« takaisin Tulosta

Sivun sijainti: Etusivu

Koronaviruksen vaikutus kääntäjien ja tulkkien työhön

5.6.2020

Wicon Oy toteutti Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton tilauksesta liiton koko jäsenistölle kyselytutkimuksen koronaviruksen vaikutuksesta sekä kääntäjien ja tulkkien työhön että toimeentuloon. Kysely tehtiin verkkokyselynä 6.5. ja 18.5.2020 välisenä aikana. Linkki kyselyyn lähetettiin 1 698 jäsenelle ja vastauksia saatiin yhteensä 835 kappaletta, eli vastausprosentti oli 49. Tämä on erittäin hyvä tulos.

Hyvä vastausprosentti indikoi kiinnostavuutta ja ajankohtaisuutta. Vapaissa kommenteissa liittoa kiitettiin kyselyn järjestämisestä, mutta joillekin kääntäjistä ja tulkeista kysely toteutettiin liian aikaisin, koska osalla koronasta johtuvat muutokset näkyvät vasta aikaisintaan syksyllä.

 

Vastaajien taustatietoja

Vastaajista 79 % oli naisia, 19 % miehiä ja 2 % muu / ei halua sanoa. Kyselyyn sai vastata kolmella eri kielellä. Suomeksi kyselyn täytti 89 % vastaajista, 10 % ruotsiksi ja 1 % englanniksi. Eniten vastaajia (28 %) oli 50–60-vuotiaiden ikäryhmässä ja seuraavaksi eniten 40–50-vuotiaissa (25 %). Myös yli 60-vuotiaita oli paljon (24 %). Alle 30-vuotiaita oli vain 3 %.

Päätoimisesti käännöksiä ja tulkkauksia tekee 80 % vastaajista ja sivutoimisesti 20 %. Päätoimiset ovat enimmäkseen 30–60-vuotiaita, heistä naisia on 80 % ja miehiä 18 %. Sivutoimisissa korostuvat nuoret ja yli 60-vuotiaat, heistä naisia on 73 % ja miehiä 24 %. Suurin osa vastaajista tuli pk-seudulta (38 %), Länsi-Suomesta tuli 23 % ja muualta Etelä-Suomesta tuli 20 %. Ulkomailla vastaajista asui noin 12 %. Eniten vastaajia oli Saksasta (20 kpl), Ruotsista (14 kpl) ja Iso-Britanniasta (12 kpl).

Puolet vastaajista oli yrittäjiä. Työnantajan palveluksessa olevia työntekijöitä oli 16 % ja verokortilla työskenteleviä freelancereita 14 %. Kevytyrittäjiä, eli freelancereita jotka käyttävät laskutusyritystä tai osuuskuntaa, oli 3 % ja eläkeläisiä 6 %. Loput vastaajista olivat työttömiä, opiskelijoita, hoitovapaalla ja apurahan turvin työskenteleviä sekä muita, kuten opettajia ja tutkijoita tai sivutoimisena kääntämistä tekeviä tahoja.

 

Koronan vaikutukset jakautuivat jäsenistön kesken epätasaisesti

Koronan vaikutus osui puoleen vastaajista ja puolet eivät huomanneet muutosta työtilanteessaan. Vastaajista 48 % kertoi töiden vähentyneet paljon tai hieman, 40 % ei ollut huomannut muutosta työn määrässä tai laadussa ja 12 %:lla työt lisääntyivät. Eniten työt vähenivät tulkeilla sekä sivutoimisilla kääntäjillä, joita on eniten yli 60-vuotiaissa ja opiskelijoissa.

Paras tilanne oli kirjallisuuden kääntäjillä ja av-kääntäjillä. Heillä käännösprojektit ovat pitkiä ja tilauksia on sisällä, joten mahdolliset vaikutukset näkyvät heillä vasta ajan myötä. Muutama kirjallisuuden kääntäjä kyllä aprikoi tulevaisuutta ja koronan vaikutuksia pieniin kustantamoihin, jos kirjamyynti laskee. Yhdellä oli vielä maksusaamisia kustantajalta eikä maksusta ollut tietoa kustantajan tiukan taloudellisen tilanteen takia. Myös vuoden 2021 suunniteltuihin kirjaprojekteihin voi tämän hetken tilanteella olla vaikutusta. Lisäksi kirjastojen sululla voi olla vaikutusta lainauskorvauksiin.

Myös av-kääntäjät arvelivat koronan vaikutusten näkyvän töissä viipeellä. Osa vastanneista ei ollut vielä huomannut mitään muutoksia normaaliin, mutta toisilla olivat työt pysähdyksissä. Muun muassa livetekstittäjien työt ovat seisahduksissa, mutta työt eivät olleet loppuneet, vaan toiminnan palautumista odotellaan. Eräs vastaaja totesi, että töiden jatkumiseen saakka eletään säästöillä. Myös elokuvien av-kääntäjien projektit ovat jäissä, koska elokuvateatterit ovat kiinni eikä käännöksille ole tällä hetkellä tarvetta.

