mikkolalle ja J. A. Hollon palkinto Hannimari Heinolle ja Juhani Ihanukselle

9.4.2026 klo 15:00

Marja-Leena Mikkola (vas.) sekä Hannimari Heino ja Juhani Ihanus palkintojenjakotilaisuudessa 9.4.2026.

Molempien käännöspalkintojen suuruus on 12 000 euroa ja ne rahoitetaan Kopioston keräämistä tekijänoikeuskorvauksista.

Mikael Agricola -palkinto Marja-Leena Mikkolalle

Mikael Agricola -palkinto jaetaan vuosittain tunnustuksena merkittävän kaunokirjallisen teoksen erinomaisesta suomennoksesta. Vuoden 2026 palkinnon saa Marja-Leena Mikkola Osip Mandelstamin teoksen Pidä puheeni tallessa aina (Kustannusliike Parkko) suomennoksesta. Alkuteos on venäjänkielinen. 

Mikael Agricola -palkintolautakunnan perustelut: 

Osip Mandelstamin kokoelma alkaa runoilijan ystävän ja kollegan Anna Ahmatovan säkeillä Mandelstamille: ”Kuin maljan ylle kumartuisin – runojesi / kätketyt merkit ovat mittaamattomat.” Osuvammin ei intomielisenä vallankumouksellisena aloittaneen ja lopulta järjestelmän epäsuosioon joutuneen Osip Mandelstamin (1891–1938) tuotantoa voisi tiivistää. Nyt jo sekä Venäjällä että maailmanlaajuisesti klassikon asemaan noussut Mandelstam kuului venäläisen runouden ns. hopeanelikkoon yhdessä Anna Ahmatovan, Boris Pasternakin ja Marina Tsvetajevan kanssa. Itsensä aina muukalaiseksi kokeneesta venäjänjuutalaisesta Mandelstamista on tullut maailmankirjallisuuden runoilija, visionääri, jonka teoksia käännetään kaikilla mantereilla.

Marja-Leena Mikkola suomensi jo 1997 Tammelle valikoiman Mandelstamin runoja otsikolla Kivitauluoodi. Kokoelmassa on mukana runoilijan elämäkerta ja reilut 60 runoa. Nyt ilmestyneeseen uuteen valikoimaan Mikkola on kirjoittanut laajemman, seikkaperäisen elämäkerran, ja runoja on lähes kaksinkertainen määrä. Niistä henkii Mikkolan herkkä, omistautuva paneutuminen runoilijan tekstiin. Mandelstamin aikanaan uudenlainen, yhtaikaa klassinen ja moderni tapa kirjoittaa runoutta on innoittanut Mikkolaa löytämään oman modernin tapansa kääntää. Suomentajan opastuksella lukija pääsee seuraamaan runoilijan traagista elämää, johon sisältyy kuitenkin myös paljon iloa, ja elämäkerran myötä runoja voi lukea kuin koskettavaa, vääjäämättä etenevää kertomusta. Mikkolan loisteliaat tulkinnat jättävät tilaa myös lukijan omalle kokemukselle. Kuin runoilijan testamenttina voi lukea vaikkapa Mandelstamin Voronezissa 1937 kirjoittamia säkeitä:

  • Älkää painako ohimoilleni
  • laakeriseppelettä, lempeän pistävää,
  • vaan lyökää sydämeni pirstaleiksi,
  • joista jokainen soi taivaan sineä.

 

Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto (SKTL) jakaa Mikael Agricola -palkinnon yhteistyössä Suomen Kirjasäätiön kanssa. Palkinto on perustettu Mikael Agricolan muistovuonna 1957. Kiertopalkintona kulkee Ben Renvallin veistos Talonpoika.

 J. A. Hollon palkinto Hannimari Heinolle ja Juhani Ihanukselle

J. A. Hollon palkinto jaetaan vuosittain tunnustuksena edellisvuoden aikana ilmestyneestä korkeatasoisesta tietokirjasuomennoksesta tai pitkään jatkuneesta ansiokkaasta tietokirjallisuuden suomentamistyöstä. Vuoden 2026 palkinnon saavat Hannimari Heino ja Juhani Ihanus Fredrik Hertzbergin teoksen ”Kieleni ei ole sanoissa”. Gunnar Björlingin elämä ja teokset (Kustannusliike Parkko) suomennoksesta. Alkuteos on ruotsinkielinen.

