« takaisin Tulosta

Sivun sijainti: Etusivu

Legal Translation to the Next Level -konferenssi – oikeudellisen kääntämisen huippukokous

6.4.2017

Sahar Bhaimia kertoi esitelmässään kulutusluottojen ehtojen parissa tekemästään työstä. © Earthy Photography
Konferenssiyleisöä. Laura Vuorinen kuvassa keskellä. © Earthy Photography
Triesten yliopiston tutkija, tohtori Gianluca Pontrandolfo havainnollisti korpusten käyttöä oikeudellisen kääntäjän apuvälineenä. © Earthy Photography
Kääntäjien maailmanjärjestö FIT:n puheenjohtaja Henry Liu harmitteli sitä, miten konekääntämistä ympäröivä hype vääristää yleistä käsitystä kääntämisestä ja rapauttaa ammatin arvostusta. © Earthy Photography

Konferenssiraportti:

Harvoin on oikeudellisten tekstien kääntäjille tarjolla sellaista herkkua kuin helmikuun alussa Lontoossa järjestetyssä Legal Translation to the Next Level -konferenssissa. Tapahtumassa pureuduttiin niin oikeudellisten tekstien kansantajuistamiseen, šaria-lain kääntämisen haasteisiin kuin käsitejärjestelmien epäsymmetrisyyteen oikeusjärjestysten välillä. Osallistujia puhuttivat myös kääntäjien ammatti-identiteetti, pitkälle erikoistuneet boutique-käännöstoimistot sekä kääntäjille ensi syksystä alkaen tarjottava arvostettu LL.M.-tutkinto.

Oikeudellisten tekstien kääntäminen on monipuolista asiantuntemusta ja vahvaa substanssiosaamista edellyttävä kääntämisen erikoisala, mutta oikeudellisten kääntäjien ammattikunta on varsin näkymätön ja tuntematon. Legal Translation to the Next Level -tapahtuman yhtenä tavoitteena olikin lisätä oikeudellisten kääntäjien näkyvyyttä ja tehdä heitä tunnetuiksi. Konferenssi kokosi yhteen juridisen kääntämisen ammattilaisia kaikkiaan 24 eri maasta ja kuudesta maanosasta. Koolla oli muun muassa kääntäjiä, lakimiehiä, juristi-lingvistejä, opettajia ja tutkijoita.  

Konferenssin anti oli niin innostava, monipuolinen ja rikas, etten edes yritä referoida tässä jutussa kaikkia puheenvuoroja. Seuraavassa nostan esiin vain muutamia itseäni eniten kiinnostaneita aiheita.

 

Kuluttajansuoja edellyttää ehdoilta selkeää kieltä

Oikeudelliset tekstit ovat usein vaikeaselkoisia. Juristikieli on oikeastaan oma kielensä: se vilisee maallikolle vieraita ammattitermejä, yleiskielestä poikkeavia ilmauksia ja mutkikkaita lauserakenteita. Professional Support Lawyer Sahar Bhaimia kertoi esitelmässään kulutusluottojen ehtojen parissa tekemästään työstä.

Kuluttajille tarjottavien luottojen ehdot on jo kuluttajansuojasääntelyn vaatimustenkin takia kirjoitettava ymmärrettävästi ja selkeällä kielellä. Tämä on Bhaimian kokemuksen mukaan monelle rahoitusjuristille vaikeaa: usein lakimiesten kirjoittamat ehdot on käytännössä pitänyt ”kääntää” tavallisen kuluttajan ymmärtämälle kielelle. Ymmärrettävyyden vaatimuksesta ei kuitenkaan voi tinkiä: se perustuu lainsäädäntöön, ja EU:ssa on jo ennakkotapaus epäselvän sopimusehdon perusteella maksettaviksi tulleista miljoonakorvauksista.

Käyttäjäkeskeinen ajattelu on kuitenkin onneksi yleistymässä. Esimerkkinä siitä Bhaimia viittasi suuntaukseen, jossa esimerkiksi sosiaalisen median ja muiden verkkopalvelujen pitkiä yksityisyydensuojaperiaatteita pyritään korvaamaan jopa ”yksityisyyskuvakkeilla”, piktogrammeilla, jotka lapsikin voi ymmärtää. Bhaimia neuvoo juristeja kirjoittamaan maallikoille suunnatut tekstit kansantajuisesti ja yleiskielisesti: ”Write, don’t draft”.