 

Pahiten korona iski tulkkeihin

Vastauksista kysymykseen, mitä käännös- ja tulkkaustoimialan töitä tehtiin ennen koronaa ja mitä sen jälkeen, näkee selkeästi, että koronan vaikutukset iskivät tulkkeihin kaikista eniten. Erilaiset tapahtumat, kokoukset ja tilaisuudet, kuten konferenssit ovat loppuneet tai siirtyneet verkkoon. Ennen koronaa 9 % vastaajista teki konferenssitulkkausta, nyt vain 2 % vastaajista. Sama pudotus näkyy oikeustulkkauksessa – ennen koronaa oikeustulkkausta teki 9 % ja nyt 3 %. Asioimistulkkaus ei kärsinyt aivan niin rajusti – vastaajien ilmoittamat luvut putosivat 11 prosentista seitsemään prosenttiin.

Osa tulkeista kertoi, että toiminta pysähtyi kuin seinään maaliskuun puolella. ”Kalenteri tyhjeni kerralla”, kertoi vastaaja. Osa siirtyi lähitulkkauksesta etätulkkaukseen, jolloin uudet tavat toimia piti opetella nopeasti. Siinä missä kääntäjät ovat tottuneet toimimaan etänä jo vuosia, joutuivat tulkit nopeasti opettelemaan käyttämään uusien välineitä ja ohjelmia, joita video- ja puhelintulkkauksessa tarvittiin. Myös erilaiset etätulkkausalustat aiheuttivat hämmennystä tai huolta sekä kustannuksia. 

Kyselyyn vastanneista tulkeista noin 70 % on siirtynyt etätulkkaukseen kokonaan tai useimmiten. Lähitulkkaustilanteessa reilussa puolessa tapauksista tilaaja ei ollut tarjonnut suojausta tai siitä ei ollut puhetta tilauksen yhteydessä. Vajaa 40 % huolehti itse suojauksesta. Yleisimmät suojauskeinot olivat käsidesi, käsineet tai turvaetäisyys. Myös maskia käytti muutama. Jotkut eivät uskaltaneet ottaa lähitulkkauksia vastaan ja esimerkiksi kuiskaustulkkaus oli niin arveluttava, että siitä kieltäydyttiin, koska sen aikana ei voi pitää turvaetäisyyttä. Samoin sitoutuminen ympärivuorokautiseen puhelintulkkausvalmiuteen, jossa tilaajalle annettaisiin suoraan tulkin yhteystiedot, oli arveluttava.

 

Etätulkkaus nähtiin myös hyvänä asiana

Etätulkkausten määrä on lisääntynyt. Tulkkien digiloikassa nähtiin paljon hyvää, mutta myös muutamia uhkia. Positiivista oli vastaajien mielestä se, että tulkkaaja pääsi keskittymään varsinaiseen työhönsä eli tulkkaamiseen. Pois jäivät siirtymät eri lähitulkkauspisteiden välillä, jolloin pystyi ottamaan vastaan enemmän etätulkkaustoimeksiantoja, kun aikaa vapautui siirtymistä. Myös stressi eri paikkojen löytämisestä helpotti ja tämä paransi tulkkauksen laatua, kun sai rauhassa keskittyä itse asiaan. Etätulkkausta jopa toivottiin, koska se säästää aikaa. Myös vaihtelu koettiin piristävänä.

Ongelmiakin oli: puhelintulkkauksessa saattoi olla huono kuuluvuus, kaiku tai taustaäänet häiritsivät tai sitten asiakas mutisi, jolloin tulkki joutui pyytämään asiakasta toistamaan sanomansa. Varsinkin lapsiasiakkaiden kohdalla äänen kantavuus oli joko liian hiljainen tai liian kova, jolloin ääni särkyi.

Eräät vastaajista kokivat, ettei etätulkkaus tuota samaa iloa kuin lähitulkkaus. Myös etätulkkauksen voimakas kasvu muuttaa työehtoja ja tuo kustannuksia. Uusia toimijoita tulee markkinoille ja uusia etätulkkausalustoja tarvitaan. Kaikki asiakkaat eivät tiedä etätulkkausmahdollisuudesta, joten tehtävää riittää myös tiedottamisen suhteen. Koko tulkkausala on murroksen edessä ja esimerkiksi simultaanitulkkauksen etämahdollisuus on vielä ratkaisematta. Tulkkien ammatinkuva muuttuu, osalle se on hyvä asia, mutta osa saattaa luopua ammatistaan, koska ei halua opetella enää uutta.

