Minne olet menossa, käännösala? – Translating Europe Forum 2017 Brysselissä 6.–7.11.2017

8.12.2017

Maailman suurin kääntäjiä työllistävä julkishallinnon organisaatio, Euroopan komission käännöspääosasto (DGT), järjesti käännös- ja kielialan sidosryhmille nyt jo neljännen kerran alan nykytilannetta ja kehitysnäkymiä luotailevan Translating Europe ‑foorumin. Lähes 500 osallistujan suurtapahtumaa oli mahdollista seurata myös suoratoistolähetyksenä Brysselistä. Foorumi kokoaa yhteen EU:n omien toimielinten käännös- ja terminologia-alan toimijoita, kuten käännöstoiminnan suunnittelijoita ja vetäjiä sekä terminologia- ja käännösteknologia-asiantuntijoita, ja lisäksi sidosryhmien laajan kirjon eri puolilta Eurooppaa: hallintoviranomaisten käännösosastojen edustajia jäsenvaltioista, suuria ja pieniä kaupallisten kielipalvelujen tarjoajia ja niiden kattojärjestöjä, käännösalan ammattijärjestöjä, korkeakoulujen tutkinto-ohjelmien ja täydennyskoulutuskurssien suunnittelijoita ja opettajia sekä alan opiskelijoita. Monipuolisessa kattauksessa oli tarjolla plenaari-istuntoja ja temaattisia rinnakkaissessioita puolentoista päivän ajan. Niin lähi- kuin etäyleisönkin käytettävissä oli useita sähköisiä osallistumiskanavia.​

Tämänvuotisen foorumin aihepiiri, New skills – New markets – New profiles, heijasteli komission vuonna 2016 julkaiseman ”Euroopan uuden osaamisohjelman” ydinteemaa: inhimillisen pääoman, työllistettävyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Kysymyksenasettelu koskettaa läheisesti myös käännösalaa, jolla digitalisoituminen jatkaa vyöryään. Millaisia taitoja käännösalalla vaaditaan sen teknistyttyä nk. kieliteollisuudeksi? Onko ”kääntäjä” jo aikansa elänyt ammattinimike, ja kaipaako se uudelleenbrändäystä? Millaiset toimenkuvat ja nimikkeet ovat nykypäivää kansainvälisen viestinnän kentällä, entä millaisena lähitulevaisuus näyttäytyy?

 

Kielenkääntäjästä kieliteknologiakonsultiksi

Kääntäjiksi kouluttautuneet tai käännösalalle muutoin suuntautuneet ammattilaiset tekevät tällä vuosituhannella työtään mitä moninaisimpien tehtävänimikkeiden suojissa, esimerkiksi lokalisoijina, teknisinä kirjoittajina, jälkieditoijina, copywritereina, toimittajina, käännöskoordinaattoreina ja ns. vendor managereina. Translating Europe ‑foorumissa ei silti haluttu heittää kääntäjä-ammattinimikettä vielä romukoppaan; eräs panelisteista huomauttikin, että taistelu kääntämisen tunnustamiseksi erityistä ammattitaitoa vaativaksi työksi on ollut niin pitkä ja raskas, ettei vakiintuneesta nimikkeestä ole syytä luopua.

Samalla puhujat olivat yksimielisiä siitä, että uusien taitojen tarve on huutava: ”puhtaalle” kääntämiselle on yhä vähemmän kysyntää varsinkin yksityissektorin tekstuaalisen viestinnän alalla. Kääntäjältä edellytetäänkin kielitaitoon, varsinaiseen kääntämiseen ja kulttuurintuntemukseen liittyvän ydinosaamisensa lisäksi ns. poikittaista osaamista eli monialaisia taitoja, erityisesti tietokoneavusteiseen kääntämiseen (CAT) ja – yhä yleisemmin – konekääntämiseen (MT) liittyviä teknisiä oheistaitoja.

Valittaen todettiin, että pirstaloituvan käännösalan ammattilaiset eivät ole onnistuneet siirtämään uusien tehtävien ja tehtävänimikkeiden tuomaa lisäarvoa palkkaukseensa, vaikka lähes jokainen meistä toimii ”pelkän” kääntämisen ohella myös tekstien tarkastajana, (jälki)editoijana, terminologina, taittajana ja viestintäkonsulttina. Pitkän uran terminologina ja käännöstieteilijänä tehnyt ranskalainen Daniel Gouadec painottikin sitä, että kääntäjille kyllä löytyy yhä töitä kieliteollisuuden eri aloilla ”ei-kääntäjinä” – monikielisen viestinnän ja käännösteknologian asiantuntijoina.

