« takaisin Tulosta

Sivun sijainti: Etusivu

Hilsen fra Danmark – Turun paikallisosasto opintomatkalla Kööpenhaminassa

28.2.2019

Opintomatkalaiset Nordens Hus -rakennuksen edessä. © Eija Grundström
Kristiina Papunen (vas), Helena Sjöberg, Johan Tiedemann ja Sanna Oksanen kertovat meille työstään PN:ssa. © Diana Berber
Päivi Tuomisto tulkkaa ja Tellervo kuuntelee. © Diana Berber
WHO:n Euroopan aluetoimiston kieliyksikön päällikkö Maria Greenblad. © Diana Berber
Verkostoitumista parhaimmillaan: Diana Berber, Tellervo Perälä-Brunnsberg ja Helena Sjöberg. © Eija Grundström
Kööpenhaminan UN City -rakennuksen näyttävä portaikko. © Diana Berber

Marraskuussa 2018 järjestetyllä opintomatkalla tutustuttiin Kööpenhaminassa toimivien kansainvälisten organisaatioiden käännös- ja tulkkaustoimintaan sekä verkostoiduttiin paikallisten kääntäjäyhdistysten edustajien kanssa.

Matkaan paneuduttiin hyvissä ajoin: toukokuussa tanskan kääntäjä Anu Salminen opetti, miten smørrebrød valmistetaan, ja juuri ennen lähtöämme Anu antoi vielä pikakurssin tanskan kielen alkeista, joten ”hej” [hai] tai ”undskyld” [unskyld] tuli varsin luontevasti jokaisen suusta. Matka alkoi torstaina marraskuun 8. päivä ja kahden päivän aikana saimme paljon tietoa kolmen kansainvälisen organisaation käännös- ja tulkkaustoiminnasta ja verkostoiduimme kolmen eri kääntäjäyhdistyksen edustajien kanssa.

Torstaina tutustuimme Pohjoismaiden neuvoston (PN, pohjoismaisen yhteistyön parlamentaarinen elin) ja Pohjoismaiden ministerineuvoston (PMN, hallitusten yhteistyöelin) käännös- ja tulkkausyksikön (TOLK) toimintaan. Vanhempi erityisasiantuntija Helena Sjöberg toimi tilaisuuden emäntänä ja oli mukanamme kaikissa matkan vaiheissa. Tilaisuuden aloitti hallintopäällikkö Johan Tiedemann PN:n sihteeristöstä ja sitten käännös- ja tulkkausyksikön johtaja, islantilainen Tor Jonsson kertoi yleisesti PN:n toiminnasta. Päivi Tuomisto tulkkasi meille kaiken simultaanisti. Saimme kuulla, että sekä PMN että PN käyttävät kokouksissaan simultaanitulkkausta skandinaavisten kielten ja suomen välillä. Vain viikkoa aikaisemmin Oslossa pidetyssä 30. istunnossaan Pohjoismaiden neuvosto oli päättänyt, että suomi ja islanti ovat virallisen kielen asemassa, mikä tarkoittaa niiden käytön kasvua.

Koska Suomessa ei enää järjestetä konferenssitulkkikoulutusta, pohjoismaisten kielten freelance-tulkkien saatavuus ei ole varmaa tulevaisuudessa. Kotiin viemisinä saimme pyynnön kertoa, että suomen ja yhden tai useamman skandikielen välillä tulkkaavat voivat kysyä lisätietoa työmahdollisuuksista Helenalta (helsjo(at)norden.org) tai Päiviltä (paituo(at)norden.org). Painavan asiatiedon ja kahvitteluhetken jälkeen opintomatkalaisetkin pääsivät kokeilemaan simultaanitulkkausta kopissa. Helena luki ruotsinkielistä PN:n esitekstiä, jota saimme tulkata suomeksi. Toisessa kopissa oli ammattimainen ote, toisessa ei amatöörien onneksi ollut mikki päällä saliin! 

Illalla kävimme Helenan opastuksella katsomassa modernin tanssin esitystä Dans2Go kruusatun koristeellisessa mutta arvovaltaa uhkuvassa vanhassa kuninkaallisessa teatterissa (Det Kongelige Teater).