 

Kääntäjät ovat etätyön pioneereja

Suuri osa kääntäjistä työskentelee normaalistikin kotona, joten etätyössä ei ollut heille mitään uutta eikä korona ole muuttanut työskentelytapoja. Niille, jotka työskentelevät työnantajalla tai freelancereina toimistoilla, korona ja etätyömääräys saattoi tulla yllätyksenä. Jotkut olivat tehneet joskus tai osaksi etätöitä, mutta toisille kokonaan kotoa käsin työskentely oli kova paikka.

Yleisesti etätyö koettiin kääntäjien pelastukseksi verrattuna muihin ammattiryhmiin, jotka eivät voi työskennellä kotioloissa. Toisaalta etätyöskentely saattaa lisätä yksinäisyyttä, eikä se sovi kaikille. Kun karanteenit rajasivat lisäksi sosiaalisia kontakteja työajan ulkopuolella, aiheutti tämä osassa vastanneista ahdistusta.

Jotkut kertoivat tekevänsä enemmän töitä, koska iltaisin ei ole harrastuksia eikä pääse ulos ystävien kanssa, joten päivät täyttyvät töistä. Kaivattiin työkavereiden seuraa ja mahdollisuutta keskustella kollegoiden kanssa ja kysyä heiltä neuvoa tarvittaessa. Toisaalta osalla vastanneista oli kommunikaatio lisääntynyt muiden kääntäjien kanssa. Zoom sekä muut verkkokokousalustat koettiin pelastukseksi.

Etätyömahdollisuudesta oltiin onnellisia, etätyöstä pidettiin ja sen toivottiin jatkuvan. Toisaalta työergonomia ei ole kotona niin hyvä kuin töissä eivätkä kaikki osanneet keskittyä kotona työskentelyyn. Myös kotona olevat lapset aiheuttivat häiriöitä – samoin etätyöskentelevä tai lomautettu puoliso. Melko monen lapsiperheen aika meni päivällä lasten etäkouluun, ruoka- ja vaatehuoltoon sekä tarhaikäisten hoitamiseen. Silloin joutui työskentelemään myöhään illalla lasten mentyä nukkumaan. Tämä taas voi aiheuttaa univajetta ja jopa masennusta. Toinen vaihtoehto on ottaa vähemmän töitä vastaan ja keskittyä perheeseen, mutta samalla tulot vähenevät eikä kaikilla ole tähän mahdollisuutta.

 

Koronan vaikutus tulotasoon

Koronan vaikutus tuloihin seurasi samaa trendiä kuin työn määrät. Tulot tippuivat 42 %:lla vastaajista joko hieman tai paljon, pysyivät samana 51 %:lla ja kasvoivat 7 %:lla. Suurin osa vastaajista ei ole tehnyt mitään erityistä, vaikka tulot ovat tippuneet. 46 % vastanneista käytti säästöjään selviytyäkseen töiden loppumisesta ja tulojen vähenemisestä. Lähes yhtä suuri osa ilmoitti odottavansa, että tilanne korjaantuu itsestään.

Noin viidennes vastanneista oli hakenut yksinyrittäjätukea tai muita tukia kuten Kopiosto-apurahaa. Ulkomailla asuvat ovat hakeneet paikallisia tukipaketteja tai yrittäjäavustuksia. Osalle yksinyrittäjän tukikriteeri, eli liikevaihdon 30 %:n pudotus, on vaikea todistaa, joten he joutuvat odottamaan ja katsomaan pääsevätkö tuen piiriin myöhemmin. Freelancerit ja sivutoimiset eivät täytä yksinyrittäjätuen kriteerejä. He ovat hakeneet apurahoja.

Eläkkeen saaminen, säästöt tai puolison tilipussi olivat monelle pelastus, vaikka pitkittyessään tilanne pahenee myös heillä. Lainoihin on haettu lyhennysvapaata ja säästötoimet aloitettu.

Niiden kohdalla, joilta puuttuu taloudellinen turva, tilanne on paha. Apua haettiin ja toivottiin kovasti. Osa haki TE-toimistosta työmarkkinatukea, osa harkitsi alanvaihtoa ja muita töitä. Osa mietti yrityksen lopettamista. 

Myös tuista oltiin montaa mieltä: osalle ne olivat pelastus, toiset arvelivat, että viralliset tuet menevät vääriin osoitteisiin. Kaikki eivät voineet tukia hakea ja osa vielä odotteli päätöstä. Toivottiin lisää valtionapua tai muuta pelastusta kiperään taloustilanteeseen.

 

Varsinkin käännöstoimistot ovat pyytäneet hinnanalennuksia

Avoimista vastauksista nousi esille, että niin asiakkaat kuin käännöstoimistotkin ovat pyytäneet hinnanalennuksia – useimmin mainittiin käännöstoimistot. Monet raportoivat toimistojen hinnanalennuspyynnöistä tai -vaatimuksista. Syynä heillä on ollut tilauskannan lasku 30–40 %:a.