 

Käännösteknologia – härkä vai vankkurit?

Käännösmuistiohjelmien käyttöönoton myötä asiatekstien kääntämisen luonne on muuttunut humanistispainotteisesta käsityöläistaidosta alati teknistyvämmäksi tuotantoprosessiksi. Konekääntämisen vakiinnuttaessa asemaansa kaupallinen käännöstoiminta mielletäänkin yhä useammin osaksi nk. kieliteollisuutta.

SDL:n konekäännösryhmän laatujohtaja Andrea Stevens uskoo konekääntämisen tuotosten laadun kohenevan nopeasti, kun uudet, aiempaa interaktiivisemmat sovellukset ja menetelmät, kuten neuroverkkokääntäminen (Neural Machine Translation, NMT) ja uusinta huutoa oleva adaptiivinen konekääntäminen (Adaptive Machine Translation, AMT) yleistyvät. Konekääntäminen työntyy yhä uusille aihealueille: markkinointiin (transcreation), biotieteisiin, oikeusalalle, rahoituspalveluihin, vähittäiskauppaan, hallintoon ja jopa puolustusteollisuuteen. Luottamuksellisen materiaalin käsittelyn erityisvaatimuksiin ei tässä puheenvuorossa puututtu. Stevens muistutti myös lopputuotteen laatuvaatimustason eriyttämisen tärkeydestä: aina ei ole tilauksessa huippulaatua. Työnsä jäljestä ylpeyttä tuntevan ammattikääntäjän voi kuitenkin olla vaikeata niellä tällaista toimintaperiaatetta, ja käännöslaadun mukauttamista erityyppisiin viestintätarkoituksiin olisi varmasti hyvä tarkastella jo kääntäjien koulutuksessa.

Rinnakkaiskorpusten hyödyntämistä julkishallinnon käännöstoiminnassa esittelivät Sandrine Peraldi, korpuslingvistiikan tutkija University College Dublinista, ja Ranskan valtiovarainministeriön käännöskeskuksen kieli- ja it-palveluiden johtaja Julie Remfort. Ministeriössä kokeillaan parhaillaan tekstikorpusten käyttömahdollisuuksia erikoisalojen fraseologian kääntämisessä ja tulokielen kollokaatioiden kartoittamisessa. Ratkaisematta on vielä, kuinka erikoisalojen teksteistä koostetut korpukset saataisiin integroitua kääntäjän työpöydälle ja työnkulkuun mahdollisimman saumattomasti.

Digitalisoitumisen siivittämää käännösteollisuuden tuottavuuden huimaa kasvua ihasteltiin monissa esityksissä ja puheenvuoroissa. Eräs panelisteista kuitenkin uskalsi toivoa, että kilpajuoksu huippunopeuden saavuttamiseksi olisi jo juostu ja hintojen syöksykierre olisi jo saavuttanut pohjakosketuksen. Laatutekijöiden arvostuksen toivottiin saavan ansaitsemansa painoarvon markkinalogiikkaan perustuvassa yhtälössä. Kääntäjän uusien työtehtävien ja tehtävänimikkeiden myötä myös palkkio määräytyy yhä yleisemmin sivu- tai sanahinnan sijasta tuntitaksana. Millaisiin lukemiin se asettuu suomenkielisten konekäännösten jälkieditointityössä, onkin yksi ammattikuntamme kohtalonkysymyksistä.

 

Koulutuksen uudet tuulet

Ajankohtaiset trendit ja käytännöt on jo otettu huomioon kääntäjien yliopistollisten tutkinto-ohjelmien ja täydennyskoulutuksen suunnittelussa eri puolilla Eurooppaa. Vuorovaikutus korkeakoulujen ja kentän välillä onkin joissain maissa varsin kiinteätä: samat henkilöt saattavat toimia niin käännösalan opettajina, kielipalveluiden tarjoajina kuin ammatillisissa edunvalvontajärjestöissä (keskusteluissa ei puututtu mahdollisiin esteellisyyskysymyksiin).

Kääntäjänkoulutusalan yhteiseurooppalaisena hankkeena esiteltiin Budapestin ja Wienin yliopistojen sekä espanjalaisen käännösyrityksen perustama verkosto eTransFair, jonka puitteissa suunnitellaan ajanmukaista erikoisalakääntämisen koulutusohjelmamallia. EU-rahoitteisen hankkeen tuotokset saadaan yleiseen käyttöön.

Geneven yliopistoon on perustettu käännösteknologiaan erikoistunut maisteriohjelma MATIM (Master of Arts in Multilingual Communication Technology) kääntäjäopiskelijoiden työllistyvyyden parantamiseksi nykymarkkinoilla. Kieliteknologian nopean kehityksen syventämää osaamisvajetta pyritään paikkaamaan määrätietoisesti eri puolilla mannerta.