 J. A. Hollon palkintolautakunnan perustelut:

Suomenruotsalainen modernisti Gunnar Björling (1887–1960) on aikakautensa merkittävimpiä runoilijoita, mutta silti hän on jäänyt laajemmalle suomenkieliselle yleisölle usein tuntemattomammaksi hahmoksi. Suomennos Fredrik Hertzbergin kirjoittamasta Björlingin elämäkerrasta paikkaa puutetta. Hertzbergin vuosia kestänyt perehtyminen Björlingiin on tihentynyt asiantuntevaksi opukseksi, joka esittelee runoilijan vaiherikasta elämää ja tuotantoa paneutuneesti. Teoksen monenkirjava lähdeaineisto on kudottu mukaansatempaavaksi ja jouhevaksi kokonaisuudeksi. Hannimari Heinon ja Juhani Ihanuksen käännöksen kädenjälki on huolellista ja osoittaa herkkää kielen sävyjen ymmärrystä. Björlingin omintakeinen ilmaisu soi komeasti kaikissa heidän kääntämissään runoissa ja muissa runoilijan tekstikatkelmissa, joita teoksessa on yltäkylläisesti.

Teos on elämäkertakirjallisuutta parhaimmillaan. Syväsukellus runoilijan elämään ja tuotantoon kuljettaa lukijan myös suomenruotsalaisen älymystön historiaan. Valtaisa taustatyö ei maistu lainkaan paperilta – selkeästi intohimoisella antaumuksella valmistettu elämäkerta lumoaa, koskettaa ja naurattaakin. Runsaat anekdootit ja aikalaiskuvaukset saavat Björlingin ruumiillistumaan, tuovat hänen moninaiset puolensa niin lähelle kuin sanojen kautta on mahdollista. Lukija pääsee tutustumaan Björlingiin myös hänen kirjoittamisensa eri rekisterien kautta, jotka ilahduttavat kerta toisensa jälkeen.

Heino ja Ihanus suoriutuvat kudelmamaisen elämäkerran tarjoamasta käännöshaasteesta elegantisti. Björlingin elämäkerran ja laajojen sitaattien suomentaminen on erityisen vaativa koetinkivi, sillä hän pyrki uudistamaan ruotsin kieltä runoudessaan. Kääntäjäkaksikko on suomentanut kaiken Björlingiltä siteeratun aineiston, myös ne runot, joista on olemassa aiempia käännöksiä. Kun kaikki lainaukset ovat taiten samalla huolitellulla ja varmalla käsialalla suomennettuja, lukija voi kulkea luottavaisin mielin Björlingin runouden erilaisten kausien kyydissä ja todistaa tyylin muutoksia. Räjähtelevä ”Tschili tschili-tschau!” kajahtaa samoissa kansissa vaikuttavasti loppupään tuotannon pelkistyneempien kuulaiden säkeiden kanssa:

  • Ja kuin yksi
  • yksi ainoa
  • maapäivä: nyt
  •  
  • Sinä maa sinä päivä
  • maan päällä yksi päivä
  •  
  • Kuin ruoho, ja kukka
  • maljakoissa ja laseissa
  • ja vain
  • yhden kerran.

 

Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto (SKTL) jakaa J. A. Hollon palkinnon yhteistyössä Suomen arvostelijain liiton ja Suomen tietokirjailijat ry:n kanssa. Kiertopalkintona kulkee Johannes Rantasalon lasiveistos Ydin

Vuoden 2026 Mikael Agricola -palkintolautakunta: 

  • suomentaja Kristiina Drews, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry:n nimeämä edustaja,
  • kirjailija ja kriitikko Tuomas Aitonurmi, Suomen arvostelijain liitto ry:n nimeämä edustaja,
  • väitöskirjatutkija ja kriitikko Sofia Blanco Sequeiros, Suomen arvostelijain liitto ry:n nimeämä edustaja,
  • professori Liisa Tiittula, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry:n nimeämä edustaja. 
  •  

Vuoden 2026 J. A. Hollon palkintolautakunta: 

  • tietokirjailija Markus Hotakainen, Suomen tietokirjailijat ry:n nimeämä edustaja,
  • suomentaja ja tiedetoimittaja Antti Immonen, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry:n nimeämä edustaja,
  • kriitikko Anna Kallio, Suomen arvostelijain liitto ry:n nimeämä edustaja,
  • suomentaja Ulla Lempinen, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry:n nimeämä edustaja,
  • kriitikko Maaria Ylikangas, Suomen arvostelijain liitto ry:n nimeämä edustaja.
  •  

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt: 
Maarit Laitinen 
SKTL:n viestintäasiantuntija 
044 3445 111 
maarit.laitinen@sktl.fi 


10.4.2026 klo 00:51:37