Luovien alojen ammattilaisten sosiaaliturvasta

6.6.2017

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman luovan talouden kasvun edellytyksiä tutkivan työryhmän, jossa olin mukana tekijöiden edustajana, loppuraportti julkaistiin 12.4. Raportissa annetaan myös ehdotuksia luovien alojen ammattilaisten ja taiteilijoiden sosiaaliturvan kehittämiseksi.

Raportissa ehdotetaan mm. luotavaksi uusi juridinen asema työsuhteisen työntekijän ja yrittäjän välille. Ehdotus on haastava, koska jo nykyinen jako aiheuttaa tulkintaongelmia, ja kolmannen juridisen aseman luomisen pelätään tuovan niitä lisää. Ryhmässä kuitenkin todettiin, että itsensätyöllistäjillä, jotka työskentelevät sekä työsuhteisena että yrittäjäluonteisesti työkorvauksella, on ongelmia sosiaaliturvan kanssa, eikä näitä ongelmia ole pystytty ratkaisemaan lainsäädännön muutoksilla. Jos uusi juridinen asema osoittautuu kuitenkin liian ongelmalliseksi (eriävässä mielipiteessään STM toteaa, että koko alan lainsäädännön kehitystyö nojaa työsuhteisen ja yrittäjän kahtiajakoon), siinä tapauksessa ongelmat on korjattava esimerkiksi muuttamalla työttömyysturvalakia niin, että se oikeasti korjaisi työsuhteisuuden ja yrittäjyyden välimaastossa työskentelevien työttömyysturvaa.

Oma esitykseni oli, että laskutusyhteisöjen kautta laskutettu työ olisi voitu työttömyysturvan osalta tulkita kartuttavan työssäoloehtoa, mutta ajatusta ei työryhmässä laajemmin hyväksytty. Onhan ehdotus toki ongelmallinen siinä mielessä, että se ikään kuin legitimoi tilanteen, jossa työn tekijä joutuu turvautumaan maksulliseen palveluun, koska hänen on toimeksiantajan vaatimuksesta pakko laskuttaa tekemänsä työ. Toki tämä on jo vallitseva tilanne monien luovan työn tekijöiden käyttäessä laskutuspalveluita - Ukko.fi, eazy.fi, Suomen Palkkiopalvelu.fi - joissa tekijän palkkiosummasta vähennetään palkan tapaan kaikki työnantajamaksut, ml. eläkemaksut. Ajattelin, että tällainen laskutettu työ olisi voitu tulkita työsuhteen luonteiseksi ja siten työttömyysturvaa kartuttavaksi, vaikka varsinaisesti työsuhteesta ei olekaan kyse. Nykytilanteessa vain työsuhteessa tehty työ kartuttaa työssäoloehtoa ja sen myötä mahdollistaa työttömyysturvan Kelasta tai palkansaajien työttömyyskassasta. Jo pidemmän aikaa freelancerit ovat eläneet siinä pelossa, että jos on tehnyt töitä työkorvauksella tai laskuttanut töitä laskutuspalveluiden kautta, työttömyyden sattuessa TE-keskus pitää yrittäjätyön määrää niin suurena, että hakija tulkitaan yrittäjäksi. Tämä riski vaikuttaisi kasvavan 1.5.2017 lukien. Laskutusyhtiöt ovat nimittäin ilmoittaneet, että ne eivät enää 1.5. lukien pidätä laskuttamastaan työstä ns. työnantajamaksuja (esim. eläkemaksuja), vaan suosittavat, että keikkatyöläinen maksaa itse yrittäjäeläkemaksut (YEL), jos maksut ylittävät vuodessa 7 645,25 euron alarajan. Toisin sanoen myös laskutusyhtiöiden kautta kierrätetyt keikat ovat tästä lähin yrittäjätyöhön verrattavia.

Miksi luovan työn tekijät eivät sitten toimi yrittäjämäisesti? Ensinnäkin osa on tottunut työskentelemään työsuhteisena, on aina maksanut palkansaajan työttömyyskassan maksut ja on työttömyyden sattuessa ollut oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Mutta luovan alan työ voi myös olla pirstaleista ja ansiot kerätään pienistä osista. Luovan työn freelancereilla sosiaaliturva on ollut työsuhteen tärkeä elementti. Se on nyt vakavasti rapautumassa. SKTL:n jäsenissä on yhä jonkin verran työsuhteisia, mutta toisaalta monille on säännöllisesti alettu tarjota työkorvauksia tai on vaadittu, että tekijä laskuttaa työstä. Tällöin sosiaaliturvan kannalta kasvaa riski siitä, että työttömyyden sattuessa tekijä tulkitaan TE-keskuksessa yrittäjäksi. Silloin hän ei ole oikeutettu työttömyysturvaan tai ansiosidonnaiseen, vaan jää turvan ulkopuolelle.

Luovan alan freelancereiden keskeinen ongelma on, että heillä ei ole neuvotteluasemaa. Yleensä paremmin järjestäytynyt työnantaja/toimeksiantaja voi pitkälti sanella sopimuksen ehdot: ”ellet tee, kuten sanon, et tee.” Tämä on iso epäkohta ja asia, jota yleisesti pelätään ja josta monelle onkin tullut ongelmia. On erittäin mahdollista, että nuoremmat, alalle vasta tulleet, joille maksetaan säännöllisesti työkorvauksia, yllättyvät myöhemmin siitä, että korvausten osalta ei ole maksettu lainkaan eläkemaksuja eli tekijöitä saattaa odottaa tulevaisuudessa jonkinlainen eläkepommi. Tällä hetkellä vain kunnallisessa eläkelaissa velvoitetaan toimeksiantaja maksamaan palkkion osalta myös eläkemaksut. Työryhmä ehdottaakin, että eläkemaksujen maksuvelvollisuus ulotetaan koskemaan kaikkia työkorvauksia. Tämä on mielestäni merkittävä ehdotus. Eläkemaksujen osuus

on palkkiosta noin 25 %. Niiden maksamatta jättäminen on tarkoittanut sitä, että työkorvaustyö ei lainkaan ole kartuttanut eläkettä. Toivottavasti esitys myös etenee.

