« takaisin Tulosta

Sivun sijainti: Etusivu

Runojen uudelleenkääntämiskilpailun satoa: Juha Silvo

12.10.2017


Kissojen nimeämisestä / ristimisestä

[ On vaikeaa keksiä Kissalle Nimi, 

sen pohdintaan tarvitaan levännyt pää.

Kai hulluna pidät, kun sanon: minimi

on että hän KOLME nyt saa vähintään. ]



On hirveän vaikeaa ristiä Kissaa,

ei siihen voi ryhtyä tuosta noin vaan.

Kai arvelet päähäni nousseen jo pissaa,

kun KOLMEA NIMEÄ käyn vaatimaan.

On ensiksi perheensä käyttämä nimi,

kuten Pekka tai Jaska (siis arkiseen päin)

tai Vikke tai Joonatan, Miuku tai Kimi —

on sellainen käytössä päivittäin.

Saat hienomman nimenkin kissalle antaa,

jos velvoittaa aateluus tai sivistys.

Hän Elektraa, Platonia kyllä voi kantaa,

vain suloinen sointi on edellytys.

Vaan sitten on kissalla erinomainen

nimi erityinen, mitä juhlallisin.

Se hännän saa pystyyn ja nimenomainen

on vaikutus ylpeyteen kohottavin.

On näistäkin nimistä suurvalikoima,

kuten Munckendahl, Quaxo tai Corikopat,

tai Bombalurina taikka Hellikkivoima —

aina yhdelle tällaiset vain kuuluvat.

Mutta vielä on jäljellä nimistä syvin,

ja sitä et milloinkaan selville saa.

Se tutkimuksilta on suojattu hyvin:

KISSA ITSE SEN TIETÄÄ, ei tunnusta vaan.

Jos kissasi istuksii kuin rukouksissa,

voin kertoa syyn, tiedän sen ennestään:

se temmattuna mielen korkeuksissa

vain tuumailee, tuumailee vain nimeään –

salanimisanaisinta

sanaa salasanaisinta

syvintä, mystisintä Nimeään.

 


Alkuperäinen runo:

T. S. Eliot

The Naming Of Cats

The Naming of Cats is a difficult matter,

It isn’t just one of your holiday games;

You may think at first I’m as mad as a hatter

When I tell you, a cat must have THREE DIFFERENT NAMES.

First of all, there’s the name that the family use daily,

Such as Peter, Augustus, Alonzo or James,

Such as Victor or Jonathan, George or Bill Bailey —

All of them sensible everyday names.

There are fancier names if you think they sound sweeter,

Some for the gentlemen, some for the dames:

Such as Plato, Admetus, Electra, Demeter —

But all of them sensible everyday names.

But I tell you, a cat needs a name that’s particular,

A name that’s peculiar, and more dignified,

Else how can he keep up his tail perpendicular,

Or spread out his whiskers, or cherish his pride?

Of names of this kind, I can give you a quorum,

Such as Munkustrap, Quaxo, or Coricopat,

Such as Bombalurina, or else Jellylorum —

Names that never belong to more than one cat.

But above and beyond there’s still one name left over,

And that is the name that you never will guess;

The name that no human research can discover —

But THE CAT HIMSELF KNOWS, and will never confess.

When you notice a cat in profound meditation,

The reason, I tell you, is always the same:

His mind is engaged in a rapt contemplation

Of the thought, of the thought, of the thought of his name:

His ineffable effable

Effanineffable

Deep and inscrutable singular Name.

 


Aikaisemmat suomennokset:

Kirsi Kunnas (Kuka on nähnyt tuulen? Runoja ja satuja maailmalta. Wsoy 2010). Tietysti olemassa on myös Cats-musikaalin suomennos Jukka Virtaselta ja toinen Mikko Koivusalolta, mutta niitä ei ole julkaistu teksteinä.

 


Perusteluni sille, miksi uudelleenkäännöstä tarvitaan, ovat seuraavat:

Kunnaksen versio on turhan lapsenomainen ja vetää käännöksen mutkia hiukan suoriksi. 

 


 


4.5.2024 klo 01:21:12