Reaktiot hinnanalennuksiin ovat olleet moninaisia: monia vastanneita ne ovat aluksi saattaneet ärsyttää, mutta he ovat lopulta suostuneet niihin, koska töitä on tarjolla aiempaa vähemmän. Yksi toimisto on jopa mennyt konkurssiin. Eräs vastaaja järkeili, että jos toimisto pääsee hinnanalennuksien avulla kriisin yli ja pystyy jatkamaan liiketoimintaansa tulevaisuudessa, on tämä pieni hinta oman elinkeinon säilymisestä.

Toisaalta on nähty, että jotkut käännöstoimistot yrittävät nyt alentaa alihankintahintoja koronan takia. Tämän takia on koettu, ettei vaatimuksiin pidä suostua, koska epidemian jälkeen hinnat eivät ehkä palaa normaalitasolle. Pari vastaajaa vetosi muihin kääntäjiin, että kääntäjät toimisivat nyt yhtenäisesti toimistojen hinnanlaskupaineissa. Jo ennestään alhaisia hintoja ei ole syytä polkea kriisin varjolla, vastaajat totesivat.

Myös jotkut suorat asiakkaat ovat vaatineet hintojen alentamista heinä-/elokuun loppuun, mikä on ollut edellytys yhteistyön jatkumiselle. Esimerkiksi matkailualan käännöstyöt ovat vähentyneet ja asiakas oli pyytänyt alentamaan hintoja 15 %, mihin kääntäjä ei ollut suostunut.

Myös kilpailu käännöstoimistojen toimeksiannoista on koventunut. Kun toimistot laittavat käännöskyselyn usealle kääntäjälle, ne viedään niin nopeasti käsistä, ettei niihin ehdi vastaamaan. Eräs kyselyyn vastannut kertoi, että mailiin saattaa tulla kysely ja ilmoitus siitä, että työ meni melkein samalla hetkellä.

 

Tilanne nähdään epävarmana, mutta osa uskoo tulevaan

Monet ilmoittivat, että vaikka korona ei vielä ole vaikuttanut työhön ja toimeentuloon, niin heidän asiakasyrityksiinsä on oletettavasti tulossa vaikutuksia pidemmällä aikavälillä ja syksyllä tilannetta voi arvioida vähän paremmin. Monen kohdalla Euroopan tilanne vaikuttaa käännöstöihin ja eräät toimialat ovat suhdanneherkkiä niin täällä Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Miten tilanne jatkuu? Alkavatko yritykset säästää käännöstöissä sopeuttaessaan toimintaansa? Paheneeko tilanne syksyllä?

Siinä missä pandemia on vähentänyt toisten töitä, se on myös lisännyt eräiden töitä. Koronaan liittyvien tiedotteiden ja muun materiaalin käännöstyöt ovat lisänneet joidenkin tuloja ja jotkut pelkäävät, että näiden töiden loppuminen aiheuttaa heille tulonmenetyksiä. Toisaalta eräät ovat pohtineet koko uransa suuntaa – kannattaako olla kääntäjä, jos saadut työt ovat kiireisiä, liian halpoja ja koko toimeentulo on jatkuvasti epävarmaa?

Vaikka elämä useimmilla pyörii koronan ympärillä monin eri tavoin, jaksetaan uskoa ja toivoa että tilanne palaa ennalleen – tai että siitä ainakin syntyy jotain hyvää, kuten uusia tapoja toimia, uutta normaalia. Myös uusia tervehdyksiä on syntynyt. Lopuksi toivotankin voimia ja jaksamista kaikille jäsenille uuden tervehdyksen myötä: terveyttä ja käsidesiä!

 

Kirjoittaja: Satu Wivolin, Teetutkimus.fi/Wicon Oy

Kirjoittaja on yrittäjä/tutkija markkinatutkimustoimisto Wicon Oy:ssa. Nykyään hän on erikoistunut asiakas-, henkilöstö- ja sidosryhmätutkimuksiin, joita tehdään Teetutkimus.fi-brändin alla. Satu on vastannut useista SKTL:n tutkimuksista, kuten tulotasotutkimuksista ja tästä koronaan liittyvästä kyselytutkimuksesta.

 

Kyselyn tulokset ovat SKTL:n jäsenten luettavissa jäsenosiossa. (Jäsenosio vaatii sisäänkirjautumisen. Jos salasanasi tai käyttäjätunnuksesi on unohtunut, voit tilata ne sähköpostitse jäsentiedoissasi olevaan sähköpostiosoitteeseen täältä.)


Tutkimus on rahoitettu Kopioston keräämillä kopiointikorvauksilla.

 

 


12.7.2020 klo 03:40:17