Palkansaajan ja yrittäjän olisi lisäksi voitava vakuuttaa tekemänsä työ samanaikaisesti. Palkansaajakassan jäsenen tulisi siis voida ottaa vapaaehtoinen lisävakuutus yrittäjätuloja varten. Sama tulisi olla toisinpäin, eli yrittäjän tulisi voida vakuuttaa yrittäjäkassassa palkkatulojaan. Kassan jäsen voisi näin itse valita vakuutettavan yrittäjätulon ja se huomioitaisiin päivärahan määrää laskettaessa. Neljän kuukauden mahdollisuus kokeilla yrittäjyyttä ilman että TE-keskuksessa tulee tulkituksi yrittäjäksi, helpottaisi taas sellaisten käännös- ja tulkkausalan tekijöiden tilannetta, jotka ovat tehneet työtä työsuhteessa ja mahdollisesti toisinaan jotain työkorvauksella ja joita yrittäjyys houkuttaa, mutta ei ole varmuutta siitä, kantavatko siivet yrittäjänä.

Työryhmässä keskusteltiin myös apurahoista. Taidealoilla koetaan epäkohdaksi se, että kaikki työskentelyapurahat eivät ole eläkevakuuttamisen piirissä, samoin kuin se, että tällä hetkellä esiintyy päällekkäistä MyEL/YEL-vakuuttamista apurahakausien aikaisen työskentelyn osalta. Apurahasaajien osalta työryhmä ehdotti, että ei-työsuhteisen taiteilijan kaikki eläkevakuuttaminen tulisi siirtää MYEL:n piiriin ja päällekkäinen MYEL-YEL -vakuuttaminen tulisi poistaa. Epäkohtana pidettiin myös, että valtion apurahat ovat suuruudeltaan alle 1700 euroa kuukaudessa. Määrärahojen suuruuteen liittyviä esityksiä työryhmä ei kuitenkaan tehnyt.

Lopuksi haluan mainita vielä työryhmän ehdotuksen, jolla voisi olla paljonkin käytännön merkitystä: Perusteettoman edun palautus -periaatetta tulee laventaa koskemaan myös tilanteita, joissa sosiaalivakuutusmaksuja maksanut ei lopulta olekaan oikeutettu turvaan. Tällöin hän saisi kertasuorituksena takaisin viimeisen 10 vuoden aikana maksamansa "tehottomat" sosiaalivakuutusmaksut korkoinen. Toteutuessaan ehdotus auttaisi esimerkiksi niitä, jotka ovat maksaneet pienistä työkorvauspalkkioista yrittäjän eläkemaksut, mutta käytännössä eivät eläkkeelle siirtyessään saa lainsäätäjän säätämää takuueläkettä suurempaa eläkettä, jolloin he ovat maksaneet eläkemaksuja ”turhaan”.

Raportti on luettavissa täältä.

Karola Baran

Kirjoittaja on SKTL:n lakimies

 


 

Hallituksen puoliväliriihessa helpotetaan aloittelevan yrittäjän arkea

Suomen hallitus kertoi 26.4.2017 siitä, mitä asioita se haluaa ottaa työn alle vuosina 2017–19. Listalla oli myös itsensätyöllistäjien asiaa, ns. yrittäjyyspaketin nimellä.

Yrittäjyyspaketin alle kootaan yrittäjyyteen kannustavia ja yrittäjyyden esteitä poistavia hallituksen toimenpiteitä. Huomioidaan erityisesti yrittäjyyden ja työnteon uudet muodot, kuten jakamistalous, alustatalous, itsensätyöllistäminen sekä yrittäjyyden ja palkkatyön yhdistelmät.

Yrittäjyyspaketin päivitys sisältää mm. itsensätyöllistäjien työttömyysturvan muutokset. Aloitetaan selvityshenkilöiden (Hellsten, Löfgren) ehdotusten valmistelu työttömien mahdollisuudesta harjoittaa yritystoimintaa 4 kuukauden ajan ja saada samanaikaisesti työttömyysetuutta. Tavoitteena on rahoituspäätöksen tekeminen budjettiriihessä. STM aloittaa yhdistelmävakuutuksen käyttöönoton valmistelun. Mitä se voisi tarkoittaa? SAK:n piirissä yhdistelmävakuutusta on avattu seuraavasti:

  • - Palkansaajana ja yrittäjänä tehdystä työstä saatu tulo voidaan vakuuttaa samanaikaisesti.
  • - Palkansaajakassan jäsen voi ottaa vapaaehtoisen lisävakuutuksen yrittäjätuloja varten (esimerkiksi toimeksiantosuhteet). 
  • - Sama on mahdollista toisinpäin, eli yrittäjä voi vakuuttaa yrittäjäkassassa myös palkkatulojaan.
  • - Kassan jäsen voi valita itse vakuutettavan yrittäjätulon, ja se huomioitaisiin päivärahan määrää laskettaessa.
  • - Muutoksen myötä työttömyysturva tarjoaisi nykyistä kattavamman turvan silloin, kun työnteon muodot vaihtelevat.
  •  

Hallitus lähtee siitä, että ollaan joko työsuhteessa tai yrittäjiä. Koska työsuhteisen työn nähdään vähenevän, on yrittäjyyden polkua pyritty selkeyttämään.