Perjantaina pääsimme tutustumaan Maailman terveysjärjestön WHO:n Euroopan aluetoimiston toimintaan. Kieliyksikön päällikkö Maria Greenblat otti meidät vastaan ja esitteli meille kielten yksikön ja eri kielten kääntäjiä. Inhouse-kääntäjiä yksikössä on suhteellisen vähän, sillä suuri osa käännöksistä tilataan freelancereilta. Kaikki kokousten asiakirjat tuotetaan englanniksi ja venäjäksi, ja tarvittaessa ne toimitetaan myös ranskaksi ja saksaksi. WHO:n aluetoimiston näyttävin painotuote on englanniksi ja venäjäksi ilmestyvä Public Health Panorama -lehti, jossa julkaistaan vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita kansanterveyden alalta. Koska isossa organisaatiossa vain osa työntekijöistä tuottaa tekstejä syntyperäisenä kielenpuhujana, julkaistavien ja käännettävien testien muokkauksen tarve on suuri. Lopuksi käytiin mielenkiintoista keskustelua eri kielten käytön tiimoilta. Maria kertoi, että WHO:ssa on nyt käytössä Trados-käännösmuistiohjelma, mutta suunnitelmissa on siirtyä YK:n omaan järjestelmään. Varsinaista terminologiatyötä yksikössä ei tehdä.

Kieliyksikkö toimii YK:n rakennuskompleksissa, UN Cityssä, Kööpenhaminan uusitulla satama-alueella. Rakennuskompleksi on YK:lle tärkeä älykkään ja energiatehokkaan rakentamisen ”kestävä ja vihreä” näyteikkuna. Rakennuksen keskellä kiemurtelee näyttävä portaikko ja katolla aurinkopaneelit tuottavat sähköä rakennuksen tarpeisiin. Samassa rakennuksessa toimivat myös mm. YK:n ympäristöohjelma UNEP, UNICEF ja UNCHR. 

Verkostoitumistapaaminen kolmen tanskalaisen käännös- ja tulkkausalan yhdistyksen kanssa antoi ainutlaatuisen tilaisuuden mielipiteiden vaihtoon jopa näiden kolmen tanskalaisen yhdistyksen kesken. Kirjailijoiden yhdistyksen (Dansk forfatterforening) kirjallisuuden kääntäjien jaostoa edustivat Siri Nordborg Møller ja Ulla Lauridsen, ja kahdesta eri auktorisoitujen kääntäjien ja tulkkien yhdistyksestä olivat paikalla Mette Aarslew ja Birka Bak (Danske Translatører) ja Lise Kruse ja Erik Thau-Knudsen (Translatørforeningen).

Tapaamisen aikana asiatekstikääntäjät kertoivat mm. Tanskassa meneillään olevasta hankintaprosessin uudistuksesta, jossa yksi iso toimija on tehnyt ministeriöiden käännöksiä koskevan, nykyisin käytössä olevia hintoja huomattavasti alemman hintaehdotuksen. Tällaisessa tilanteessa kahden saman alan järjestön on yhdistettävä voimansa ja tehtävä kaikkensa näiden hintojen läpimenon estämiseksi.

Kuulimme myös tanskalaisesta kirjallisuuden kääntäjien palkkiojärjestelmästä, jossa kääntäjälle maksetaan varsinaisen käännöspalkkion lisäksi sen mukaan, kuinka paljon käännettyä kirjaa tilataan maan kirjastoihin. Jos käännöskirja on bestseller kirjastoissa, kääntäjän saama korvaus voi nousta merkittävästi. Jos onnistuu saamaan käännettäväkseen useamman bestsellerin, kääntäjä voi saavuttaa kohtuulliset tulot, vaikka varsinaiset käännöspalkkiot eivät olekaan suuria.

Suomalaisen kirjallisuuden tanskantaja Siri Nordborg Møller jutteli kanssamme sujuvasti suomeksi. Sirin mukaan tavallisen romaanin tanskantaminen sujuu paljon joutuisammin kuin esimerkiksi Tatu ja Patu -kirjojen. Siri mainitsi myös, että suomalaisen kirjallisuuden tanskantaminen olisi mahdotonta ilman FILIn tukea.

Kotiinpaluupäivänä aikaa jäi myös paikallisiin nähtävyyksiin tutustumiseen. Ostoskatu Strøget oli jo koristeltu joulumyyntiä varten ja värikkäistä taloistaan tunnetun Nyhavnin rantakadun joulumarkkinakojut avattiin juuri tuona lauantaina. Varmasti jokainen ehti nauttimaan niistä kuuluisista smørrebrødeistä, ehkä joku pistäytyi myös pølsemand-makkarakioskilla. Jokainen palasi matkalta tietoisena siitä, että pohjoismainen yhteistyö sujuu näissä organisaatioissa loistavasti, ja yhteiskuntatasolla pohjoismaisten kielten oppimista ja koulutusta on lisättävä! På gensyn i Åbo!

 

Matkalaisten muistiinpanojen pohjalta tekstin toimitti
Pirkko Huuskonen.
Kirjoittaja on Turun paikallisosaston ex-puheenjohtaja ja lääketieteen alan asiatekstinkääntäjä.

 


20.8.2019 klo 12:30:59