Sivun sijainti: Etusivu » Kääntäminen ja tulkkaus » Kirjallisuus

Kirjallisuus

Kirjallisuuden kääntäjät suomentavat kauno- ja tietokirjallisuutta laaja-alaisesti. Asiakkaita ja toimeksiantajia ovat muun muassa kustantamot, teatterit, näytelmäagentuurit ja lehdet. Työ on monipuolista, itsenäistä ja haastavaa. Kääntäjät toimivat freelancereina, joten työ vaatii myös oma-aloitteisuutta. Kääntäjän on itse pidettävä huoli esimerkiksi sopimus-, palkkio- ja vakuutusasioistaan.

Työ ja tekijänoikeus

Jokaisesta käännöstyöstä on syytä tehdä toimeksiantajan kanssa kirjallinen käännössopimus. Monet kustantajat käyttävät SKTL:n hyväksymää mallisopimusta, ja jos näin ei ole, kääntäjän kannattaa ehdottaa sen käyttämistä. Mallisopimukseen on joka tapauksessa syytä perehtyä.

Toimeksiantajan kanssa sovitun käännösaikataulun noudattaminen on tärkeää. Lisäksi on viisainta olla tarttumatta töihin, jotka ovat kielellisesti tai aihepiiriltään liian vieraita.

Käännöstyö luovutetaan yleensä kustannustoimittajalle, joka tekee käsikirjoitukseen muutos- ja korjausehdotuksia ja keskustelee käännösratkaisuista kääntäjän kanssa. Käsiteltyään toimittajan korjausehdotukset kääntäjä tarkistaa vielä oikovedoksen ennen tekstin julkaisemista.

Kääntäjä vastaa kirjallisesta käännöksestä nimellään, joka on aina mainittava käännöksen yhteydessä, ja hänellä on tekstiinsä tekijänoikeus. Käännössopimuksessa kääntäjä luovuttaa kustantajalle yksinoikeuden käännetyn tekstin julkaisemiseen ja saa oikeuden luovuttamisesta käännöspalkkion. Kaikki muut oikeudet jäävät mallisopimuksen mukaan kääntäjälle.

Toimeentulo ja tuet

Palkkiosta sovitaan kääntäjän ja kustantajan välisissä neuvotteluissa, ja siihen vaikuttavat mm. tekstin alkukieli ja vaikeusaste sekä työn aikataulu. Käännöspalkkio maksetaan pääsääntöisesti käännöksen laajuuden mukaan, ja vallitseva palkkioperuste on merkkipalkkio (€/1000 merkkiä). Palkkio maksetaan yleensä kertakorvauksena työn valmistuttua, mutta ennakkoakin on mahdollista saada.

Alan kroonisesti huonon palkkauksen vuoksi kirjallisuuden kääntämistä tuetaan apurahoin. Erityisesti suuria apurahoja on kuitenkin jaossa verraten niukasti. Kääntäjille myönnettyjä tukia ei ole tarkoitettu kustantajan maksaman käännöspalkkion korvikkeiksi, vaan turvaamaan kääntäjän työedellytykset. Useimpien avustusten myöntäjät ja hakuajat löytyvät liiton Jäsensivujen apurahakalenterista.

Kirjallisuuden kääntäjät ovat itsenäisesti työskenteleviä freelancereita, eivät siis työsuhteessa toimeksiantajaan. Kääntäjä maksaa bruttotuloistaan mm. pakolliset eläkemaksut (YEL), muun vakuutusturvan ja työterveyskulut. Omalla kustannuksella hankitaan myös työtilat, työvälineet ja ammattikirjallisuus. Kaikki työhön liittyvät kulut ovat verovähennyskelpoisia.

Kääntäjille myönnetyt työskentelyapurahat kuuluvat nykyään lakisääteisen eläkevakuutuksen piiriin. Edellytyksenä on, että apuraha on tarkoitettu vähintään neljän kuukauden mittaiseen työskentelyyn ja että se on riittävän suuri. Apurahojen eläkevakutuuksista huolehtii Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela, joka ohjeistaa asiasta tarkemmin.