 

Konekäännöskiihko heikentää ammattikääntämisen arvostusta

Kustannus- ja aikataulupaineet ovat nykyään kaikilla aloilla kovat. Tämä pätee myös oikeudellisten tekstien kääntämiseen. Konekäännössovellusten nopea kehitys on saanut monet toivomaan (tai pelkäämään!), että koneet voivat pian korvata hitaat ja kalliit ihmiset tälläkin alalla. Konferenssissa tähän mahdollisuuteen suhtauduttiin kuitenkin varsin epäilevästi. Puhujista sekä laatupäällikkö Ingemar Strandvik (Euroopan komission käännöstoimen pääosasto) että puheenjohtaja Henry Liu (kääntäjien maailmanjärjestö FIT) harmittelivat sitä, miten konekääntämistä ympäröivä hype vääristää yleistä käsitystä kääntämisestä ja rapauttaa ammatin arvostusta. Käännöstä ei enää nähdä vaativan asiantuntijatyön ja monimutkaisen prosessin tuloksena, vaan tuotteena, joka syntyy hetkessä nappia painamalla ja jota voidaan loputtomasti halpuuttaa. Kokeneiden juridiikan kääntäjien tuntuma on kuitenkin se, että perinpohjaisia käsiteanalyyseja ja oikeusjärjestysten vertailua edellyttävä työ on vielä kaukana koneiden ulottumattomissa.

Strandvik ilmaisi toivovansa, että käännösalan standardit – erityisesti valmisteilla oleva ISO 20771 ‑standardi ”Legal and specialist translation services – Requirements” – voisivat tarjota kääntäjille välineen, jolla käännösprosessia, asiantuntijatyöhön liittyviä vaatimuksia ja osaavan ammattilaisen tarvetta olisi helpompaa perustella hinta- ja aikataulutietoisille asiakkaille.

Liun näkemyksen mukaan konekääntimistä voi parhaimmillaan kehittyä erinomainen työkalu ammattikäyttöön, mutta niiden tulee olla renki eikä isäntä. Liu rinnasti käännöskoneet erilaisiin lääkinnällisiin laitteisiin, joita ei ole tarkoitettu potilaan omaan käyttöön, vaan lääkärin tai hoitajan työvälineiksi. Vastaavasti konekäännösten käyttö edellyttää Liun mukaan käyttäjältä käännösalan asiantuntemusta. Konekäännösteknologia voi tehostaa tiettyjä osia ammattikääntäjän työstä, mutta ei korvata sitä.

 

Korpukset idiomaattisen kääntämisen apuna

Käännösprosessia parantavat työkalut kiinnostivatkin kaikkia. Käytännönläheisessä pre-conference-esityksessään Triesten yliopiston tutkija, tohtori Gianluca Pontrandolfo havainnollisti korpusten käyttöä oikeudellisen kääntäjän apuvälineenä. Korpukset ovat sähköisiä tekstikokoelmia, joiden avulla voidaan selvittää jonkin sanan tai ilmaisun käyttäytymistä. Ne ovat erityisen hyödyllisiä kääntäjälle, joka haluaa perehtyä juridiikan (tai jonkin muun erikoisalan) fraseologiaan. Korpusten avulla kääntäjä voi nopeasti selvittää esimerkiksi, kumpi kirjoitusasu – judgment vai judgement – on yhdysvaltalaisissa tuomioistuinteksteissä tavallisempi tai mitä verbiä tuomion kumoamisesta brittienglanniksi yleisimmin käytetään. Kääntäjä voi myös tutkia kollokaatioita eli sitä, mitkä sanat esiintyvät tyypillisesti yhdessä tai lähekkäin. Oikeiden termien hallinnan lisäksi juridiikan kääntäjälle on joskus haasteellista ottaa haltuun oikea fraseologia, oikeat rakenteet ja ilmaisut: tässä korpukset ovat suureksi avuksi.

 

Oikeuskääntäminen on usein oikeusvertailua

Oikeudellisten tekstien kääntäminen ei ole vain kahden kielen vaan myös kahden, usein keskenään epäsymmetrisen käsitejärjestelmän välinen prosessi. Kääntäjältä edellytetäänkin eri oikeusjärjestysten tuntemusta ja oikeusvertailua.

