« takaisin Tulosta

Sivun sijainti: Etusivu

Mielipidekirjoitus: Laadukas tulkkaus tehostaa palveluja

1.8.2023

Heikennykset tulkkauspalveluihin vetävät maton hallituksen tehostamistavoitteiden alta.

Hallitus suunnittelee rajoituksia maahanmuuttajille suunnattujen tulkkauspalveluiden saatavuuteen ja rahoitukseen. Suunnitelma heikentäisi hallituksen tavoitteita tehostaa, nopeuttaa ja sujuvoittaa riita-, rikos- ja hakemusprosesseja sekä oleskelulupa- ja turvapaikanhakuasioiden käsittelyä ja vahvistaa suomalaista oikeusvaltiota.
Tulkkaus ei ole vain maahanmuuttajien palvelu vaan myös viranomaisten ja sote-henkilöstön työväline. Laadukas tulkkaus edistää kaikkien asianosaisten oikeusturvaa, vähentää virheiden riskiä, sujuvoittaa julkishallinnossa toimivien työtä ja vahvistaa hallinnon legitimiteettiä. Tulkkaus ei ole irrallinen osa viranomaisasian käsittelyä, vaan prosessin olennainen osa, jota on koskettava samat laatuvaatimukset kuin muutakin hallintoa.

Kunnille ja hyvinvointialueille maksettavien korvausten leikkaaminen ajaa julkishallintoa hankkimaan tulkkauspalveluita yhä halvemmalla. Käytännössä se johtaa siihen, että tulkkauspalveluita eivät tuota koulutetut ammattilaiset vaan maallikot, joilla ei ole edellytyksiä toimia vaativassa asiantuntijatehtävässä. Lukuisat esimerkit ovat todistaneet, että ammattitaidoton tulkkaus voi sabotoida oleskelulupaprosessin ja pitkittää käsittelyjä. Tähän yhteiskunnallamme ei ole varaa. Koulutettuja ammattitulkkeja, esimerkiksi oikeustulkkirekisteriin merkittyjä rekisteröityjä oikeustulkkeja, tulee käyttää aina kun heitä on saatavilla.

Kun tulkkauspalvelua tarjotaan hyvin halpaan hintaan, tulkkina toimiva tuskin saa työstä asianmukaista korvausta. Riittämätön ansiotaso ja heikot työolot ajavat pätevöityneitä ammattilaisia alalta, mikä on kalliiden koulutusresurssien hukkaamista.

Kun palveluita halutaan tehostaa, se tapahtuu yleensä laatua ja osaamista lisäämällä. Julkishallinnossa toimivien tulkkien ammattipätevyydestä on syytä säätää laissa. Hallitus on kirjannut säätävänsä, että nimikkeitä ”juristi” tai ”lakimies” saa käyttää vain tietyn koulutuksen omaava, ja samanlaista periaatetta on tarpeen noudattaa myös tulkkien kohdalla.

 

  • Hanna Gorschelnik
  • toiminnanjohtaja, Kieliasiantuntijat ry
  •  
  • Jenni Kavén
  • toiminnanjohtaja, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry
  •  
  • Emmi Christensen
  • hallituksen jäsen, Suomen Kielipalveluyritykset ry

 


Mielipidekirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 11.7.2023.

 


31.5.2024 klo 01:28:49