Linkit

Kirjallisuuden kääntäjien jaosto

Alalle hakeutuminen

Apurahansaajan eläke- ja tapaturmavakutuus (Mela)

Aloittelevan kääntäjän opas (FILI)

18.5.2012 klo 03:23:59

« takaisin	Tulosta

Sivun sijainti: Etusivu » Kääntäminen ja tulkkaus » Kirjallisuus

Kirjallisuus Kirjallisuuden kääntäjät suomentavat kauno- ja tietokirjallisuutta laaja-alaisesti. Asiakkaita ja toimeksiantajia ovat muun muassa kustantamot, teatterit, näytelmäagentuurit ja lehdet. Työ on monipuolista, itsenäistä ja haastavaa. Kääntäjät toimivat freelancereina, joten työ vaatii myös oma-aloitteisuutta. Kääntäjän on itse pidettävä huoli esimerkiksi sopimus-, palkkio- ja vakuutusasioistaan. Työ ja tekijänoikeus Jokaisesta käännöstyöstä on syytä tehdä toimeksiantajan kanssa kirjallinen käännössopimus. Monet kustantajat käyttävät SKTL:n hyväksymää mallisopimusta, ja jos näin ei ole, kääntäjän kannattaa ehdottaa sen käyttämistä. Mallisopimukseen on joka tapauksessa syytä perehtyä. Toimeksiantajan kanssa sovitun käännösaikataulun noudattaminen on tärkeää. Lisäksi on viisainta olla tarttumatta töihin, jotka ovat kielellisesti tai aihepiiriltään liian vieraita. Käännöstyö luovutetaan yleensä kustannustoimittajalle, joka tekee käsikirjoitukseen muutos- ja korjausehdotuksia ja keskustelee käännösratkaisuista kääntäjän kanssa. Käsiteltyään toimittajan korjausehdotukset kääntäjä tarkistaa vielä oikovedoksen ennen tekstin julkaisemista. Kääntäjä vastaa kirjallisesta käännöksestä nimellään, joka on aina mainittava käännöksen yhteydessä, ja hänellä on tekstiinsä tekijänoikeus. Käännössopimuksessa kääntäjä luovuttaa kustantajalle yksinoikeuden käännetyn tekstin julkaisemiseen ja saa oikeuden luovuttamisesta käännöspalkkion. Kaikki muut oikeudet jäävät mallisopimuksen mukaan kääntäjälle. Toimeentulo ja tuet Palkkiosta sovitaan kääntäjän ja kustantajan välisissä neuvotteluissa, ja siihen vaikuttavat mm. tekstin alkukieli ja vaikeusaste sekä työn aikataulu. Käännöspalkkio maksetaan pääsääntöisesti käännöksen laajuuden mukaan, ja vallitseva palkkioperuste on merkkipalkkio (€/1000 merkkiä). Palkkio maksetaan yleensä kertakorvauksena työn valmistuttua, mutta ennakkoakin on mahdollista saada. Alan kroonisesti huonon palkkauksen vuoksi kirjallisuuden kääntämistä tuetaan apurahoin. Erityisesti suuria apurahoja on kuitenkin jaossa verraten niukasti. Kääntäjille myönnettyjä tukia ei ole tarkoitettu kustantajan maksaman käännöspalkkion korvikkeiksi, vaan turvaamaan kääntäjän työedellytykset. Useimpien avustusten myöntäjät ja hakuajat löytyvät liiton Jäsensivujen apurahakalenterista. Kirjallisuuden kääntäjät ovat itsenäisesti työskenteleviä freelancereita, eivät siis työsuhteessa toimeksiantajaan. Kääntäjä maksaa bruttotuloistaan mm. pakolliset eläkemaksut (YEL), muun vakuutusturvan ja työterveyskulut. Omalla kustannuksella hankitaan myös työtilat, työvälineet ja ammattikirjallisuus. Kaikki työhön liittyvät kulut ovat verovähennyskelpoisia. Kääntäjille myönnetyt työskentelyapurahat kuuluvat nykyään lakisääteisen eläkevakuutuksen piiriin. Edellytyksenä on, että apuraha on tarkoitettu vähintään neljän kuukauden mittaiseen työskentelyyn ja että se on riittävän suuri. Apurahojen eläkevakutuuksista huolehtii Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela, joka ohjeistaa asiasta tarkemmin. Linkit Kirjallisuuden kääntäjien jaosto Alalle hakeutuminen Apurahansaajan eläke- ja tapaturmavakutuus (Mela) Aloittelevan kääntäjän opas (FILI)

	18.5.2012 klo 03:23:59