Vertailevaan oikeustieteeseen ja oikeudelliseen kääntämiseen erikoistunut tutkija, tohtori Paulina E. Wilson kertoi puheenvuorossaan tort of negligence -käsitteen kääntämistä koskevasta väitöskirjatutkimuksestaan. (Wilson on kirjoittanut oikeudellisten käsitejärjestelmien yhteismitattomuudesta ja kääntäjän ratkaisumalleista myös erinomaisen artikkelin, joka on vapaasti ladattavissa.) Konferenssissa kuullusta puheenvuorosta kävi ilmi, miten vaikeaa yhden ainoan termin kääntäminen voi juridiikassa olla silloin, kun vastaava käsite puuttuu kohdekulttuurista kokonaan.

Arabian kääntämisen tutkija, tohtori Hanem El-Farahaty puhui haasteista, joita liittyy juridisen arabian kääntämiseen englanniksi tai muillekin eurooppalaisille kielille. Erityisesti monet islamilaiseen kulttuuriin tai šaria-lakiin tavalla tai toisella liittyvät oikeudelliset termit ovat usein hankalia ja saattavat vaatia pitkiä selityksiä.

Oikeuskääntämisen tutkija, tohtori Samantha Cayron puolestaan tarkasteli muun muassa ranskalaisten notaariasiakirjojen erittäin korkeaa termi- ja fraasitaajuutta. Tällaisen erikoiskieltä vilisevän asiakirjan kääntäminen vaatii kääntäjältä varsinaisen kieli- ja käännöskompetenssin lisäksi paljon muitakin taitoja: kääntäjältä edellytetään muun muassa vankkaa juridiikan substanssiosaamista, jotta hän osaa hakea oikeudellisesti relevanttia tietoa oikeista lähteistä, tunnistaa käsitejärjestelmien erot, ymmärtää asiakirjan oikeusvaikutukset ja tehdä perusteltuja terminologisia ratkaisuja.

 

Tutkijoiden ja kääntäjien välille kaivataan yhteistyötä

Oikeudellisten käsitejärjestelmien eroihin juridisen kääntämisen ongelmana pureuduttiin uudelleen iltapäivällä Wilsonin moderoimassa pienryhmässä, jonka osallistujina oli sekä ammattikääntäjiä että kääntämisen tutkijoita ja opettajia. Keskustelussa totesimme, että perusteellinen käsiteanalyysi on useimmiten laadukkaan oikeudellisen käännöksen ehdoton edellytys, sine qua non. Sellaiseen on kuitenkin käännösprojektissa harvoin riittävästi aikaa, ja vielä harvemmin asiakas on valmis maksamaan tutkimustyöstä. Akateemisen maailman edustajat kertoivat, että tällaisia käsiteanalyyseja ja niitä sivuavaa tutkimusta kyllä tehdään yliopistoissa, mutta tulokset eivät useinkaan ole yleisesti saatavilla: niitä esittelevät julkaisut ovat tavallisesti maksumuurien takana. Tällaisen tiedon saaminen laajempaan käyttöön olisi erittäin arvokasta käytännön käännöstyön kannalta.

 

Positiivista liikehdintää oikeudellisen kääntämisen alalla

Kiinnostus oikeudellista kääntämistä kohtaan tuntuu olevan maailmalla kovassa kasvussa. Oikeuslingvistiikan ja juridisen kääntämisen tapahtumia vaikuttaa olevan tarjolla jatkuvasti enemmän, alalla tehdään paljon mielenkiintoista tutkimusta ja nimenomaan juridisten tekstien kääntämiseen valmistavaa koulutusta on käynnistetty monissa yliopistoissa. Erityisesti konferenssin osallistujia puhutti juuri julkaistu tieto Lontoossa syksyllä käynnistyvästä LL.M. in Legal Translation ‑ohjelmasta. Aiemmin LL.M.-tutkintojen (Master of Laws) edellytyksenä on ollut korkeakoulututkinto oikeustieteessä. Nyt mahdollisuus tähän arvostettuun jatkotutkintoon avautuu siis myös kääntäjille, mikä monen konferenssiin osallistuneen mielestä on yksi osoitus siitä, että alan asiantuntemuksen arvostus on ehkä joillakin tahoilla kasvamassa – kenties vastareaktiona huonoihin kokemuksiin halpuutetuista käännöksistä.

 

Teksti: Laura Vuorinen

Kirjoittaja työskentelee kääntäjänä Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy:ssä. Lisäksi hän kääntää oikeudellisia tekstejä itsenäisenä ammatinharjoittajana ja toimii auktorisoituna kääntäjänä kielipareissa italia–suomi–italia.


29.3.2024 klo 08:30:21