 

Muuntaudu, niin kukoistat!

Ammattirakenteiden murros vaatii kaikkien alojen toimijoilta digitaalisten taitojen hankkimisen ja kehittämisen ohella yleistä muovautuvuutta ja rohkeutta murtautua oman mukavuusalueensa ulkopuolelle ”markkinakelpoisuutensa” säilyttämiseksi. Ratkaiseviksi menestystekijöiksi ovat myös käännösalalla nousseet ns. pehmeät taidot: avoin mieli, riskinottovalmius, asiakaslähtöisyys, yhteisöllisyys sekä prosessi- ja laatusuuntautuneisuus.

Toinen foorumin pääpuhujista, työelämäkonsultti Peter Flade muistutti, että tahtipuikkoa heiluttaa jo milleeniaalien eli diginatiivien sukupolvi, eikä se perusta vanhoista rakenteista ja toimintamalleista. Jatkuva uusiutuminen, oman nahkan luominen yhä uudelleen, on elinehto. Kääntäjänkin täytyy siis olla etukenossa etenevä kameleontti, joka ei vain kaadu eteenpäin, vaan pitää ohjat tiukasti omissa kourissaan.

Translating Europe ‑foorumissa ei suinkaan luettu madonlukuja käännösalalle, vaan ilmassa väreillyt dynaamisuus ja päättäväisyys välittyivät etäkuuntelijalle asti. Käyttötekstimarkkinoilla kääntäminen on useimmiten pelkkä keino, ei arvo sinänsä, asiakkaan toteuttaessa viestintätavoitteitaan mahdollisimman tehokkaasti. Yhtenä polkuna yksittäisen kääntäjän menestykseen onkin profiloituminen kulttuurien väliseen viestintään liittyvien asiantuntijapalveluiden (consultancy) erikoisammattilaiseksi, joka kelpuutetaan tasavertaiseksi partneriksi yrityksen tai organisaation laajempiin viestintäprosesseihin. Eräs foorumin puhujista huomautti, että käännös- ja viestintäpalveluiden hankinnoissa on taas alettu suosia yksilöllisiä, pienemmän mittakaavan kielipalveluyrityksiä (boutique LSPs).

 

Kaikki irti synergioista

Eri puolilla Eurooppaa vaikuttavat käännösalan moninaiset sidosryhmät saavat tällaisella foorumilla mainion tilaisuuden vaihtaa näkemyksiä ammattikunnan kannalta päivänpolttavista aiheista. Euroopan komission käännöspääosasto, jonka massiivinen koneisto työllistää noin 1 500 virkakääntäjää ja lisäksi lukuisia alihankkijakääntäjiä, osoittaa foorumin järjestäjänä ihailtavaa ketteryyttä ja yhteisöllisyyttä. Käännösalan opiskelijoiden ja nuoren polven ammattilaisten osallistumista alan kehittämiseen rohkaistiin joka käänteessä, ja salista kantautuikin heidän asiantuntevia ja raikkaita kommenttejaan. Nuorille ja varttuneemmille ammattilaisille oli järjestetty erityinen yhteistapaaminen.

Myös suomalaisilla käännösteknologian ja kääntäjänkoulutuksen asiantuntijoilla sekä alan ammattilaisilla ja opiskelijoilla olisi varmasti paljon annettavaa ja opittavaa tällä foorumilla. Tänä vuonna panelistien joukossa oli vain yksi opiskelija Turun yliopistosta ja lisäksi paikalla oli yksi posterin esittelijä Itä-Suomen yliopistosta.

Linkit esitysten videotallenteisiin ja luentokalvoihin löytyvät foorumin ohjelmalistauksesta.

 

Translating Europe Forumilla on omat, avoimet Facebook-sivunsa, joilla keskustellaan kääntämiseen liittyvistä asioista laajemminkin.

 

 


 

Nämä ovat omakohtaisia poimintojani puolitoistapäiväisen foorumin runsaasta, osittain rinnakkaisesta ohjelmatarjonnasta, jota kuuntelin vain osittain (ajoittain katkeilleen) etäyhteyden välityksellä. Painotukset ja päätelmät ovat omiani, eivätkä sellaisinaan vastaa Translating Europe ‑foorumin puhujien näkemyksiä ja kantoja.

 

 

Ruth Jakobson

Kirjoittaja on kääntäjä, käännös- ja viestintäpalveluiden tarjoaja ja SKTL:n asiantekstinkääntäjien jaoston puheenjohtaja